Valjakkokoulutuomarikurssilla

Vietin viikonlopun Savijärvellä valjakkokoulutuomarikurssilla ja oli kyllä todella antoisa kokemus. Pääsin aivan uudella lailla sisään valjakkokouluajon maailmaan. Kouluajolla ja kouluratsastuksellahan on toki paljon yhteneväisyyksiä, mutta löytyy myös paljon eroja. Kummassakin tarkoituksena on esittää hevosen liikkumista kuuliaisesti ja lennokkaasti, mutta kouluajossa täytyy huomioida myös perässä roikkuva vaunu. :)

Pääosassa kurssia oli kuitenkin tietysti hevosen liikkuminen ja valjakon yhteistyö ja sen arvioiminen. Käytiin läpi paljon erilaisia skenarioita, mitä voi sattua ja tapahtua ja mitä voi nähdä ja miten milloinkin toimitaan. Erittäin mielenkiintoinen kurssi siis!

Nyt sitten pitäisi suorittaa käytännön harjoittelua valjakkokilpailuissa ja pikku hiljaa lunastaa arvosteluoikeudet. Saattaa olla, että tätä myöden innostun suorittamaan koulutuomarikurssinkin uudelleen ja jopa tekemään sen koearvostelun, joka edellisellä kerralla jäi suorittamatta. Nyt huomasi kyllä hyvin, kuinka koulutuomarikurssin antimet ovat muhineet päässä muutaman vuoden ja sekoittuneet omien kilpailukokemusten kanssa aika hyväksi näkemykseksi. :) Toki siihen on vielä pitkä matka, että osaisi arvostella hyvin, riittävällä nopeudella ja mahdollisiman "oikein", mutta on kyllä oppinut katsomaan suorituksia jo aika kivasti tässä vuosien varrella.

Kurssilla tutustui myös ihaniin ihmisiin, joihin varmasti törmäilee kesän kisoissakin. Menee tää nyt vaikeaksi, kun pitää pyöriä koulukisojen lisäksi myös valjakkokisoissa hengailemassa. ;) Vaikka onhan tässä noissa valjakkokisoissa onneksi jo muutaman vuoden ajan tullut pyörittyä mukana erilaisissa rooleissa. Valjakkoajossa kiehtoo lajin monipuolisuus, mikä pelkästä kouluratsastuksesta puuttuu. Valjakkoajossa pitää treenata niin, että se on koko viikonlopun vireessä ja jaksaa, on kuuliainen, mutta siltä täytyy myös löytyä räjähtävää voimaa maratonille sekä millintarkkuutta tarkkuusradalle. Kouluratsatuksessa se yksi yhdenlainen suoritus riittää...

Kuten aiemmin olen maininnutkin, täytyy tuomarikurssia varten suorittaa vähintäänkin valjakkomerkki, joten joudun tässä lähiaikoina ihan itse ajamaankin, katsotaan kuinka siinä käy, jäänkö koukkuun hommaan vai osaanko tyytyä tämän jälkeen vielä ihan vaan ratsastukseenkin. :)

Tällaisia videoita me siellä ihailtiin ja arvosteltiin:

Kiirettä pitää

Varsin työntäyteinen viikko on menossa ja hyvä niin. :) Tällä viikolla olen päässyt kokeilemaan useampaakin uutta ratsua ja on ollut varsin opettavaista, niin kuin tietysti aina kun uusien hevosten selkään pääsee. Ratsut ovat olleet hyvinkin eri tyyppisiä ja erilaisissa koulutusvaiheissa olevia, joista jokaista on pitänyt työskennellä hyvin omalla tavallaan. Ainahan nuo hevoset pukkaavat olemaan yksilöitä, eihän siitä pääse mihinkään!

Omalla pellolla riittää vielä lunta, joten hankitreenit ovat jatkuneet. Eipä siellä pellolla mitään niin kovin kummoista ratsastusta saa aikaiseksi tällä hetkellä, mutta kuntotreeninä varmasti kuitenkin oikein hyvää harjoittelua. Täytyy toivoa, että kohta olisi taas sellainen hetki, että pääsisi siinä pellollakin ihan kunnolla reenailemaan temppujakin eikä vaan suoraan ratsastusta. Nyt on taas ollut myös pidempi valmennukseton pätkä meneillään, joten ei olla ihan oikeisiinkaan treeneihin päästy. Ihana valmentajamme Williamhan loukkaantui joku aika sitten, joten häntä tuskin nähdään hetkeen Suomessa valmentamassa. Pikaisia parantumisia hänelle! Meidän täytyy siis kehitellä treenikuvioita niin, että päästään kuitenkin tästäkin huolimatta kunnolla reenailemaan.

Viime viikolla luin hevostalli.netin hevoskasvatuspuolelta keskustelua nuorten hevosten luokista ensi kaudella ja ihmettelin kun siellä puheltiin vaatimustasojen nostosta. Eihän siinä auttanut kuin kaivella esiin sarjakilpailusäännöt ja todeta, että onpahan tosiaan noita nuorten hevosten sarjakilpailuja muutettu tulevalle kaudelle. Aiemmin 6-vuotiaat ovat menneet koko kauden He A-tasolla, loppukaudesta tosin vaikeutuen niin, että avot ja sulut on mukana ohjelmissa. Tälle kaudelle oli ohjelmat vaihdettu niin, että kaksi ensimmäistä osakilpailua ratsastetaan He A-tasolla ja sen jälkeen siirrytäänkin jo VaB-tasoon heinäkuussa. Lisäksi kaikki osakilpailut arvostellaan kollegiaalisesti eikä yhtään perinteisellä metodilla. Varmasti ihan hyviä muutoksia, mutta näen näissä muutoksissa myös hieman ongelmia... Eipä siinä, otetaan haasteena ja toivotaan, että heinäkuussa päästään starttaamaan näitä nuorten hevosten vaativia Eemelin kanssa. Ei se mahdotonta ole, muttei se ihan helposti tule onnistumaan. Onneksi Eemeli on viisas poika ja tsemppailee varmasti parhaansa mukaan tämänkin asian tiimoilta. :)

Ensi viikonloppuna suuntaan valjakkokoulutuomarikurssille! Ihan superjännittävää. Saa nähdä kuinka siellä sujuu ja kuinka paljon uutta motivaatiota sieltä saa kaikkeen tekemiseen. Olen aiemmin käynyt ihan normaalin koulutuomarikurssin ja se oli varsin antoisaa ja opettavaista, joten odotan innolla tätäkin kurssia!

Nietosten riemua

Vihdoinkin kävi niin onnekkaasti, että olin kotosalla niin, että aurinko paistoi, lunta oli vielä jäljellä ja kuvaaja paikalla. Vielä paljon paremmissakin olosuhteissa olen päässyt tuossa pellolla tänä talvena ratsastelemaan, mutta kuvaaja ei koskaan ole ollut samaan aikaan sopivasti hollilla... Nyt onneksi kuitenkin saatiin aamusella ponit ulkoilemaan aurinkoon ja nautittiin peltotreeneistä ihan kympillä. 

Vähän tosin alkaa lumihanki olemaan pakkasen myötä jo "kovaa", joten ihan parhaat mahdolliset olosuhteet ei tosiaan enää olleet. Ei se onneksi juurikaan menoa haitannut kun on aiemmin jo raivattu hyvä dressakeareena ympäröivällä ovaalipolulla keskelle peltoa. :) 

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

Kuvan copyright Henna Rajala 

Yrittämisestä

Minulta on joitain kertoja kyselty yrittämisestä ja pyydetty postausta yrittäjyyteen ja yrittämiseen liittyen. En ihan satavarmasti tiedä, että mikä on se yrittäjyyden osio, mistä haluaisitte kerrottavan, mutta yritetään nyt vähän avata yrittäjyyden saloja.

Olin pitkään haaveillut oman hevosalan yrityksen perustamisesta, mutta jotenkin ajatuksen laittaminen paperille ja vieminen eteenpäin tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta. Printtasin paperit monta kertaa ja rupesin niitä täyttämään, mutta aina joku kohta papereissa tuntui niin vaikealta täytettävältä, että homma kariutui siihen. Aluksi olin ajatellut ihan toiminimeä, mutta konsultoituani useita asiastatietävämpiä ihmisia, päädyin kuitenkin osakeyhtiön perustamiseen. Se tuntui itselleni parhaalta vaihtoehdolta. On selkeästi minä ja yritykseni eivätkä ne sekoitu liikaa keskenään.

Reilu vuosi sitten tilanne oli se, että yritys oli vaan vihdoin perustettava. Oli otettava itseään niskasta kiinni ja täytettävä paperit. Sain tässä vaiheessa apua parilta ihanalta henkilöltä, jotta pääsin asiassa eteenpäin. Heidän avustaan olen erittäin kiitollinen! Sain kuin sainkin yrityksen perustamispaperit vietyä Patentti- ja rekisterihallitukseen. Tässä vaiheessa oli myös oltava yhteyksissä pankkiin, perustettava tili ja mietittävä pankkiasiat haltuun. Pankissa sain myös erittäin hyvää palvelua, joka helpotti tilannetta hurjasti.

Viime vuoden tammikuun puolivälissä yritykseni oli vihdoin ja viimein perustettu ja toiminnassa. Siitähän ne varsinaiset yrittäjyyden ihanuudet sitten vasta alkoivatkin. Piti selvitellä kirjanpitoa, vakuutuksia ja eläkemaksuja.

Hyvä kirjanpitäjä helpottaa yrittäjän elämää paljon. Kirjanpitäjä osaa vastata moniin kysymyksiin ja auttaa monessa asiassa. Kunhan vaan toimittaa kirjanpitäjälle tarvittavat tiedot ja maksaa hänen laskunsa, hoituu tuloslaskelmat, taseet ja veroilmoitukset yllättävänkin kivuttomasti. Löysin oman kirjanpitäjäni suosituksen kautta ja tämä on kyllä ollut kullan arvoinen. Vakuutuksissa on ollut vähän ihmettelemistä, mutta kyllä sekin yllättävän äkkiä hoitui kun vaan sai vakuutusyhtiön edustajan ymmärtämään, mistä on kysymys. Eläkemaksuissa sen sijaan oli hieman pohtimista kun aluksi olin vielä myös toisen eläkemaksujärjestelmän piirissä, mutta nyt nekin alkaa jo mukavasti selkiytymään. Ensimmäisen toimintavuoden aikana selkeästi tulee niin paljon uutta informaatiota, että kaikkea ei heti oikein tahdo pystyä sisäistämäänkään. Vähitellen alkaa ymmärtämään sitten näitä kaikkia yrittämisen hienouksia.

Markkinointikanavat oli onneksi helppo löytää. Facebook-sivu ja firman oma nettisivu on kummatkin saatu otettua käyttöön ja sieltä löytyy tarvittavaa tietoa yrityksestä ja toki myös yhteystiedot yhteydenottoja varten. Paitsi juuri nyt nettisivun palveluntarjoajan päivitysten vuoksi oli nettisivulta tipahtaneet kaikki yhteystiedot pois. Asia korjataan pikapuolin. Onneksi yhteystiedot löytyy myös fb-sivulta. Tällaisissakin asioissa joutuu näköjään olemaan tarkkana, vaikka luulisi, että edes joihinkin perusjuttuihin tuollaisessakin palvelussa pystyisi luottamaan. Ei näköjään.

Oman yrityksen perustamisen myötä olen myös huomannut kuinka tärkeää on tehdä yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa ja tukea heidän toimintaansa. Olen saanut tehtyä hyvää yhteistyötä paikallisten hevostarvikeliikkeiden Keravan Horse&Riderin sekä Hippodome.comin kanssa, ostan heinät paikalliselta viljelijältä, teen yhteistyötä paikallisten ratsastuskoulujen kanssa ja ostan kuivikepelletit kylän pellettitehtaalta. Näin yrittäjänä koen myös tukevani muiden yrittämistä. Aiemmin ehkä olin enemmänkin orientoitunut siihen, mikä oli itselleni edukkainta, mutta nyt pidän tästä uudesta lähestymistavasta enemmän.

Yrittämisessä parasta kuitenkin ollee asiakkaat, sekä ne nelijalkaiset että kaksijalkaiset. Haluankin kiittää kaikkia ihania asiakkaitani yritykseni ensimmäisestä toimintavuodesta, sillä juuri te olette tehneet siitä upean kokemuksen ja rohkaisseet minua siirtymään täyspäiväiseen yrittäjyyteen. On ihan mieletömän hienoa nähdä oppilaittensa kehittyvän sekä ratsastajina että hevosihmisinä samoin kuin ratsujen kehittyvän tasolta toiselle ja antavan itsestään koko ajan enemmän.

Varjopuolena yrittämisessä on toki epävarmuus. On pidettävä huolta asiakassuhteista, jotta vielä seuraavassakin kuussa on jotain leivän päälle laitettavaa. On toivottava, että hevoset ja ratsastajat pysyvät terveinä, säät pysyvät otollisina ja mitä vielä. On yritettävä löytää se sopiva määrä asiakkaita, jolloin kaikkiin pystyy panostamaan tarvittavalla intensiteetillä, muttei niin, että oma aikataulu alkaa ahdistamaan liikaa, sillä jaksaminen on entistä tärkeämmässä roolissa. Tämä on varmasti yksi haastavimmista osioista, mutta kyllä sekin tuntuu olevan ihan kivasti hallussa, vaikka juuri tällä hetkellä voisi enemmänkin olla töitä. :)

Vaikken koskaan aiemmin kuvitellut olevani yrittäjähenkinen ihminen, nyt en osaisi kuvitella enää palaavani täyspäiväisesti työntekijäksi. Näin ne tilanteet muuttuu ja kaikella on aikansa ja paikkansa. Jos teillä on jotain kyseltävää yrittäjyyteen tai yrittämiseen liittyen, niin kyselkää ihmeessä.

Lyhyesti.

Viikko on taas mennyt nopeasti. Lumiset kelit ovat helpottaneet hevosten liikuttamista ja jo aiemmin mainittua hankitreeniä on tehty yhden jos toisen ratsun kanssa. Hangessa on kyllä niin ihanaa, siitä ei pääse mihinkään. :) Vaikka talvi onkin pitkä ja synkeä, pelastaa kunnon lumimaisemat kyllä paljon! Taas jaksaa puurtaa paremmin kohti kevättä ja kesää. 

Ponde oli viikonloppuna estepuolen aluevalmennuksissa ja oli jälleen loistanut. Se on toipunut hyvin ruunauksesta ja on ihan samanlainen ketkuilija kuin aina ennenkin. :) Oikeastaan mikään ponissa ei ole muuttunut ainakaan vielä ruunauksen myötä, ainoastaan siitä on tullut hieman levollisempi. Eemeli käväisi Jonna Aaltosen valmennuksessa Mäntsälässä, mutta koko tunnin ajan putoili lunta maneesin kattoa pitkin, joka aiheutti keskittymisvaikeuksia niin ratsulle kuin ratsastajallekin. Tulipahan harjoiteltua mielen hallintaa ja treenattua vaikeita olosuhteita. Murde on jatkanut reenejään kotipellolla. 

Lauantaina kävin "ulkoiluttamassa" Tokajia. Se on edelleen hyvällä mallilla leikkauksen jäljiltä. Tällä hetkellä se kävelee tallissa 20min 2 kertaa päivässä ja iltakävelyllä on usein jo aika väsynyt. Koville ottaa pienetkin liikunnat vielä toistaiseksi. Kontrolli klinkikalla on taas kohta tuloillaan ja sen jälkeen Tokaj saa toivottavasti ruveta tarhailemaan minitarhassa. Kuun vaihteessa se sitten muuttaakin tänne meille asustelemaan ja Ponde taas puolestaan muuttaa Tuomarinkylään Tokajia tuurailemaan. Ponde saa reenailla siten ihan täysillä Emmankin kanssa kohti tulevaa kautta. 

Huomenna ja ylihuomenna pääsen pitkästä aikaa ratsastamaan Vilpulla! Odotan innolla, sillä edellisestä kerrasta on jo aivan liian pitkään. Vilpunkin kanssa taidetaan suunnata hankihommiin, jos vain säätila sen mahdollistaa. 

Mitään sen kummempaa ei näillä suunnilla ole juuri tainnut tapahtua viimeisen viikon aikana. Eipä kai tässä auta kuin lähteä taas leikkimään hevosten kanssa ja nauttimaan lumisesta talvisäästä! 

VIDEO: Eemeli Williamin valmennuksessa

Tässä teille toinen heti perään ihmeteltäväksi, kun kerran jaksatte näin pitkiä videoita tuijotella. Tässäkään ei ääni valitettavasti kuulu koko aikaa, mutta välillä edes...

Lumisia treenejä

Ihanaa, kun on vihdoin lunta ja on päässyt treenaamaan hevosia oikein kunnolla. Talvikausi näillä omilla olosuhteilla on hieman haastavaa ilman lunta, mutta lumentulo kyllä helpottaa huimasti...

Perjantain treenien pohja

Viikonloppuna sekä Ponde että Purde olivat Tuomarinkylässä Kari Nevalan valmennuksessa ja hyppäsivät hienosti. Tekee kyllä niin hyvää niille päästä hyppäämään isoon halliin ja tekemään kunnon estetreenejä. Ponde nyt toki pääsee aika useastikin, mutta Purde aivan liian harvoin. Onneksi Purde saa nyt tuurailla Toksua estetreeneissä Annin kanssa, niin sekin pääsee mukaan. :)

Alkuviikko kuten myös viime viikon loppuosio onkin mennyt nyt vihdoin lumisella pellolla. On ollut ihan superihanaa chillailla ponien kanssa lumessa, tuntuu että siitä on nauttinut niin ratsut kuin ratsastajakin. Lisäksi kun lunta alkaa olla nyt aika paljon, on treenaaminen myös erittäin tehokasta sen lisäksi että se on varsin nautinnollista.

Eilen treenejä haittasi hieman räntäsade, joka kasteli vaatteet läpimäräksi, mutta tänään sää oli mitä täydellisin. Itse tosin nautin tänään hevosenhoitajan roolista, kun Anni ratsasti kaikki ponit ja mä vaihtelin sille ratsuja alle. Näin saatiin kivan nopeasti ja tehokkaasti kaikki kolme ja vielä Kamsukin liikutettua. Ja oli niin kiva katsella, kun hevoset nauttivat lumihangessa menosta ja lumi pöllysi. Aurinkokin ajoittain näyttäytyi, joten kaikki oli kivasti.

Loppukävelyllä katseltiin, kuinka Ponde teki hommia.

Toksu on päässyt päivittäisille kävelyilleen ja tuntuu paranevan hyvään tahtiin. Sillä on välillä jo hurrrrjasti intoa lähteä liikenteeseen, vaikka väsyykin vielä todella nopeasti. Kuukauden päästä se pääseekin meille sitten jo kokopäiväulkoilemaan kun koppiloma loppuu. Nopeasti aika kyllä kuluu, ihan kohta on jo kuukausi kulunut Toksun leikkauksesta.

Blogille tarjoutui myös tilaisuus yhteistyöhön tuusulalaisen hevostarvikeliike Hippodome.comin kanssa ja odotan innolla tämän yhteistyön kehittymistä! Jännä nähdä, mitä kaikkea tämä yhteistyökuvio tuokaan tullessaan. Linkki Hippodomen sivuille löytyy nyt blogin sivupalkista, ei muuta kuin sinne tsekkailemaan tarjontaa! :)

Piet 10.-11.1.2015

Tammikuun puolivälissä oli jälleen Pietin valmennusten vuoro. Koska valmennuksia oli saman viikon sisällä useita, jouduin pohtimaan hevosvalintoja tarkkaan. Halusin Murden ehdottomasti Rodrigolle tiistaina ja keskiviikkona, joten Eemeli sai siis hoidettavakseen edeltävän viikonlopun Pietin treenit. :) Tämä osoittautuikin erittäin hyväksi valinnaksi.

Pietin valmennuksissa on aina ihana tyyneys ja rauhallisuus, tehdään tehtäviä ja toistoja ilman, että on kiire mihinkään. Vaikka tehtävät olisivat vaikeitakin, ne yleensä saa aina Pietin opastuksella onnistumaan. Salaisuutena on varmastikin se, että hevonen työskennellään aina aluksi suoraksi ja pehmeäksi siirtymisten, väistöjen ja erilaisien teiden avulla.

Eemelin kanssa tehtiin paljon töitä siirtymisten kanssa, sillä ne ovat usein vielä vaikeita, etikä tuntuma säily täysin tasaisena ja pehmeänäläpi siirtymisten. Työskenneltiin paljon ravi-käynti-ravi siirtymisiä sekä myös laukannostoja käynnistä ja siirtymisiä laukasta kokoamisen kautta takaisin käyntiin.

Ravissa pohkeenväistöt sujuivat yllättävän kivasti ja avotaivutuksetkin alkuhakemisen jälkeen onnistuivat kelvollisesti. Poni on kyllä kehittynyt huimasti ja perustemput alkavat tuntua helpoilta, toki täytyy vielä tehdä töitä, että saa niihin enemmän voimaa ja isompaa liikettä.

Laukassa tehtiin kokoamisia ja eteenratsastuksia ja laukasta tulikin varsin nautinnollista näiden siirtymisten kautta. Pystyi vaan istumaan ja nauttimaan kyydistä, ihana fiilis! Myös muutamia vastalaukkoja ratsastettiin ja kyseli Piet siitäkin, onko vaihtoja vielä aloitettu. Totesin, että ei ole vielä aloitettu. Kerran kesällä pellolla huvikseni kokeilin pari, mutta siinä kaikki Eemelin aiempi kokemus
vaihdoista.

Loppuun vielä vähän keskiraveja ja sen jälkeen ensimmäinen päivä oli pulkassa. Ihan perustyöskentelyä siis, mutta wau, mikä fiilis. Eemeli tuntui niin hyvältä ja kaikki oli kivaa, vaikka edeltäneen kuukauden ajan ratsastukset olivat jääneet säiden armoilla aika vähille.

Toisena päivänä Eemeli oli ehkä vielä edeltävääkin päivää paremmassa vireessä. Samanlaisia tehtäviä tehtiin, työskenneltiin siirtymisiä, pysähdyksiä sekä väistöjä ja avoja. Poni tuntui tekevän kaikki juuri niin hyvin kuin osasin pyytää ja fiilis oli mitä parhain.

Laukan sisällä siirtymisten ja laukka-käynti-laukka-siirtymisten jälkeen Piet halusi mun kokeilevan muutaman laukanvaihdon. Ekoilla kerroilla vaihtui ainoastaan etujalat ja takajalat joskus neljänneskierroksen jälkeen, mutta parin toiston jälkeen Eemeli alkoi ymmärtämään, mitä siltä pyydetään. Sieltähän löytyi puhdas vaihto toiseen suuntaan ja toiseenkin vain askeleen takaa jäljessä. Hieno poni!! Olin ihan fiilareissa, kun vaihdot tuntuivat löytyvän niin helposti, sillä Samin kanssahan niitä on tahkottu vaikka millä mitoin ja vuositolkulla ja oletin ehkä, että veljensä kanssa on samanlainen tahtojen taistelu edessä... ;)

Loppuun vielä pietmäiseen tapaan vähän ravityöskentelyä ja keskiraveja, jotka alkoivatkin hieman jopa sujumaan. Eemelihän on vähän niin kuin syntynyt kokoon, joten venyminen kropasta ei ole aina ihan se helpoin asia, mutta työskentelemällä asian tiimoilta jatkuvasti, on venymistä saatu helpotettua jo todella paljon. Onneksi Eemeli on ihan superviisas ja useimmiten erittäin halukas myös oppimaan ja yrittämään uutta ja vähän vaikeampiakin juttuja. :)

Sitten normikeventelyt pitkänä ja pyöreänä ja kohti kotia jäätävässä säässä. Tuuli oli todella kova ja tienpinnat liukkaita, ihan paras yhdistelmä ajella traileri perässä pitkiä matkoja siis! :) Päästiin kuitenkin turvallisesti kotiin ja hyvä fiilis Eemelin osalta jatkui pitkään tämän viikonlopun jälkeenkin. Tästä viikonlopustahan oli myös jo aiemmin se pienenpieni laukanvaihtovideopätkä esillä, kun olin niin intopiukeana, että halusin se heti itselleni talteen! Vähän niin kuin Murden ensimmäiset vaihdot ja sarjat aikanaan!

VIDEO: Eemeli Rodrigon opissa

Jaksaakos kukaan katsoa näin pitkää videota? :)