keskiviikko 20. huhtikuuta 2011
Harjoitusta, harjoitusta.
Kisakausi on nyt aloitettu toden teolla. Ensin oli jo aiemmin mainitsemani kilpailut Kumpumäellä ja viime viikolla jatkoin Suvi-Hermiinan kanssa Salossa aluekilpailuissa. Salossa starttasimme kaksi luokkaa: Helppo B Kenttäkilpailuohjelma poneille 2009 sekä Helppo A World Challenge Test, rata B.
Nämä kaksi pitkän radan ohjelmaa tuntuivat minulle jotenkin ylitsepääsemättömän vaikeilta opetella, ne ovat molemmat hyvin saman tyyppisiä ja siten tuntuvat menevän helposti sekaisin. Suurena murheena olikin, muistanko koko ratoja alkuunkaan. Aloitimme nivelillä verryttelyn He B:tä varten ja Suvi oli hieman vahva. Sain kuitenkin hyvän tuntuman ja ajatuksen aikaiseksi ennen siirtymistä radalle lukuisten siirtymisten kautta. Radalle pääsimme sitten ihan hyvällä mielellä ja koko raviohjelman ajan taisinkin hymyillä, kun Suvi oli kivasti kuulolla. Laukkaohjelmassa otteeni pääsi hieman herpaantumaan, mutta senkin suoritimme siivosti loppuun asti. Radan jälkeen fiilikseni ei ollut paras mahdollinen, sillä tiesin, että olisimme Suvin kanssa pystyneet todella paljon parempaankin, mutta pisteet kuultuani oli taas iloisempi siitä, että rata oli edes näyttänyt kohtuulliselta! Pisteitä ropisi siis 63 ja risat % ja siitä oli hyvä jatkaa eteenpäin. Tämä tulos riitti myös neljänteen sijaan luokassa.
Toisen luokan verryttelyn kanssa meille tuli hieman ajoitusongelmia. Starttini piti olla suurin piirtein 12.10, mutta silloin olinkin vielä edellisen luokan palkintojenjaossa ja starttini olikin vasta lopulta 12.30 jälkeen. Olimme siis verryttelyssä Suvin makuun aivan liian pitkään, se ehti väsyä ja vähän kyllästyäkin, kukapa ei reilussa tunnissa. Tällaisia vaan joskus sattuu ja näistä parhaiten oppii! Eli lähdimme vaativalle helpon aan radalle jo valmiiksi väsyneinä. Tämä näkyi esimerkiksi rikkona avotaivutuksessa, joka yleensä on vahvinta osaamistamme. Samoin myös takaosakäännökset olivat liian laajoja, mikä on harvinainen virhe meille ratsukkona. Välissä oli kuitenkin myös hyvältä tuntuvia pätkiä, kuten esimerkiksi ainakin yksi lisäys ja meille vaativampi peruutus. Tuomarin kommenteissakin oli mainittu nämä hyvät pätkät erittäin hyvinä ja sitten huomautettu isosta kasasta rikkeitä. Mutta näin se vaan joskus menee ja vaikka vietävästi harmittaakin, niin tästä on opittava ja tehtävä paljon lisää töitä, jottei näin pääse käymään toista kertaa!
Maanantaina ratsastaessani Suvin, teinkin paljon laukkatyöskentelyä suoralla ja takaosaa voimistavia laukka-käynti-siirtymisiä suoralla. Kylläpä olikin vaikeaa. Helposti sitä syyllistyy kotiharjoittelussa siihen, että tekee asioita, jotka on helppoa ja suorittaa mukavuusasteella eikä haasta itseään riittävästi. Nyt alkaa sen haastamisen aika kotiharjoittelussakin, sillä näin taas kisoissa äärettömän kaunista ratsastusta ja sellaiseen haluan ehdottomasti itsekin pyrkiä!
Toinen kilpurini Sami-poni harjoittelee perjantain seurakilpailuja Tuomarinkylässä varten. Se starttaa KN Specialin, minkä jälkeen seuraava etappi onkin sitten kansallinen nuorten hevosten luokka Hämeenlinnassa 14.5. Sami on saanut lisää voimaa takaosalleen laukkatyöskentelyn ja ajoharjoittelun kautta ja jaksaakin jo pyörittää vähän hitaampaa laukkaa, ettei tarvitse kiirehtiä koko ajan. Myös nostot alkavat olla parempia ja laadukkaampia kumpaankin suuntaan. Ravin kanssa Samilla ei juuri olekaan ollut ongelmaa, sillä sitä se on reenannut jo paljon ennen ratsun uraansakin! Käyntiä onneksi KN Specialissa ei hirvittävästi tarvitse suorittaa, sillä se ei vielä ole ihan Samin vahvuus ratsastettuna, vaikka maasta käsin osaakin esittää hienoa käyntiä hyvällä yliastunnalla! Huomenna vielä vähän viimeistelyä ennen perjantain koitosta ja innolla odotetaan, mitä perjantai tuo tullessaan.
Omat hevoseni ovat maalaistuneet hyvin ja toimivat jo ajatuksenomaisesti uudessa kodissaan. Murde on maastoillut ja hyppäsi tänään ensimmäistä kertaa sulaneella kentällä. Hyppääminen oli erittäin mukavaa katseltavaa, kun tämä nuori hevonen loikki vaivattomasti esteiden yli mielettömällä motivaatiolla. Se näytti todella nauttivan esteiden ylittämisestä ja vaikka niitä vähän nostettiinkin, niin ei Murdella näyttänyt olevan huolta harteillaan niitä ylittäessä. Murde tuntuu viihtyvän maaseudun rauhassa eikä hirveästi stressaile juuri mistään tällä hetkellä. Se nukkuu tarhassaan aurinkoa ottaen ja mennä pöröttelee kentällä ja maastossa täysin tyytyväisenä. Ehkä stressi iskisi, jos kaverit vietäisiin pois, mutta niin kauan kun kaverit on maisemissa, on kaikki kivasti. :) Murden kasvattajakin kävi viime viikolla toteamassa, että aika kiva pelihän se vaan on... Ja tulee tällä viikolla uudelleen!
Zorro-poni on ottanut aimo harppauksen eskarissaan ja siitä on tullut ajoponi. Samin omistava Leena on siis valjakkoihminen ja hän on käynyt totuttamassa Zorroa valjaisiin ja ohjasajon perusteisiin. Tiellä ollaan käyty taluttajan kanssa ohjasajamassa ja viimeksi päädyttiin jopa menemään pari kierrosta kentällä. Olipa hauskaa puuhaa ja välillä Zorrosta näki, että hiffasi hyvin, mitä siltä vaaditaan ja meni jopa aika hienon näköisesti! Tämä projekti on kyllä varsin mielenkiintoinen ja odotan innolla, että päästään asiassa eteenpäin. :) Laitetaan tästä kuvakin hollille... Kuva siis ihan ensimmäiseltä valjaisiin totutus-kerralta, jolloin ei vielä ohjat olleet mukana kuvioissa!
lauantai 9. huhtikuuta 2011
torstai 7. huhtikuuta 2011
Kisat Kumpumäellä, Tiinan valmennus ja Nipsun tunnit
Kisakausi on vihdoin ja viimein korkattu.
Lauantaipäivä Kumpumäellä sujui varsin letkeissä merkeissä. Kuten jo aiemmin mainitsin, mukana kisoissa oli kaikki kolme kilpuriani: Sami, Suvi ja Jöpö.
Aloitin päivän kevyellä verryttelyllä Sami-ponin kanssa, vähän ravia ja laukkaa sinne tänne ja hyvän fiiliksen löytämistä. Ponihan oli ensimmäistä kertaa elämässään kouluaitojen sisäpuolella ja vasta toista kertaa elämässään ratsastettuna maneesissa. Verryttely sujui mukavissa merkeissä ja luottavaisin mielin mentiin radallekin. Debyyttiratana oli C-merkin koulukoe ja se sujui rennon letkeästi. Sami oli radalla kuin kotonaan. Pieniä rikkoja tuli, kun mm. toinen laukannosto vähän antoi odottaa itseään ja yksi käyntipätkäkin meni rikki laukkaa valmistellessa. Lisäksi esimerkiksi Samin bravuuri eli ravilisäys lähti vähän myöhässä, joten siitäkään ei ihan kaikkia jaossa olevia pisteitä saatu. Lopputuloksena oli 61 ja risat prosenttia, jolla irtosi luokan 3. sija. Hieno Sami! Odoteltiin siinä sitten palkintojen jakoa ja pokattiin palkinnot ja juostiin kunniakierroksella. Siinä kaikessa hötäkässä Sami ehti vähän väsähtää, mikä näkyi rennon otteen herpaantumisessa toisella radalla, joka oli B-merkin koulukoe, avoin poneille. Siellä tuli paljon rikkeitä johtuen nuoren ponin väsähtämisestä, mutta myös muutamia onnistumisia ja kyllä papereista löytyi jopa jokunen kahdeksikko kaksipuolikkaiden vastapainoksi. :) Prosentteina oli reilut 57 ja hyvä mieli jäi siitäkin. Sami ylitti kaikki odotukset ja asetti paljon odotuksia tulevaisuuteen!
Debytoin myös Suvi-Hermiinan kanssa näissä kisoissa. Aloitimme Suvin kanssa B-merkin kouluohjelmalla, avoin suomenhevosille. Suvi oli edellisen päivän valmennuksen jäljiltä hieman jäykkä, mutta ehti kuitenkin vertyä radalle ja ratsastin siistin tasaisen suorituksen. Suvi toimi mallikkaasti ja homma tuntui hyvältä. Siltikin yllätyin kun näin pisteeni, prosentit olivat himpun verran yli 73%. Alakerran pisteissä oli pisteitä vain väliltä 7-8. Huhhuh. Enpä osannut moista odottaa alkuunkaan. Ei ole kaikki tämän tamman kanssa tehty työ mennyt ihan hukkaan, kyseessä oli kuitenkin sekä oma tulosennätykseni että hevosen tulosennätys!
Viimeisenä luokkana oli A-merkin koulukoe, jossa starttasin sekä Suvilla että Jöpöllä. Suvi oli ihan mielettömässä terässä verryttelyssä, mutta radalle ikävä kyllä ehti vähän väsähtämään, jolloin suorituksesta puuttui viimeinen hohto ja terävyys, mutta prosentteja keräsimme rikkeineenkin kuitenkin 62,3%. Ei ihan huono tulos ensimmäisestä yhteisestä helposta A:stamme siltikään. Siitä on hyvä lähteä etsimään niitä vielä parempia tuloksia. :) Jöpön kanssa teimme myös yhteisen ennätyksemme prosentein 61,6% kaksi pistettä Suville jääneenä. Jöpön kanssa meillä oli radalla ihan mielettömän hauskaa, nautimme ja fiilistelimme täysin siemauksin! Loppuradasta menetin vähän ohjaani enkä saanut sitä korjattua, jolloin Jöpö jäi edestä vähän auki, mutta eipä sekään menoa haitannut. Eipähän ainakaan ollut etupainoinen ja nokallaan! Melkein itketti radan jälkeen, kun Jöpö sai niin hienot pisteet ja itelle jäi ihan mieletön fiilis sen kanssa esiintymisestä. En olisi vuosi sitten uskonut, että se olisi vielä jonain päivänä tuollaisessa vireessä... Herralla kuitenkin sitä ikää on jo 21 vuotta!
Kylläpä oli siis antoisa kisakauden avaus. Hyvä mieli tuli, mutta toki myös nöyränä tiedostaen, että kyseessä oli seurakisat ja paljonpaljon korkeammalla on tämän kauden tavoitteet. Jännä nähdä, miten homma tästä jatkuu... Seuraavat kisat ovat aluekisat Salossa 16.4. Suvi-Hermiinan kanssa. Siellä myös kaksi luokkaa ja toivottavasti Suvi jaksaisi tällä kertaa tsemppailla kummatkin radat! Teemme ainakin kaikkemme, että niin tapahtuisi!
Ennen kisoja oltiin Suvi-Hermiinan kanssa Karkkolaisen Tiinan tunnilla Vihdissä ja saatiin sieltä paljon hyviä neuvoja ja huomattiin kuinka paljon opeteltavaa on vielä ennen kesän koitoksia ja tuli esiin iso kasa meidän kummankin heikkouksia. Niitä on nyt sitten sulateltu ja yritetty tsemppailla, jotta seuraavalla kerralla osattaisi taas himpun verran enemmän ja paremmin ja päästäisi taas askel pidemmälle. Tunti oli todella laadukas ja olin todella tyytyväinen sen antiin. Tehtiin paljon harjoituksia pituushalkaisijalla, mikä kyllä paljastaa virheet ja huolimattomuuden erityisen hyvin, mutta sitten taas onnistumisetkin tuntuvat todella onnistumisilta, kun vaativuusastekin on hieman suurempi... :)
Kisojen jälkeen taasen käytiin tällä kertaa Samin kanssa Nipsun opissa. Nipsu kävi vähän ensin selässä kokeilemassa, miltä Sami tuntuu ja totesi sen olevan kohtuullisen ongelmaton pieni poni. Sitten tehtiin töitä laukannostojen kanssa, nimenomaan laadun eikä niinkään määrän. Lopuksi myös vähän lisättiin ravia. Seuraavana päivänä jatkettiin nostoilla ja siirtymisillä, myös Samin kanssa pituushalkaisijalla, jolloin ei saatu apua seinästä eikä kaarteesta vaan piti löytää ihan oma tasapaino ja suoruus ennen kuin homma lähti sujumaan. Ja lopuksi Nipsu teetti meillä vähän pohkeenväistöä ravissa, joka sujui varsin mallikkaasti ottaen huomioon, ettei moista oltu koskaan aiemmin yritettykään työstää... Kummatkin päivät olivat antoisia ja tuntui siltä kuin Sami olisi aikuistunut ihan hirvittävästi näiden kahden päivän aikana. Se työskenteli rauhassa ja mielellään hirvittävällä motivaatiolla. Vaikka varmasti päivät olivat rankkoja, se teki hommia loppuun asti ja paransi vaan koko ajan. Olipa ihanaa! Tämä pieni poni antaa niin upean ratsastusfiiliksen, että harvan ratsun selässä moista kokee. Toinen samanlainen on aiempi ratsuni Tuppu eli sh-r Aiheen Poika...
Tällä aikaa Murde on tehnyt tuhojaan uudessa kodissa, opetellut maastoilemaan Jöpön kanssa ja nauttinut ihailevista katseista... Siitä taas sitten lisää jonain toisena päivänä!
Lauantaipäivä Kumpumäellä sujui varsin letkeissä merkeissä. Kuten jo aiemmin mainitsin, mukana kisoissa oli kaikki kolme kilpuriani: Sami, Suvi ja Jöpö.
Aloitin päivän kevyellä verryttelyllä Sami-ponin kanssa, vähän ravia ja laukkaa sinne tänne ja hyvän fiiliksen löytämistä. Ponihan oli ensimmäistä kertaa elämässään kouluaitojen sisäpuolella ja vasta toista kertaa elämässään ratsastettuna maneesissa. Verryttely sujui mukavissa merkeissä ja luottavaisin mielin mentiin radallekin. Debyyttiratana oli C-merkin koulukoe ja se sujui rennon letkeästi. Sami oli radalla kuin kotonaan. Pieniä rikkoja tuli, kun mm. toinen laukannosto vähän antoi odottaa itseään ja yksi käyntipätkäkin meni rikki laukkaa valmistellessa. Lisäksi esimerkiksi Samin bravuuri eli ravilisäys lähti vähän myöhässä, joten siitäkään ei ihan kaikkia jaossa olevia pisteitä saatu. Lopputuloksena oli 61 ja risat prosenttia, jolla irtosi luokan 3. sija. Hieno Sami! Odoteltiin siinä sitten palkintojen jakoa ja pokattiin palkinnot ja juostiin kunniakierroksella. Siinä kaikessa hötäkässä Sami ehti vähän väsähtää, mikä näkyi rennon otteen herpaantumisessa toisella radalla, joka oli B-merkin koulukoe, avoin poneille. Siellä tuli paljon rikkeitä johtuen nuoren ponin väsähtämisestä, mutta myös muutamia onnistumisia ja kyllä papereista löytyi jopa jokunen kahdeksikko kaksipuolikkaiden vastapainoksi. :) Prosentteina oli reilut 57 ja hyvä mieli jäi siitäkin. Sami ylitti kaikki odotukset ja asetti paljon odotuksia tulevaisuuteen!
Debytoin myös Suvi-Hermiinan kanssa näissä kisoissa. Aloitimme Suvin kanssa B-merkin kouluohjelmalla, avoin suomenhevosille. Suvi oli edellisen päivän valmennuksen jäljiltä hieman jäykkä, mutta ehti kuitenkin vertyä radalle ja ratsastin siistin tasaisen suorituksen. Suvi toimi mallikkaasti ja homma tuntui hyvältä. Siltikin yllätyin kun näin pisteeni, prosentit olivat himpun verran yli 73%. Alakerran pisteissä oli pisteitä vain väliltä 7-8. Huhhuh. Enpä osannut moista odottaa alkuunkaan. Ei ole kaikki tämän tamman kanssa tehty työ mennyt ihan hukkaan, kyseessä oli kuitenkin sekä oma tulosennätykseni että hevosen tulosennätys!
Viimeisenä luokkana oli A-merkin koulukoe, jossa starttasin sekä Suvilla että Jöpöllä. Suvi oli ihan mielettömässä terässä verryttelyssä, mutta radalle ikävä kyllä ehti vähän väsähtämään, jolloin suorituksesta puuttui viimeinen hohto ja terävyys, mutta prosentteja keräsimme rikkeineenkin kuitenkin 62,3%. Ei ihan huono tulos ensimmäisestä yhteisestä helposta A:stamme siltikään. Siitä on hyvä lähteä etsimään niitä vielä parempia tuloksia. :) Jöpön kanssa teimme myös yhteisen ennätyksemme prosentein 61,6% kaksi pistettä Suville jääneenä. Jöpön kanssa meillä oli radalla ihan mielettömän hauskaa, nautimme ja fiilistelimme täysin siemauksin! Loppuradasta menetin vähän ohjaani enkä saanut sitä korjattua, jolloin Jöpö jäi edestä vähän auki, mutta eipä sekään menoa haitannut. Eipähän ainakaan ollut etupainoinen ja nokallaan! Melkein itketti radan jälkeen, kun Jöpö sai niin hienot pisteet ja itelle jäi ihan mieletön fiilis sen kanssa esiintymisestä. En olisi vuosi sitten uskonut, että se olisi vielä jonain päivänä tuollaisessa vireessä... Herralla kuitenkin sitä ikää on jo 21 vuotta!
Kylläpä oli siis antoisa kisakauden avaus. Hyvä mieli tuli, mutta toki myös nöyränä tiedostaen, että kyseessä oli seurakisat ja paljonpaljon korkeammalla on tämän kauden tavoitteet. Jännä nähdä, miten homma tästä jatkuu... Seuraavat kisat ovat aluekisat Salossa 16.4. Suvi-Hermiinan kanssa. Siellä myös kaksi luokkaa ja toivottavasti Suvi jaksaisi tällä kertaa tsemppailla kummatkin radat! Teemme ainakin kaikkemme, että niin tapahtuisi!
Ennen kisoja oltiin Suvi-Hermiinan kanssa Karkkolaisen Tiinan tunnilla Vihdissä ja saatiin sieltä paljon hyviä neuvoja ja huomattiin kuinka paljon opeteltavaa on vielä ennen kesän koitoksia ja tuli esiin iso kasa meidän kummankin heikkouksia. Niitä on nyt sitten sulateltu ja yritetty tsemppailla, jotta seuraavalla kerralla osattaisi taas himpun verran enemmän ja paremmin ja päästäisi taas askel pidemmälle. Tunti oli todella laadukas ja olin todella tyytyväinen sen antiin. Tehtiin paljon harjoituksia pituushalkaisijalla, mikä kyllä paljastaa virheet ja huolimattomuuden erityisen hyvin, mutta sitten taas onnistumisetkin tuntuvat todella onnistumisilta, kun vaativuusastekin on hieman suurempi... :)
Kisojen jälkeen taasen käytiin tällä kertaa Samin kanssa Nipsun opissa. Nipsu kävi vähän ensin selässä kokeilemassa, miltä Sami tuntuu ja totesi sen olevan kohtuullisen ongelmaton pieni poni. Sitten tehtiin töitä laukannostojen kanssa, nimenomaan laadun eikä niinkään määrän. Lopuksi myös vähän lisättiin ravia. Seuraavana päivänä jatkettiin nostoilla ja siirtymisillä, myös Samin kanssa pituushalkaisijalla, jolloin ei saatu apua seinästä eikä kaarteesta vaan piti löytää ihan oma tasapaino ja suoruus ennen kuin homma lähti sujumaan. Ja lopuksi Nipsu teetti meillä vähän pohkeenväistöä ravissa, joka sujui varsin mallikkaasti ottaen huomioon, ettei moista oltu koskaan aiemmin yritettykään työstää... Kummatkin päivät olivat antoisia ja tuntui siltä kuin Sami olisi aikuistunut ihan hirvittävästi näiden kahden päivän aikana. Se työskenteli rauhassa ja mielellään hirvittävällä motivaatiolla. Vaikka varmasti päivät olivat rankkoja, se teki hommia loppuun asti ja paransi vaan koko ajan. Olipa ihanaa! Tämä pieni poni antaa niin upean ratsastusfiiliksen, että harvan ratsun selässä moista kokee. Toinen samanlainen on aiempi ratsuni Tuppu eli sh-r Aiheen Poika...
Tällä aikaa Murde on tehnyt tuhojaan uudessa kodissa, opetellut maastoilemaan Jöpön kanssa ja nauttinut ihailevista katseista... Siitä taas sitten lisää jonain toisena päivänä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)