Kisakausi on nyt aloitettu toden teolla. Ensin oli jo aiemmin mainitsemani kilpailut Kumpumäellä ja viime viikolla jatkoin Suvi-Hermiinan kanssa Salossa aluekilpailuissa. Salossa starttasimme kaksi luokkaa: Helppo B Kenttäkilpailuohjelma poneille 2009 sekä Helppo A World Challenge Test, rata B.
Nämä kaksi pitkän radan ohjelmaa tuntuivat minulle jotenkin ylitsepääsemättömän vaikeilta opetella, ne ovat molemmat hyvin saman tyyppisiä ja siten tuntuvat menevän helposti sekaisin. Suurena murheena olikin, muistanko koko ratoja alkuunkaan. Aloitimme nivelillä verryttelyn He B:tä varten ja Suvi oli hieman vahva. Sain kuitenkin hyvän tuntuman ja ajatuksen aikaiseksi ennen siirtymistä radalle lukuisten siirtymisten kautta. Radalle pääsimme sitten ihan hyvällä mielellä ja koko raviohjelman ajan taisinkin hymyillä, kun Suvi oli kivasti kuulolla. Laukkaohjelmassa otteeni pääsi hieman herpaantumaan, mutta senkin suoritimme siivosti loppuun asti. Radan jälkeen fiilikseni ei ollut paras mahdollinen, sillä tiesin, että olisimme Suvin kanssa pystyneet todella paljon parempaankin, mutta pisteet kuultuani oli taas iloisempi siitä, että rata oli edes näyttänyt kohtuulliselta! Pisteitä ropisi siis 63 ja risat % ja siitä oli hyvä jatkaa eteenpäin. Tämä tulos riitti myös neljänteen sijaan luokassa.
Toisen luokan verryttelyn kanssa meille tuli hieman ajoitusongelmia. Starttini piti olla suurin piirtein 12.10, mutta silloin olinkin vielä edellisen luokan palkintojenjaossa ja starttini olikin vasta lopulta 12.30 jälkeen. Olimme siis verryttelyssä Suvin makuun aivan liian pitkään, se ehti väsyä ja vähän kyllästyäkin, kukapa ei reilussa tunnissa. Tällaisia vaan joskus sattuu ja näistä parhaiten oppii! Eli lähdimme vaativalle helpon aan radalle jo valmiiksi väsyneinä. Tämä näkyi esimerkiksi rikkona avotaivutuksessa, joka yleensä on vahvinta osaamistamme. Samoin myös takaosakäännökset olivat liian laajoja, mikä on harvinainen virhe meille ratsukkona. Välissä oli kuitenkin myös hyvältä tuntuvia pätkiä, kuten esimerkiksi ainakin yksi lisäys ja meille vaativampi peruutus. Tuomarin kommenteissakin oli mainittu nämä hyvät pätkät erittäin hyvinä ja sitten huomautettu isosta kasasta rikkeitä. Mutta näin se vaan joskus menee ja vaikka vietävästi harmittaakin, niin tästä on opittava ja tehtävä paljon lisää töitä, jottei näin pääse käymään toista kertaa!
Maanantaina ratsastaessani Suvin, teinkin paljon laukkatyöskentelyä suoralla ja takaosaa voimistavia laukka-käynti-siirtymisiä suoralla. Kylläpä olikin vaikeaa. Helposti sitä syyllistyy kotiharjoittelussa siihen, että tekee asioita, jotka on helppoa ja suorittaa mukavuusasteella eikä haasta itseään riittävästi. Nyt alkaa sen haastamisen aika kotiharjoittelussakin, sillä näin taas kisoissa äärettömän kaunista ratsastusta ja sellaiseen haluan ehdottomasti itsekin pyrkiä!
Toinen kilpurini Sami-poni harjoittelee perjantain seurakilpailuja Tuomarinkylässä varten. Se starttaa KN Specialin, minkä jälkeen seuraava etappi onkin sitten kansallinen nuorten hevosten luokka Hämeenlinnassa 14.5. Sami on saanut lisää voimaa takaosalleen laukkatyöskentelyn ja ajoharjoittelun kautta ja jaksaakin jo pyörittää vähän hitaampaa laukkaa, ettei tarvitse kiirehtiä koko ajan. Myös nostot alkavat olla parempia ja laadukkaampia kumpaankin suuntaan. Ravin kanssa Samilla ei juuri olekaan ollut ongelmaa, sillä sitä se on reenannut jo paljon ennen ratsun uraansakin! Käyntiä onneksi KN Specialissa ei hirvittävästi tarvitse suorittaa, sillä se ei vielä ole ihan Samin vahvuus ratsastettuna, vaikka maasta käsin osaakin esittää hienoa käyntiä hyvällä yliastunnalla! Huomenna vielä vähän viimeistelyä ennen perjantain koitosta ja innolla odotetaan, mitä perjantai tuo tullessaan.
Omat hevoseni ovat maalaistuneet hyvin ja toimivat jo ajatuksenomaisesti uudessa kodissaan. Murde on maastoillut ja hyppäsi tänään ensimmäistä kertaa sulaneella kentällä. Hyppääminen oli erittäin mukavaa katseltavaa, kun tämä nuori hevonen loikki vaivattomasti esteiden yli mielettömällä motivaatiolla. Se näytti todella nauttivan esteiden ylittämisestä ja vaikka niitä vähän nostettiinkin, niin ei Murdella näyttänyt olevan huolta harteillaan niitä ylittäessä. Murde tuntuu viihtyvän maaseudun rauhassa eikä hirveästi stressaile juuri mistään tällä hetkellä. Se nukkuu tarhassaan aurinkoa ottaen ja mennä pöröttelee kentällä ja maastossa täysin tyytyväisenä. Ehkä stressi iskisi, jos kaverit vietäisiin pois, mutta niin kauan kun kaverit on maisemissa, on kaikki kivasti. :) Murden kasvattajakin kävi viime viikolla toteamassa, että aika kiva pelihän se vaan on... Ja tulee tällä viikolla uudelleen!
Zorro-poni on ottanut aimo harppauksen eskarissaan ja siitä on tullut ajoponi. Samin omistava Leena on siis valjakkoihminen ja hän on käynyt totuttamassa Zorroa valjaisiin ja ohjasajon perusteisiin. Tiellä ollaan käyty taluttajan kanssa ohjasajamassa ja viimeksi päädyttiin jopa menemään pari kierrosta kentällä. Olipa hauskaa puuhaa ja välillä Zorrosta näki, että hiffasi hyvin, mitä siltä vaaditaan ja meni jopa aika hienon näköisesti! Tämä projekti on kyllä varsin mielenkiintoinen ja odotan innolla, että päästään asiassa eteenpäin. :) Laitetaan tästä kuvakin hollille... Kuva siis ihan ensimmäiseltä valjaisiin totutus-kerralta, jolloin ei vielä ohjat olleet mukana kuvioissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti