Epäonnea, mutta myös mukavia fiiliksiä!

Viikko sitten Suvi-Hermiina oli estekisoissa esteratsastajansa kanssa ja oli siellä mennyt huonoista järjestelyistä johtuen esteen sekaan. Ruskea este oli rakennettu vastavaloon niin, ettei Suvi ollut estettä yksinkertaisesti nähnyt. Se ei ollut tehnyt elettäkään siihen suuntaan, että olisi havainnut edessä olleen esteen vaan juossut suoraan esteen sekaan. Samainen este oli tuottanut päänvaivaa muillekin... Kokemattomille järjestäjille joskus sattuu ja tapahtuu näköjään. Suvi oli tämän jäljiltä kipeyttänyt vasemman kylkensä ja aristeli sitä ratsastettaessa alkuviikon ajan. Loppuviikosta Suvi alkoi toipumaan, mutta viikonlopun kisoissa nähtiin, ettei se ollut vielä aivan parantunut. Toisella radalla Suvi reagoi vasempaan jalkaan vasemman laukan pidennyksessä ja päätin keskeyttää radan, sillä en toki halunnut hevosen mielialaa enää siitä pahentaa enkä aiheuttaa sille missään nimessä fyysistä kipuakaan. Näin voi joskus käydä ja olen tätä tilannetta ja tapahtumaa analysoinut, minkä olen ehtinyt, mutta muuhun tulokseen en ole osannut tulla kuin, että pari päivää ratsastajavapaata ja annetaan kyljelle aikaa parantua ja sitten taas katsotaan, miltä homma näyttää! Olin kyllä näiden tapahtumien jälkeen varsin masentunut, sillä epäonnistuminen ei ole mukavaa, mutta toivottavasti tämä olisi nyt kauden "low point" ja tästä olisi taas suunta eteenpäin...

Piristin tänään sitten itseäni ratsastamalla Sami-ponin sekä Murden. Ensin Murden kanssa kurvailtiin ympäri kenttää ja meillä oli varsin hauskaa. Tehtiin niin laukassa kuin ravissakin eroja suorien sivujen ja ympyröiden välille ja yritettiin pitää hyvää eteenpäinpyrkimystä päällä, vaikka olisi ollut tiukempikin mutka kyseessä. Hienosti siis sujui ja jäi hyvä mieli. Vaikka mä oonkin pitänyt Murdea välillä aika lailla toivottomana tapauksena monessa suhteessa, niin kyllä mä taas alan pikkuhiljaa uskoa siihen ja sen kykyihin kehittyä ihan päteväksi ratsuksi. Paljon on työtä edessä, mutta tällä hetkellä sen työn tekeminen tuntuu mielekkäältä! Vähän ollaan opiskeltu myös pohkeen väistämistä sivulle ja tehty vähän siirtymisiä askellajien sisällä. Ensi viikolla jatketaan. Katja eli toinen Murden kasvattajista tulee huomenna maastoiluttamaan Murdea ja torstaina on luvassa myös estetyöskentelyä, joten Murden ohjelman ei pitäisi olla mitenkään liian yksitoikkoista ensi viikollakaan. Viimeksi juoksuttaessa se toimi myös mukavasti, joten olisi ihan kiva ottaa joku juoksutuskin taas välissä mukaan kuvioon...

Sami-Ponin treeni oli sitten vuorossa Murden jälkeen. Kuvat kertonevat enemmän kuin tuhat sanaa, joten laitetaanpas muutama tähän hollille:







Sami alkaa siis näyttämään jo ihan ihkaoikealta kouluponilta. Sen ryhti alkaa nousemaan ja sillä alkaa olemaan voimaa kantaa itseään jo pidempiäkin pätkiä. Se on siitä makea poni, että vaihteita riittää ihan kootusta todella lisättyyn joka askellajissa nuoresta iästä huolimatta. Sillä vaan on paikat niin kohdillaan!

Zorro alkaa olla jo aika kiva ohjasajettava ja tänään ensimmäisen kerran vähän oli jo puheissa, että pitäisi kohta miettiä sille kärryjäkin perään. Se on ollut ajelussa sekä kentällä, jossa oli tänään ekan kerran tötsiäkin, minkä välistä piti kulkea että maastossa ryteikössä rypemässä. Maastossa sillä on ihan mieletön luontainen energia ja siellä oikein marssii eteenpäin. Sen takia pyritäänkin tekemään maastossa paljon ja kentällä vain "pakollinen" harjoittelu!

Jöpön kanssa harrasteltiin perjantai-iltana ja olipas se jälleen mukava. Vanha herra on ihan vireessä ja työskentelee varsin mielellään. Sen kanssa ratsastus on puhtaasti fiilistelyä kun se vaan on niin toimiva yksilö. Etenkin kun on sitä ennen ratsastanut härdäävän Murden, tuntuu Jöpö niin äärettömän helpolta, tutulta ja turvalliselta. Huomenna sekin pääsee maastoon Murden seurana ja loppuviikosta otetaan ehdottomasti taas sitten vähän vakavamielisempää treeniä! Tai siis niin vakavamielistä kuin treeni nyt koskaan voi Jöpön kanssa olla.

Pin Rock's Esmeralda on nyt myyty ja siirtynyt uusille omistajilleen. Toivottavasti poni löysi hyvän ja sitä arvostavan kodin. Sen kanssa työskentely on ollut erittäin hieno projekti ja taidan olla jopa hieman ylpeä työni tuloksesta! :) 3 vuotta sitten poni tuli meille täysin raakana ja nyt se on valmis kansalliselle tasolle. Kyllä näitä laadukkaita ratsuja on vaan niin pirun mukava tehdä!

Kuvien copyright Pekka Pietikäinen