sunnuntai 14. elokuuta 2011

Vermon poninäyttely

Tänään oli sitten vihdoin pienen Zorro-ponin suuri päivä. Aamulla puunaus kotosalla ja letit päähän ja nokka kohti Vermoa. Tämä oli mun ja Zorron yhteiseloajan ensimmäinen retki kotimaisemien ulkopuolelle ja sen huomasi. Poni oli vireessä ja huuteli menemään, minkä ehti.



Ensimmäisenä suunnattiin Hippoksen geimeihin ja siis ohjelmassa oli mittaus. Mittatikku saatiin tökättyä sään päälle ja se näytti huimat 146cm edestä ja 142cm lautasilta. Kunnon kokoinen poni siis, tarkkana vaan saa olla, ettei mene yli ponirajan. Tosin nyt Zorrolla oli kengät jalassa ja ihan järjetön ryhti pääll, joten varmaan ainakin parisen senttiä on tuossa mittauksessa liioittelua. Zorro ei ihan olisi halunnut käyttäytyä mittauksessa, mutta säilyttiin kaikki osapuolet kuitenkin ehjinä!

Siitä sitten suunta Hippoksen kehään, jossa oli hieman ikävä tilanne, kun paikalla ei vielä ollut juurikaan muita poneja. Siihen suuntaan, mihin ponin piti seistä, se ei nähnyt muita ollenkaan eikä siten olisi malttanut ihan hirvittävästi. Käyntiä se ei esittänyt juurikaan, sillä jännitys otti siitä vallan ja teki mieli vaan ravailla ja ravissa taas teki mieli laukata. Nooh, Hippoksen tädit saivat kuitenkin selville mielipiteensä ponista ja heidän antamansa arvio oli varsin positiivinen. Pitivät Zorroa askellajeiltaan kapasiteetikkaana ja sanoivatkin, että ponista varmasti irtoaa paljon enemmänkin kuin tänään esitetyt askellajit, mutta koska päivän arviosta on kyse sai Zorro käynnistä 7 ja ravista 8. Ravi oli tahdikasta ja ilmavaa. Tyypistä Zorro sai 7, sen rungon ja kaulan liittymän ollessa hieman raskas, rungosta myös 7, sen ollessa tässä vaiheessa hieman epäsopusuhtainen ja jaloista 8. Tulos Hippoksen kehästä siis 7-7-8-7-8 = 37, 2 palkinto. Aika pitkälti siis sitä, mitä olimme osanneet odottaakin. Tästä on helppo muutama piste parantaa, mutta onko kuitenkaan niin paljon, että siitä olisi jatkossa hyväksytyksi jalostusoriiksi rakenteen puolesta... Jäänee nähtäväksi. :) Riippunee myöskin siitä, miten omistajan hermo kestää orinpitoa... Tuomarit kehuivat kuitenkin Zorroa hienoksi poniksi ja sen katseleminenkin lämmitti mieltä, kun oli aika hienon näköinen.









Sitten parin tunnin seisoskelu ja odottelu. Zorro oli hieman rauhaton ja halusi tutkailla ympäristöään jatkuvasti. Käyttäytyi kuitenkin periaatteessa ihan hyvin, sillä ei ainakaan aiheuttanut minkään sortin kaaosta paikalla. Ihmiset kävivät sitä kuvailemassa ja ihailemassa ja saipa se kaksi ravimiestä fanikseenkin! :)






Sitten päästiin Welsh-kehään, jossa tällä kertaa oli brittituomari. Tämän tuomarin erikoistumisala on isot cobit, joten pohdittiin, ettei Zorro ehkä ole hänen mieleensä. Zorro oli ikäluokkansa ainoa esillä oleva ori ja sai kuin saikin ykköspalkinnon eli oli siten myös luokkavoittaja ja paras 2-vuotias wpb-ori. Se esiintyi welsh-kehässä varsin mallikkaasti, esitti sekä hyvää käyntiä että ravia. Tuomarilta se sai palautetta hyvästä takaosastaan sekä irtonaisista lavoistaan. Lapojen irtonaisuushan usein on monilla hevosilla ja poneilla hieman puuttellista, joten lämmitti kyllä mieltä, että Zorron irtonaisuutta kehuttiin. Olin myös pyytänyt jalostusarvion ponista ja tämän tuomarin mukaan Zorrossa on oriainesta ja siitä luulisi kehittyvän mukava ori.











Zorro pääsi siis jatkoon ja parhaiden welsh part bredien kehään, mutta siellä jo enemmän kehittyneet 3-vuotiaat vievät voitot niin tammoissa kuin oreissakin. Zorro kuitenkin pisti kehässä vielä parastaan ja liihotteli ravailemaan oikein kauniisti, vaikkei päätä meinannutkaan enää millään jaksaa kantaa. :)



Tämän jälkeen ei ollut enää mielessä kuin kotiin pääseminen mahdollisimman pian! Olin liikenteessä yövuoron jäljiltä nukkumatta, joten väsymys painoi ja jalat alkoivat huutamaan hallelujaa koko päivän seisoskelun ansiosta. Poni äkkiä koppiin ja sitten kotiin valmistautumaan huomisiin kilpailuihin nukkumalla 4 tuntia ja lähtemällä yöksi jälleen töihin! :)

Hieno päivä ja Zorro kyllä hoiti homman kotiin erittäin hienosti. Kiitokset kuuluu Leenalle, joka on huolella käynyt valmistelemassa Zorroa koitokseen ja myös kuljetti Zorron paikalle! On ihanaa työskennellä ponien kanssa hyvässä tiimissä. Kiitokset myös paremmalle puoliskolleni Pekalle, joka ikuisti päivän tunnelmia kuviksi ja huolehti eloonjäämisestäni yövuoron jäljiltä! Eli kuvien copyright jälleen kerran Pekka Pietikäinen

Tässä vielä palkintojen jälkeisiä omistajan tunnelmia:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti