Rodrigon opissa

Muutaman kuukauden odotuksen jälkeen pääsimme taas portugalilaisen Rodrigo Matoksen oppiin Porvooseen. Viime joulukuussa kokeilimme Rodrgion lähestymistapaa ensimmäistä kertaa ja ihastuimme siihen kovasti. Ratsuksi valikoitui jälleen Murde, joka on kärsinyt sopivan valmentajan puutteesta koko talven. Tiesin onneksi, että Rodrigon jutut sopivat hyvin Murdelle ja päästään pitkästä aikaa kunnolla hommiin.

Torstaina oltiin paikalla hyvissä ajoin ja ehdin harjailemaan ja tuunailemaan Murdea ja verryttelemäänkin ihan kivasti. Murde tuntui heti verryttelyssä kivan energiseltä ja rennolta, lähtökohdat tuntuivat siis olevan kohdillaan.

Hetken verryteltyäni oli aika aloittaa työt. Kerroin Rodrigolle, että olemme olleet talven yli hieman kevyemmällä sillä pohjat ovat olleet niin huonot, ettei työskentelemään ole päästy kunnolla. Totesin myös, että hevonen on ollut nyt parempi ratsastaa ja eteenpäinpyrkimys alkaa pikku hiljaa löytymään. Rodrigo olikin tyytyväinen näkemäänsä alkuverryttelyyn.

Aloitettiin työt jälleen käynnissä, tehtiin käynnin sisällä siirtymisiä, pohkeenväistöjä, avoja ja sulkuja. Lisäksi aktivoitiin takajalkoja ja jumpattiin hevosta tekemällä useita peruutuksia peräkkäin ajatuksella muutama askel taakse, muutama eteen, muutama taakse, muutama eteen. Rodrigo auttoi jatkuvasti maasta käsin tarpeen vaatiessa, milloin takaa, milloin edestä, mutta hän tuntui aina olevan täsmälleen oikeassa kohdassa auttamassa niin, että hevonen ymmärsi mahdollisimman hyvin, mistä on kysymys ja mitä tulee tehdä. Murde oli siis alusta asti rento ja keskittynyt.

Käyntityöskentelyn jälkeen lähdettiin työskentelemään samalla ajatuksella ravissa. Tehtiin avoja ja sulkuja höystettyinä volteilla ja lisäyksillä. Näiden välille tehtiin myös siirtymisiä ravin sisällä melkein passagemaiseen raviin. Eli usein lisäyksen jälkeen tultiin takaisin hitaaseen, melkein pasaasimaiseen raviin ja siitä taas normaaliin harjoitusraviin ja taas työskenneltiin jonkun sulun tai avon kanssa vaihdellen tehtävää ja suuntaa koko ajan. Välillä myös lisättiin matkalle pohkeenväistöä, jolla avattiin kroppaa mahdollisimman vetreäksi ja letkeäksi. Tärkeintä oli pitää hevonen mahdollisimman rentona läpi tehtävien, etenkin silloin kun tehtiin jotain, mikä oli sille vielä uutta ja vaikeaa. Ja kun joku homma oli sujunut todella hyvin, oli saavutettu muutama hyvä askel, käveltiin aina hetki pitkin ohjin kertoen hevoselle, että nyt onnistui.

Hetken tauon jälkeen jatkettiin taas. Lisää sulkuja ja avoja ja vasta-avoja ja sulkuja uralla ja tietenkin niitä sikavaikeita voltteja! Murde tsemppaili aika kivasti ja varsinkin sulut tuntuivat välillä jopa helpoilta. Enpä olis uskonut näkeväni sellaista päivää... :)

 

Lopputunnista pääsin vielä hetkeksi työskentelemään laukassa kokoamisten kanssa. Aloitettiin ensin käynnissä isolla työskentelypiruetilla ja kun se alkoi olemaan hyvällä mallilla, jatkettiin samalla ajatuksella laukassa. Vasemmassa laukassa saatiin aika hyviä askeleita, mutta oikean laukan kanssa oli hieman ongelmia. Murde meinasi karata oikeassa kierroksessa ulos ja vaihtaa laukan vasempaan, tähänkin oli kuitenkin ratkaisu. Kokoamisten välillä lähetettiin hevonen pohkeenväistössä ulos isolle ympyrälle ja ratsastettiin eteen. Tarkoituksena oli sitten taivuttaa sisään ja tuoda taas hevonen pienelle ympyrälle kohti työskentelypiruettia. Kun oikeassa tämä ei onnistunut, opasti Rodrigo asettamaan ulos ja ulkopohkeella kääntämään hevosen kroppa sisään ja vasta sitten hakemaan sen taivutuksen sisäänpäin. Näillä ohjeilla lähti oikeakin kierros toimimaan huomattavasti paremmin!

Laukkatyöskentelyn jälkeen oli jälleen aika kiittää ja kehua hevosta ja antaa sen kävellä. Murde oli siis suoriutunut ensimmäisen valmennuspäivän haasteista ihan mielettömän hyvin ja saimme taas paljon vinkkejä treeniin. Olimme kummatkin Murden kanssa erittäin tyytyväisiä päivän antimiin ja lähdimme iloisin mielin kohti kotia.

Seuraavana päivänä hommat jatkui. Olimme vähän kiireisemmällä aikataululla liikenteessä, mutta ehdimme kuin ehdimmekin tunnin alkuun, ainoastaan pintelit jäi käärimättä jalkoihin. :) Jo verryttelyssä huomasi, että Murde oli hieman väsyneen oloinen, edellispäivän hyvää terävyyttä ja jopa helppoutta ei ollut samalla lailla tarjolla.

Aloitettiin jälleen käynnissä työskentelemällä, peruutuksia tehtiin jälleen useita ja koottiin käyntiä pieneksi.

Käynnin jälkeen lähdettiin taas työskentelemään ravissa avoja ja sulkuja ja lisäyksiä. Lisäyksiin sain uuden ohjeen tulla paineella lävistäjälle, sitten hellittää paineen ja puristaa jalalla eteen, tämä toimi Murdeen yllättävän hyvin ja sain muutaman todella hyvän lisäyksen tehtyä tällä ohjeella.

Onnistuneiden pätkien jälkeen taas hetki käyntiä ja huilia ja sitten takaisin hommiin. Työskenneltiin taas peruutusten kanssa ja sieltä lähdettiin hakemaan myös lisäyksiä ja temponvaihteluita. Jälleen ajateltiin pasaasimaista ravia lisäysten jälkeen ja siitä ravista tähdättiin myös sulkuihin. Tässä vaiheessa Murdelta alkoi loppua jo poletit. Alkoi kahden päivän polkeminen tuntua mitä ilmeisemmin kropassa. Siitä huolimatta Murde yritti ihan tosissaan koko ajan eikä missään vaiheessa ollut heittämässä hanskoja tiskiin. Se selkeästi halusi tehdä ja miellyttää, mikä on mukava uudehko piirre Murdessa. Kun taas oli kuitenkin saatu hyviä fiiliksiä ja askeleita, oli aika huilia.

Huilin jälkeen tehtiin vielä hetki töitä takaosan ja selän aktivoinnin kanssa jumpaten Murdea vähän piaffiaskeleiden maailmaan. Tässä taas tuli esiin Rodrigon supertaito auttaa hevosta maasta käsin. Hänellä oli kaksi pitkää raippaa, joista kummatkin omaa tarkoitustaan varten ja niillä hän taikoi Murden piaffin maailmaan. :)

Ensin työskenneltiin vasemmalle, joka oli aika helppoa ja Murde tajusi homman nopeasti. Hieno muoto ja hyvät takajalat jäivät päälle harjoitusten jälkeen, kun hetken vaan ravattiin normaaliravia, kuten kuvasta näkyy.

Sitten oikealle sama homma, joka osoittautui Murden mielestä hieman hankalammaksi. Murde ei ihan tajunnut tähän suuntaa hommaa niin hyvin ja potki mieluusti taakse sen sijaan, että olisi polkenut jalat alleen. Hyviäkin askeleita kuitenkin tuli.

Lopuksi vielä piaffimaisten askeleiden jälkeen hetki ravia eteen ja pasaasimaiseksi ja sulut kumpaankin suuntaan tällä saaavutetulla muodolla ja poljennalla ja sitten vaan kehuja ja kiitosta hevoselle, kun jaksoi tsempata väsymyksestään huolimatta ihan kympillä. Sai kyllä olla ylpeä tästä hevosesta näiden valmennusten jäljiltä. 

Rodrigokin kävi taputtelemassa Murdea ja kehumassa, että se on kyllä kiva hevonen. :) Rodrigo muisti mainita, että tämähän ei ole enää mikään "lower level"-ratsu vaan tekee jo vaikka mitä kuvioita ja kehui vielä, että Murdella on ihan superhyvä asenne... Aika jännää, kun oma "nuori, osaamaton ja hankala hevonen" osaakin yhtäkkiä vaikka mitä temppuja ja saa kehuja valmentajalta (eikä siis enää ole niin kovin nuorikaan). Aina se Murde jaksaa vaan yllättää. 

 Valmennusrupeaman päätteeksi myös Murde oli silmin nähden tyytyväinen!