Ypäjä 12.4.2014

Ajan puutteen vuoksi mulla on ollut hieman vaikeuksia motivoitua tähän bloggailuun viimeisen parin kuukauden aikana. Olen kuitenkin yrittänyt muistaa aina raportoida tärkeimmät tapahtumat, jotta pysyn kartalla siitä, mitä on tehty ja mikä on tuntunut miltäkin. Sellaiset raportoinnit on minulle itselleni tärkeitä, jotta voin tarvittaessa niihin myöhemmin palata.

Nyt kuitenkin olen taas törmännyt mukavaan positiiviseen palautteeseen blogini tiimoilta ja kuullut eri tahoilta, että blogini toimii heille kivana motivaattorina ja nyt siten "palkitsen" nämä ihmiset kertomalla, että he toimivat yhtä lailla minun bloggaamiseni motivaattoreina! :) Tunne on siis molemminpuoleista..! Osa heistä ovat kommentoineet ihan tuolla kommenttiboksissa ja osa taas ihan livenä. Kummallakin tavalla saatu palaute lämmittää kyllä mieltä ja taas on parempi fiilis ja enemmän energiaa tähänkin hommaan!

Seuraavaksi kerrottakoot Ypäjän kisoista. Ypäjälle oli siis tarkoituksena ottaa mukaan Ponde, Eemeli ja Sami, mutta aikataulutusongelmien vuoksi ei mukaan päässyt kuin Ponde ja Sami. Eemelin lähtöaika olisi ollut klo 8 ryhmässä aamulla ja pääsin vasta klo 7 töistä, joten mitenkään ei tuo yhtälö vaan ollut mahdollinen. Olin yrittänyt töistäkin saada vapaata tuoksi yöksi, mutta sekään ei tällä kertaa onnistunut. Odottelin myös vielä viimeiseen asti, jos luokkaan olisi ilmaantunut joku sopiva peruutus, mutta tähdet vaan eivät tällä kertaa olleet kohdillaan meidän osallistumistamme ajatellen.

Ponden ja Samin kanssa reenailtiin siis viikolla jonkin verran. Ponden kanssa maastoiltiin maanantaina ja juoksutin sen puomeilla tiistaina. Tiistaina juoksuttaessa se vaikutti hieman väsyneeltä, joten keskiviikko menikin sitten Pondella vapaillessa. Torstaina Anni oli hypännyt Pondella ja perjantaina mä yritin sitten saada sitä kivasti kuulolle ja avuille. Ei ihan onnistunut, sillä poni olisi halunnut vain laukata, mutta kyllä se paljon silti parani kyseisen ratsastuskerran aikana. Vielähän tuo poni on aika voimaton, mutta kyllä se jo perushommia silti jaksaa tehdä vaikka millä mitoin... :)

Samin kanssa reenailtiin kolme kertaa viikon aikana. Kerran tehtiin ihan perusduunia, paljon vastalaukkaa ja vähän väistöjä ja takareita, yhden kerran harjoiteltiin radan teitä ja perjantaina olikin vuorossa meidän normaali kisoja edeltävä "hyvän mielen hölkkä" eli tehtiin vaan kaikkea helppoa ja mukavaa ja kerran suhailtiin radan tiet läpi.

Lauantaina sitten yövuoron jälkeen liikenteeseen kuljettajana hovikuvaaja ja avustajina sekä Anni että Roosa. Anni vastasi ponin hoitamisesta ja Roosa oli mun henkilökohtaisena seuraneitinä, jotta en nuupahda päivän mittaan johonkin matkan varrelle väsymyksessäni! :)

Päästin varsin ajoissa perille Ypäjälle ja siinä sitten pikku hiljaa poni kuntoon ja Haimi-hallia kohden. Ponde oli varsin letkeenä vastoin kaikkia odotuksia eikä juuri tuohtunut, vaikka hevosia olikin ympärillä vaikka millä mitoin. Välillä se toki vähän huutelee, muttei mitenkään tolkuttomasti.

Verkassa oltiin todella hyvissä ajoin ja ehdin kaikessa rauhassa kävellä ja tunnustella, miltä poni tuntuu. Vaikka mä olenkin lyhyen verryttelyn ystävä, juuri nää mun kaikki omat hevoset ovat sellaisia, jotka tarvitsevat varsin kunnollisen verryttelyn. Eli siten ihan jees, että oltiin ajoissa. Ponde sai laukkailla riittävästi, jotta malttoi sitten jo vähän ravatakin, kun radalle piti sitä ravia mennä esittämään... :)

Ensin siis verryttelyä laukassa, sitten kävelyä, verryttelyä ravissa ja lopuksi vielä pohkeenväistöjä sekä käynnissä että ravissa, jotta sain jalat hyvin lähelle, poni hyväksyi ne jalat ja jotta se tulisi pehmeämmäksi kyljistään ja siten liikkuisi myös paremmin. Tämä poni on sellainen, jonka ravia nuo sivuttaisliikkeet parantavat ihan hurjasti. 

Sitten olikin aika suoriutua radalle. Poni meni kiltisti tutustumaan aitoihin, vaikka vähän sitä ihmetyttikin aluksi aidat ja tuomaripisteet. Minua sen sijaan ihmetytti, että toinen tuomareista kailotti kovaan ääneen hänen kohdalleen ratsastaessa, että "kutsussa lukee "avoin hevosille" ja nyt tuolla on poni". Kaikkea sitä saa näköjään kuulla kun näitä poneja laittelee... Mutta kyllähän tosta vähän huono fiilis jäi ja tiesi, ettei kyseinen henkilö ainakaan kovin positiivisesti taida suhtautua siihen, että nuoria poneja tuodaan esille nuorten hevosten luokassa. Oli miten oli, piti siis vain tehdä parhaansa ja niin me kyllä tehtiinkin! :)

Alussa tultiin ihan kivasti sisään ja poni jopa pysähtyi. Pysähtyminen ei ole sille aina nimittäin se ihan helpoin asia... Ja ravilla jatkettiin eteenpäin. Voltit onnistui ihan ok, vaikka meinasivat päästä vähän isoiksi, 4-kaarisella kiemurauralla tehtiin aika hyvä tie ja ravikin säilyi ihan kohtuullisena. Laukan nosto oli ok ja laukkavolttikin kelvollinen, vaikka vähän ehkä poni alkoi päästä pitkäksi ja matalaksi. Raviin siirtyminen keskellä oli ihan super, ottaen etenkin huomioon, ettei sellaista ole päästy harjoittelemaan alkuunkaan. :) Toinen laukka oli aika lailla samanlainen kuin ensimmäinenkin. Käynti oli kohtuullista, ihan pitkälle ohjalle en uskaltanut ponia päästää, ettei rupea huutelemaan, mutta yllättikin mut kävelemällä varsin rennosti. Viimeisessä kaarteessa tuli sitten rike, kun poni olisi halunnut esittää hieman lisää laukkaa ravin sijaan. Aika nopeasti sain kuitenkin ponin takaisin raville ja siitä jatkettiin lopputervehdykseen. Olin supertyytyväinen poniin! Kaiken epäonnen jälkeen se alkaa vihdoin olemaan kunnossa ja on lisäksi ihan superviisas kilpuri. Se keskittyy työhönsä eikä kyttäile eikä kattele.

Prosentteja tuli vaivaiset 57 ja risat. Olisin odottanut itse ehkä 58%. Toinen tuomari kehui ponia kuuliaiseksi ja rataa tasaiseksi, toinen sen sijaan moitti koko suoritusta epävarmaksi. Epävarmaksi en kyllä sitä osaa mieltää itse edes videon perusteella. Mutta kukin pitäköön oman mielipiteensä. Mä olin tyytyväinen poniin ja ehkä melkein myös itseeni. Mua kuitenkin jännitti aika paljon, sillä tää oli mun ensimmäinen kansallinen startti mun ihan omalla hevosella tai tässä tapauksessa siis ponilla. :) Ja lisäksi kun Ponden kanssa on aina ollut epäonnea (etenkin Ypäjällä) niin nykyään jo jotenkin varautuu pettymykseen sen kanssa. Tällä kertaa ei kuitenkaan todellakaan tarvinnut pettyä, mikä oli ihan superkivaa!

Sitten poni takaisin koppiin ja kotia kohden. Valitettavasti siis myös hovikuvaaja poistui paikalta ponin kanssa, joten Samista ei hovikuvaajan otoksia saatu tällä kertaa. Eräs toinen kuvaaja kuitenkin otti minuun yhteyttä asian tiimoilta, joten toivotaan, että häneltä saadaan mukavaa kuvamateriaalia tännekin näytille!

Mulla oli Ponden ja Samin ratojen välillä melkein viiden tunnin odottelu. Käytiin siis Roosan kanssa kebabilla ja kattelemassa vähän He A:10-ratoja sekä muutama Inter 2 Special-rata. Välillä on varsin avartavaa vain katsella muiden suorittamista kaikessa rauhassa.

Sami saapuikin sitten paikalle ja vähitellen alkoi valmistautuminen Samin kanssa suorittamiseen. Meillähän oli koko viime vuoden aikana ainoastaan 3 yhteistä starttia ja ne olivat kaikki kansallisia vaativia. Tänä keväänä saatiin sentään yksi harjoitus suoritettua Alhon tilalla ja nyt sitten taas kansalliseen He A:han. Sanoisin, että meillä on kyllä ratarutiini todella hukassa Samin kanssa tällä hetkellä, mutta toivotaan, että tilanne paranee tässä tämän kauden aikana taas paremmin ennalleen. :)

Samin kanssa meillä oli aika pikainen verryttely, sillä sen kunto ei vielä kestä kovin pitkää verryttelyä. Hölkkäiltiin ravia ja laukkaa, vähän vastalaukkaa ja väistöjä. Poni tuntui ihan hyvältä ja loppupeleissä tuli ihan kivaan ryhtiinkin. Sitten ei muuta kuin radalle. Meitä ennen oli vielä joku poisjääntikin, joten verryttely oli vielä aiottuakin lyhyempi...

Radalla Sami sitten hieman jännittyi ja jähmettyi, tästä juuri huomaa rutiinin puutteen. 5-vuotiskaudella tätä oli Samilla paljonkin ilmassa kun taas 6-vuotiskaudella ei oikeastaan ollenkaan, mutta silloin meillä alkoikin olemaan jo aika kiva rutiini ratojen ratsastamisesta. Viime kauden vain muutaman startin jäljiltä nyt lähdetään taas aika nollasta liikenteeseen.

Jännittyessään Samista tulee vähän hidas ja vahva ja se hakee itseään huomattavasti matalampaan ja lyhyempään muotoon kuin normisti eikä sitä kovinkaan helposti saa korjattua. Näin kävi siis tällä kertaa. Rata meni siis siististi ja siivosti, mutta aavistuksen alavireisesti. Toisessa lisäyksessä Sami painui ihan alas vähän yllättäenkin, toinen oli ihan ok, väistöt eivät olleet ihan parastamme, mutta kohtuulliset, käynti oli lyhyttä, mutta puhdasta. Takareissa tarkoituksena oli vältellä Samille tyypillisiä isoja ristiaskeleita, mutta niiden sijasta sain sen sitten jäämään niissä aivan pohkeen taakse. Laukassa oli ok pätkiä, mutta yksi vanha tuttu vastalaukkarikko saatiin aikaiseksi. Korjaus onnistui kuitenkin nopeasti ja kivuttomasti. Eli ihan ok perus suoritus, mutta pystymme paljon parempaankin! Prosentteja saatiin 61 ja jotakin ja sijoitus oli 15/36 eli ihan kelvollisesti kuitenkin, vaikkemme mitään erityistä tällä kertaa näyttäneetkään. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa jälleen kohti entistäkin parempia suorituksia!

Vihdoin radan jälkeen pääsimme kotimatkalle! Varsin kiva kisapäivä siis ja ihanaa oli taas olla liikenteessä kaikkien supertiimiläisten kanssa. Kiitokset kaikille teille! :)