Tiistaina aamulla oli jo hieman heikohko olo, mutta en vielä ollut liian huolissani vaan suuntasin hierojalle. Hierojalla selvisi, että vasen jalkani on ollut lähes tunnottomassa tilassa, mitä olenkin osannut epäillä, kun hevoset eivät ole tuota mun vasenta jalkaani kuunnelleet ihan niin kuin toivoa voisi. Itse jalassahan ei ole ollut minkäänlaista kipua, kun se on ollut niin jumissa, ettei se hermota enää. Aikaisemminkin olen kerran ollut tällaisessa tilanteessa, tosin noin 10 vuotta sitten, joten siksi tämä vaihtoehto oli tullut jalkani ja hermostoni kanssa mieleen. Hieroja sai kuin saikin avattua jumeja ja tällä erää jalka tuntuisi toimivan taas paremmin. Kolmen viikon päästä on mentävä uudemman kerran, jolloin tarkistellaan, että jalka hermottaa edelleen ja toimii toivotusti...
Illalla sitten suunnattiin jälleen Laineen Sepon valmennukseen. Seppo oli ollut Hessiä tsekkailemassa Ypäjällä ja teetti samat tehtävät kuin siellä. Kunnolla sisäpohje kuulolle, avotaivutusta isossa ravissa ja laukassa pitkillä sivuilla ja päädyissä voltteja.
Purde tuntui koko tunnin todella hyvältä koko tunnin ja uskalsin itsekin ratsastaa sitä varsin hyvin. Annoin sen kulkea selkeästi pidemmässä muodossa kuin aiemmin ja siten liikkua paremmin läpi kroppansa. Seppokin kehui, että näytti paljon paremmalta ja kyllä tuntuikin siltä. Ihana fiilis, kun uskalsin ratsastaa Pöödeä kunnolla eteen ja hellittää naruista eikä Pööde edes yrittänyt poistua mihinkään vaan pysyi kivasti ohjan ja pohkeen välissä. Sääli, että tämä oli viimeinen Sepon tunti nyt vähään aikaan... Näistä on selkeästi ollut meille hyötyä ja toivommekin pääsevämme taas jatkossa Sepon oppeihin!
Keskiviikkona olinkin jo sitten kuumeessa, mutta meillä oli sovittuna Tokajin kanssa Johannan tunti ja perjantaina häämötti vaativan startti, joten sinne oli ehdottomasti päästävä. Vähän särkylääkettä naamaan ja tunnille siis. Verkkailtiin radan jutut läpi, avot, sulut ja laukanvaihdot, kaikki sujui ihan kohtuullisen mukavasti. Sitten vielä parit lisäykset ja rata läpi. Hommat sujui toivotusti ja siihen oli sitten hyvä lopetella, kun ratsastajan kunto ei ollut ihan mitä parhain... Tokaj kuitenkin toimi erittäin mallikkaasti ja oli hyvä fiilis ajatellen perjantain koitosta. Loppupäivän makasin kotona kuumeessa tekemässä kuolemaa, sillä Anni onneksi hoiti mun ponit. Annilla ja Murdella oli ollut Anun estetunti ja olivat hypänneet pientä rataa, missä oli vähän erikoisesteitäkin ollut mukana ja hyvin oli mennyt! Anni oli myös rapsutellut Moniponia ja juoksuttanut sitä kentällä. Se oli ollut vähän laiskapoika tällä kertaa...
Torstaina sitten oli aika taas päästä reenien makuun. Olin tosin aika huonossa hapessa edelleen, mutta ponit oli ratsastettva. Kävin aamulla viimeistelemässä Tokajin Viivun kanssa, en tosin itse ratsastanut sillä, koska kunto oli huono, mutta Viivun kanssa Tokaj kulki varsin mallikkaasti ja näytti hyvän pehmeältä. Rata oli Viivulla hyvin hallussa, joten seuraavan päivän kisoihin voitiin lähteä hyvillä mielin Viivunkin osilta.
Tokajin jälkeen suuntasin taisteluun Murden kanssa. Meillä oli Murden kanssa ongelma nimeltä peruutus. Murde on aiemmin osannut ihan hyvin peruuttaa, mutta viime aikoina sitä ei selkeästi oltu tehty tarpeeksi, sillä se ei todellakaan sujunut. Kun pyytelin Murdelta peruutusta, sain ainoastaan keulaisun tai maksimissaan yhden askeleen taaksepäin. Päätin kuitenkin tällä kertaa olla sitä ovelampi ja otin porkkanan paloja mukaan ja annoin sille pari kertaa porkkanan palan hyvästä peruutuksesta. Murde lähti kohtuullisen nopeasti mukaan leikkiin ja peruuttikin sitten pari kertaa vaaditut 4-6 askelta. :) Tosin sitten kun se ei saanutkaan pysähdyksestä peruuttaa, niin sillä meni sitten kuppi nurin eikä lopuksi enää suostunut ottamaankaan porkkanaa edes pyydetystä peruutuksesta palkinnoksi. :) NIIN murdemaista... Tehtiin radan tehtäviä läpi mitä pystyttiin ja Murde oli ihan kohtuullisen ok. Mun kylkeni vaan oli niin kipeä, että en pystynyt ravia istumaan juurikaan. Jäi kuitenkin pääosin ihan hyvä fiilis eikä niin epätoivoinen kuin tätä aiemmin...
Illalla reenasin vielä suomenhevosprojektini Vilpun kanssa vähän laukkaharjoituksia, sit ratsastin vielä Akun ja Esmeraldan. Kaikki kolme toimivat varsin mallikkaasti ilman sen kummempia ongelmia. Akun kanssa aloiteltiin vastalaukan nostoja, josta se oli hieman hämillään, mutta teki kuitenkin hienosti, myös takaosakäännökset alkaa pikkuhiljaa löytymään. Akun kanssa uskon, että on suurin ero siinä, toimiiko mun vasen jalkani vaiko eikö, sillä se vasen kierros on sillekin ollut alun alkaen niin paljon heikompi kuin oikea, että siihen se tarttee sitä apua välillä aika paljonkin. Esmeraldan kanssa fiilistelin oikein kunnolla, tehtiin ensin paljon suoristavia harjoituksia ja ratsastin sen kunnolla pohkeen eteen. Sitten väistöjä, avoja ja sarjavaihtojakin! Takaosakäännöksistä vähän myös neuvoteltiin, sillä ne ovat olleet Esmeraldalla nyt hieman hukassa... Poni tuntui kuitenkin kaikin puolin ihan hyvältä ja oli kiva sillä ratsastella. Sekin on kuitenkin mulle niin tuttu, kun olen sillä jos jonkin vuoden verran jo ratsastellut, vaikken nyt enää niin usein.
Päivän päätteeksi ei jaksanutkaan muuta kuin kaatua sänkyyn ja odotella mitä perjantai tuo tullessaan...
