Kisaviikonloppu

Kisakausi on pyörähtänyt selkeästi kunnolla käyntiin, kun kisoja oli buukattuna viikonlopulle peräti kaksin kappalein ja kolmen hevosen voimin!

LAUANTAI

Lauantaiaamuna odotti vihdoin ja viimein jo pitkään ja hartaasti suunniteltu debyytti Murden kanssa Haarajoella Alhon tilalla. Murden debyytin jälkeen oli myös tiedossa revanssi Akun kanssa, sillä edellinen kerta meni jännityksen piikkiin aika lailla, joten oli päätetty ottaa sama tilanne uusiksi sen kanssa.

Aamulla siis Murde koppiin ja Alhon tilalle. Murde oli jo pihalla huomattavan jännittynyt, mutta käyttäytyi kuitenkin asiallisesti. Verkan alkaessa käytiin ensin ihan taluttaen tutustumasssa maneesiin ja sitten ei muuta kuin kyytiin ja pikkuhiljaa verrytellen. Murde rentoutui yllättävänkin hyvin verryttelyn aikana ja sain tehtyä vähän töitä kaikissa askellajeissa. Päästiin jopa katsomon viereenkin ja päädyn pelottavassakin kohdassa käytiin vähän ihmettelemässä, vaikka se olikin aika hevosensyövä kohta Murden mielestä. Kuitenkin muiden hevosten läsnäolo sai Murden aika tsilliksi ja mukavaksi. Ei se varsinaisesti ratsastettavissa ollut, mutta ohjailtavissa kuitenkin.

Pikkusievää töpöttelyä

Jee, lauggaaa!

Ja lävistäjäkin ehkä onnistuu!

Sitten hetkeksi pihalle odottamaan vuoroa. Takaisin maneesiin päästyämme Murde jännittyi ihan valtaisasti eikä oikein tiennyt kuinka päin olisi, mutta kohtuullisen nopeasti sain sen kuitenkin edes vähän kuulolle niin, että päästiin aloittamaan rata. Alku meni ihan vaan jännitellessä ja Murde pysähteli milloin minnekin tsekkailemaan milloin mitäkin. Suoritettiin kuitenkin kuviot vaadituissa kohdissa, vaikkei askellajit ihan aina säilyneetkään vaadittuina. Laukkaohjelmassa löytyi ajoittain jopa häivähdys rentoutta ja uskalsin kuin uskalsinkin ratsastaa läpi laukkaohjelman vetämättä koko ponia ruttuun. Katsomon kohdalla tuli pieni stoppi laukkaan, mutta muutoin meni yllättävänkin kivasti, saatiin laukkaosiosta jopa 2 seiskaa, pisteiden pyöriessä muutoin nelosen ja kuutosen kohtamilla.

Ai miten niin vaunuhevossukua? :)

Jeejee, korvat tötteröllä mennään!

Ympyrälle

Ja täs ollaan niin hienoja, et en ehkä usko, et tää on todellinen kuva meistä... :)

Fiilis radan suorittamisen jälkeen oli ihan uskomattoman helpottunut. Olin stressannut tätä päivää ehkä koko Murden omistusaikani ja etenkin noin kaksi viimeistä viikkoa, kun tiesin, että nyt pitää sen kanssa ihan oikeasti mennä kisoihin ja kaikesta kauhusta, pelosta ja jännityksestä huolimatta selvisin hengissä. Tunnelma vielä kohosi, kun sain pöytäkirjan käteeni, sillä kaikista rikkeistä huolimatta saimme hyväksytyn tuloksen 52,29%! Loppukommenteissa oli vielä todettu, että "Ihana hevonen, jolla runsaasti kapasiteettia!" Olin niin onnellinen ja tyytyväinen sekä itseeni että pieneen hevoseeni, nyt on niin paljon matalampi kynnys lähteä mihinkään, kun tietää suurin piirtein, mitä on odotettavissa ja miten Murde suhtautuu asioihin jännittyessään.


Murden radan jälkeen vietiin Murde kotiin ja palattiin takaisin paikalle Akun kanssa töröttelemään. Aku oli heti verryttelyssä ihan täysin erilainen kuin viimeksi. Se oli rento ja jopa ehkä hieman väsyneen oloinen. Joutui vähän pyytämään sitä etenemään, mutta ihan kiva kuitenkin niin, että oli rento. Se kun helpottaa asioita huomattavasti. Ravattiin, laukattiin ja väistöiltiin verryttelyssä. Vähän Aku tuntui painuvan kuolaimen alle, joka voisi viitata juurikin väsymykseen...

Sievästi ravaillen...

Vastalaukkaan!

Käytiin Akun kanssa hetki ulkona odottelemassa omaa vuoroa ja sitten takaisin maneesiin. Ehkä pienoinen ihmettely, että taasko täällä ollaan yksin, muttei mitään sen kummempaa jännittymistä eikä mikään kohta edes juuri pelottanut Akua. Rata sujui alun pientä hapuilua lukuun ottamatta mukavissa merkeissä ja saatiin kaikki tehtävät suoritettua ihan kivastikin. Vähän oli ehkä omalta osaltani huolimatonta ratsastusta eikä Aku ollut ihan koko ajan ihan kaikilla avuilla, mutta kuunteli kuitenkin pääasiassa, mitä siltä pyydettiin. Vielä on vinoutta ja kiemurtelua havaittavissa, mutta niitä toivottavasi päästään korjaamaan entistä tehokkaammin nyt, kun kenttä alkaa taas olemaan sula! Pohkeenväistöt olivat jälleen hyvät, toinen ravilisäys kelvollinen, laukkaympyrät jopa hienoja ja laukkalisäyksissäkin oli ilmeisesti vähän eroja!

Virittelyä juuri ennen rataa

Tästä se alkoi

Kasin ympyrä

Piiri pieni pyörii...

Lopputervehdykseen!

Tämä suoritus palkittiin prosentein 61,72 eli huima parannus edelliseen kertaan nähden. Vielä kaivattaisiin enemmän pyöreyttä ja suoruutta ja sitten prosentit alkaisi olla aika lailla kohdillaan mun makuuni! Olen kyllä nyt jo suunnattoman tyytyväinen Akun kehitykseen, sillä vielä joku aika sitten en uskonut olevani sen kanssa tällä tasolla ehkä vielä koko kauteen. Mutta nyt kun yhteistyö sen kanssa on alkanut pelittämään, niin mikäs sitä ratsastellessa, hieno raamikas hevonenhan se on ja nykyään erittäin yritteliäskin! Ja mitä ihanin nallekarhu normielämässään... :)

Alhon tilalla oli jälleen kerran hienosti järjestetyt kilpailut ja mukava tunnelma. Kiitokset siitä heille jälleen kerran!


SUNNUNTAI

Ahneudessani olin ottanut kilpailut kummallekin päivälle tälle viikonlopulle, vaikka olinkin yöt töissä ja tänä aamuna herätyskellon soidessa olin kyllä kohtuullisen väsynyt, mutta päivän päätteksi ei yhtään harmita, että kuitenkin nousin sängystä ja päästiin tänäänkin tien päälle ja kisoihin.

Ohjelmassa oli siis Tokajin kanssa seurakisat Savijärvellä. Itse starttasin luokassa Helppo A:10 ja Tokajin omistaja ja oppilaani Viivu starttasi B-merkin koulukokeessa. Tokaj oli puunattu ja puleerattu kilpailuja varten ja valmiina lähtöön saapuessani itse paikalle. Sitten vaan heppa koppiin ja jälleen kerran menoksi. Paikalla vermeet niskaan ja verryttelemään. Keväisen aprillipäivän ilma oli kohtuullisen kylmä ja verryttelyssä satoi ihan luntakin... :) Oli ihanaa päästä pitkän talven jälkeen ensimmäistä kertaa ulkokentälle kisoihin!

Verryttelyssä Tokaj tuntui todella hyvältä ja mulla oli Johannan parin viikon takaiset opit hyvin mielessä. Sain Tokajin hyvin pohkeen eteen ja kuulolle. Takarit sujui kivasti ja homma rullasi. Väistöt ja vastalaukat nyt on meille ihan peruskauraa, joten ne vaan tsekkailtiin läpi.

Alkuravailua

Toksu keskittyy

Hyvä muoto, jeee!

Kumpi keskittyy enemmän?

Lyhyellä radalla nopeatempoinen ohjelma tuntui todella omituiselta ja olin siinä uskossa, etten saanut mitään taivutuksia läpi missään vaiheessa ja että kaikki hommat meni vähän sinnepäin. Yritin kuitenkin muistaa kaikki tarvittavat asiat ja olla pehmeä ja pitää Toksun pohkeen edessä. Takareista ensimmäinen meni vähän rikki, mutta toinen oli jopa aika hyvä, josta olen ylpeä, sillä takarit on ollut mulle henkilökohtaisesti aina jotenkin vaikea liike esittää radalla, mutta nyt oon onnistunut niissä jo kerran aiemmn Samilla ja tänään Toksulla, joten ehkä mulla on vielä toivoa asian tiimoilta! Pohkeenväistöt onnistui tänään ilmeisen hyvin, sillä kummastakin saatiin kasit!!!! Laukka Tokajilla on tasaisen vahva ja laukkaohjelma sujuikin mukavissa merkeissä. Eli siis oikeestaan vaikka fiilis radalla ja radan jälkeen ei ollut alkuunsa kaksinen, näin jälkeenpäin ajatellen hommat tosiaan sujuivat aika mutkattomasti ja mikä nyt oli selkeästi parantunut edellisiin kertoihin oli muoto ja ravin tempo. Tästä kiitos Johannalle, joka meitä oli siihen opastanut!

Ravia lisäten

Kiitos Toksu!

Tällä radalla ratsastin oman tulosennätykseni helppo A-tasolla. En ollut uskoa korviani kun kuulin pisteemme: 68,4%. Oltiin siis ihan tähtiä. Loppukommentteina radalle oli: "Siisti kokonaisuus, jota oli ilo katsella. Hevonen liikkuu tahdikkaasti luokkaan sopivassa muodossa ja kokoamisasteessa." Tällä suorituksella irtosi myös luokkavoitto!

Jiihaa, kunniakierros!

Viivun rata oli noin neljä tuntia myöhemmin ja Toksu oli saanut sen aikaa mutustella kopissa heiniään. Se oli hyvässä vireessä myös Viivun kanssa verryttelyssä ja vähän pukitti ja iloitteli mennessään! Viivu kuitenkin istui kyydissä menettämättä hermojaan ja teki myös parhaan ratansa tähän mennessä. Muutamasta rikkeestä huolimatta tulos oli 61,95% ja luokassa neljäs sija! Tiimillä oli hyvä päivä siis ja kahdesta radasta kaksi sijoitusta. Kyllä kelpasi viedä hevonen takaisin kotiin!

Tokaj ja Viivu keskittyneinä

Kotimatkalla kisoista kuulin vielä toisen oppilaani Maaritin ja poninsa Pin Rock's Esmeraldan sijoittuneen estekisoissa kahdessa luokassa, joten päivä oli aika täydellinen!

Murde sai tänään eilisen rankan koetuksen jäljiltä tsillailla vapaana kentällä ja menikin kyllä todella kovaa! Taisi tehdä hyvää päästellä vähän höyryjä vapaana, sillä se pukitti, loikki lumikasoihin ja laukkasi ihan niin kovaa kun vaan jaloistaan ikinä pääsi! Kävelytettiin vielä hetki ja sitten sai mennä Moniponinsa luokse taas hengailemaan. Huomenna se saa olla hyvin ansaitulla vapaapäivällä ja tiistaina jatkuu treenit Sepon tunnilla...

Jälleen ihan mielettömän ihana viikonloppu, vaikka välillä vähän väsymyksessäni meinasikin olla pinna kireällä... Kiitokset Janinelle ja Markolle, jotka jaksoivat taas tuoda Akun kisapaikalle ja Viivulle tämän päivän kisoista, on teillä kyllä hienot hevoset! Ja erityiskiitos superkuljettajalle ja -kuvaajalleni, Pekalle, joka jaksaa käydä heppajutuissa mun kanssani ja mahdollistaa mun kilpailemiseni ja kehittymiseni tässä lajissa myös oman hevoseni kanssa ihan uudella tavalla!

Kuvien copyright Pekka Pietikäinen