Nätti matkasi puolitoista viikkoa sitten Harjuun laatuarvosteluun. Se oli hienon näköinen, hienossa kunnossa ja toimi kuin ajatus! Jopa vieraassa paikassa... Päivä alkoi (pitkän matkustamisen jälkeen) irtohypytyssessiolla, jossa Nätti toimi todella kuin ajatus. Se teki kaiken, mitä pyydettiin niin kuin pyydettiin. Se sai odotetunlaiset arviot tekniikastaa ja kapasiteetistaan, mutta ennen kaikkea meitä ilahdutti hyvät kommentit sen yhteistyöhalukkuudesta. Carl-Harry Frey kehui sen positiiviseksi ja yhteistyöhaluiseksi nuoreksi hevoseksi. Ja sitähän se toki onkin! Ainakin aina kun se itse haluaa.
Lyhyen tauon jälkeen oli vuorossa askellajikoe, minne menimme suurin odotuksin nähtyämme aika kirjavan joukon mitä moninaisimpia suorituksia. Nätti käveli HIENOA käyntiä, ravasi varsin mallikkaasti ja laukkasi omaksi itsekseen varsin tomeraa pyörivää laukkaa. Olimme päätyneet siihen, että Kirsi esittää askellajit ja mä sain vaan fiilistellä Hangon keksinä kentän laidalla, kuinka hieno hevonen meillä onkaan. Mutta eipä sitä fiilistelyä kauaa kestänyt, kun kuulimme sen arvostelut. Se sai kaikesta erittäin huonot arvosanat, vaikka sanallisissa kommenteissa oli paljon hyvääkin... Olimme todella ihmeissämme sekä silloin että olemme edelleen. Etenkin Nätin käynti, joka on irtonaista, pitkää ja letkeää koki mielestämme oikeusmurhan, sillä tuomari arvosteli sen vain kutosen arvoiseksi.
Nooh, laatuarvostelukarsinnasta jäi siis ikävä maku suuhun, mutta onneksi edes tiedämme omistavamme erittäin lahjakkaan tulevan kilparatsun, näki tuomarit sitä tai ei! :) Nyt Nätti viettää hyvin ansaittua lomaa parin viikon ajan ennen kuin palaa taas ratsun ja cityhevosen elämään. Mietimme nyt, mikä on seuraava hyvä tavoite sille, kun paikka finaalissa ei tällä kertaa auennut. (Jos lehmät lentäisi ja Nätti olisi saanut ansaitsemansa kasin käynnistä, se olisi lunastanut finaalipaikan ollen karsintojen kolmas)
Jesperin kanssa yhteistyö sujuu taas paremmin ymmärrettyäni jälleen hetkellisesti, mistä ratsastuksessa onkaan kysymys. :) Sain viime viikolla sen kanssa muutamia hyviä ahaa-elämyksiä ja siten aika hienoja fiiliksiä. Juuri niitä fiiliksiä, minkä takia tämän lajin parissa jaksetaan pyöriä vuodesta toiseen ja päivästä seuraavaan. Viikonlopun kisatkin meni jo paremmin ja paperista löytyi parit seiskatkin. Luokka oli A-merkin kouluohjelma ja prosentit 57,778%. Vaikka edelleen jäi lähes loputtomasti parantamisen varaa, voi kuitenkin olla tyytyväinenkin monella tavalla. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia kilpailuita, jonka jälkeen Jesperi pääseekin jo omimpaan puuhaansa eli tervehtimään morsiotaan Portteriinaa Tukkilan tilalle Porvooseen... :)
Ikioma Murdeni muutti cityyn Nätin laatuarvostelukarsinnan jälkeen ja on nyt aloittanut elämänsä ratsuna. Olen pari kertaa päässyt jo fiilistelemään sillä ratsastamisen iloista ja se on myöskin opetellut elämäänsä maastoratsuna ja cityhevosena. Huomenna päästään Nipsun tunnille ja sen jälkeen alkaa tikkuharjoitukset torstaina. Murden tähtäimenä on syksyn laatuarvostelu, jos vaan minun lompakkoni sen sallii ja Murun kehitysvaihe on sellainen, että sinne osallistuminen on järkevää.
Esmeralda on toiminut edelleen varsin mukavasti ja senkin kanssa mennään Nipsun tunnille, tosin vasta torstaina. Toivottavasti sillekin saataisi taas jotkut koulukilpailut ohjelmaan vielä tällä kaudella, että päästäisi opettelemaan kouluratsastuksen saloja ja se pääsisi näyttämään taitojaan ilman, että häiritsen sitä tolkuttoman paljon. :) Se on vaan niin hieno ja kiva poni... Samaan perheeseen on syntynyt myös uusi ponivarsa, musta tamma, jonka emä on wb-tamma Grace VA ja isä Flora's Hof Magic. Sen viimevuotinen täysveli on myös superhieno ja samaa odotetaan tietysti tästä varsasta. Näistä poneista tullaan vielä kuulemaan!
Muru on myös saanut uuden veljen veljeskatraaseensa eli Jolanda on varsonut hienon orivarsan, jonka isä on Ferro. Tämä varsa taitaapi olla myytävänä eli laadukkaan kouluvarsan etsijälle voin suositella yhteydenottoa Lauraan (www.tallilaukat.com).
Mutta mikä riemukkainta, päiväni alkoi tänään ihanalla uutisella, että Nätin luovuttama veriplasma oli pelastanut pienen orivarsan hengen! Tämän shetlanninponivarsan omistaja otti tänään yhteyttä hakuammunnalla Kirsiin ja kertoi tapahtuneesta. Olemme todella liikuttuneita, että hevosemme on voinut pelastaa toisen hevosen hengen ja onnellisia, että olemme voineet olla avuksi! Kiitämme myös Helsingin yliopiston eläinsairaalan järjestämää mahdollisuutta luovuttaa verta kotitallilla ilman että tarvitsi hevosta sitä varten erikseen kuljettaa mihinkään. Mikään ei anna parempaa fiilistä kuin se, että voi olla avuksi toiselle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti