Paluu arkeen

Lomat on auttamattomasti ohi ja paluu arkeen tapahtunut. Kuten blogistani saattaa huomata, on ensimmäinen työyö loman jälkeen käsillä ja on taas aikaa bloggailla. :)

Lomilla on tullut heppailtua ihan tolkuttomissa määrin ja paljon kaikenmoista on sattunut ja tapahtunut ja monet asiat ovat edenneetkin ihan mukavasti.

Aloitetaan vaikkapa ikioman Murdeni kuulumisista. Murdeahan on käytetty kevään ja kesän aikana jos jossakin kissanristiäisissä ja ihan missä vaan, jotta sille olisi saatu tolkutettua päähän, että elämä kodin ulkopuolella on mukavaa ja vaaratonta. Lomankin aikana käytiin Rusthollissa, Dressage Centerissä, Enjalassa, Jokelassa sekä loppujen lopuksi Nastolassakin. Murde on pikkuhiljaa alkanut tasaantumaan ja olemaan jopa ajoittain harvinaisen miellyttävä ratsu. Hyppäämisessä on päästy takaisin kolmipalakuolaimen käyttöön ja sileän työskentelyssä on välillä otettu kanget mukaan työskentelyyn. Kangilla Murde onkin itse asiassa ollut huomattavasti luottavaisempi ja siten ne ovat olleet varsin oivallinen työkalu aina ajoittain.

Edellisellä Pietin kurssilla kesäkuun alussa olin ihmeissäni harjoitusravin kanssa ja yhtä lailla siirtymisten kanssa. Kerroin Pietille, että kouluradalla Murde hyytyy ravissa täysin kun täytyy mennä harjoitusravia. Tästä havahduin itsekin ja sain uutta motivaatiota harjoitusravityöskentelyyn. Aloitimme Murden kanssa harjoitusravitreenit harjoitusradalla. Siellä on ollut mun hyvä harjoitella Murden maailman kamalimmassa ravissa istumista sekä Murden mun kantamista. Siellä ravi sujuu itsestään eteenpäin, joten on tarvinnut keskittyä ainoastaan olennaiseen eli istumiseen. Kentällä työskentelyssä on tehty tsiljoonittain laukka-käynti-laukka-siirtymisiä, opeteltu pikkuhiljaa vastalaukkaa sekä laukanvaihtoja. Nastolassa uskallettiin jopa käydä kokeilemassa helpon aan suorittamista, vaikkei vielä poni ollutkaan ihan riittävästi pohkeen edessä.

Eilen löysin sähköpostistani Breeder's Prizen viimeisen maksun laskun. Heräsin haavemaailmastani ja tajusin, että puolentoista kuukauden päästä olisi edessä tämä koitos, jos niin tahtoo. Breeders Prize on ollut salainen haaveeni siitä asti, kun Murden olen ostanut ja nyt oli päätettävä, tähdätäänkö kilpailuun ja ruvetaan ratsastamaan täysillä, pelotti tai ei, vai luovutetaanko hyvällä ja todetaan, että ei meistä ole siihen. Pohdin viime yön asiaa ja tänään heräsin päättäväisenä, että nyt on aika laittaa homma hanskaan, lopettaa arkailu ja ruveta ratsastamaan. Murdehan siis "osaa" kaikki vaadittavat temput, mutta nyt ne täytyy viritellä ja hioa siihen kuntoon, että niitä voi esittää julkisesti. Suurin ongelmani tähän asti on ollut se, etten uskalla ratsastaa Murdea pohkeen eteen siten kuin se sitä vaatii ja siihen pitää nyt keskittyä, jolloin kaikki muu tulee melkein kuin itsestään.

Tänään aloitin päättäväisesti ja kertailin mielessäni vaativa b:0:n tehtäviä ja ryhdiyin niitä työstämään. Loppujen lopuksi minulla oli hyppysissäni kohtuumukavasti reagoiva hevonen, joka oli tehnyt laukanvaihdot, avot, sulkujen tapaista työskentelyä sekä jonkin sortin lisäykset myös. Ja itse olin istunut kyydissä läpi pienien vaikeuksienkin. Tämä projekti nimeltä Breeders Prize on siis entinen minun pääni sisällä tapahtuva projekti. Nyt on vihdoin aika, että uskallan ratsastaa hevostani, vaatien siltä ne asiat, mitä sen tahdon tekevän. :) Murdekin vaikutti tyytyväiseltä ja onnelliselta kun uskalsin antaa sen liikkua vetämättä jatkuvasti... Olipa hyvä ja energinen fiilis itselläänkin tämän ratsastuksen jälkeen. Tuli niin voittaja-olo, kun uskalsi tehdä, mitä piti ja ratsastaa mukavuusalueen ulkopuolella.

Murden valmistelu kyseiseen koitokseen alkoi siis virallisesti tänään. Sunnuntaina mennään metsästämään toista kvaalitulosta Sipoon aluekilpailuihin ja toivomme, että siellä olisi ensimmäisen kerran merkkejä siitä, että Murde voisi olla jopa radallakin pohkeen edessä edes ajoittain. Siitä kahden viikon päästä Porvoon aluekisoissa ajattelin harkita starttaavani sekä helpon been että aan. Sitten mahdollisesti Tuomarinkylässä rataharjoituksessa kokeiluna vaativa b:0 ja sitten Pietin silmien alle viikonlopuksi. Sen jälkeen onkin sitten se kaiken tämän aloittanut lasku maksettava ja päätettävä, eteneekö projekti loppuun vaiko eikö!

Muutkin projektit ovat mukavalla mallilla. Sami on siis jo varmistanut paikkansa 6-vuotiscupin finaalissa ja sitä retkeä odotellaan innolla. Ratana on sama rata kuin Lappeenrannan osakilpailussa, jossa on tyrkyllä koottuja askellajeja sekä avoja että sulkuja. Siinä riittää tekemistä enemmän kuin laki sallii... Asiat tuntuvat kuitenkin ihan kohtuullisen helpoilta ja meillä on ensi viikolla Nipsun treenit ja seuraavalla viikolla sitten varmaan käydään Johannan silmien alla ihmeteltävänä. Nyt on kotona reenattu vähän vaihtoja ja vastalaukkaa ja lisäyksiin yritetty löytää voimaa ja tehty myös siirtymisiä. Tänä viikonloppuna Samilla on valjakkoponeilun vuoro ja se starttaa Baltic Cupin osakilpailussa Urjalassa. Hurjasti onnea siihen koitokseen!

Kerma-poni on ollut työstössä aina ajoittain ja siinä riittää virtaa. Se rakastaa laukkaamista ja jos on ollut enemmälti ajohommissa eikä ole päässyt laukkailemaan, se melkein halkeaa innosta päästä laukkaamaan, kun sen kyytiin hyppään. :) Se on kyllä kehittynyt paljon ja ensimmäiset vastalaukat ja ravipohkeenväistötkin on päästy tekemään. Siirtymisissä on paljon työtä ja malttia pitää pienen ponin opetella, ettei mene herne nokkaan, kun asiat ei menekään juuri niin kuin toivoo.

Santtu-poni oli tällä viikolla ihan mielettömän hyvä ratsastaa. Siinä oli ihan uutta virtaa ja laukkaakin päästiin jo työstämään vähän enemmän. Se on edelleen maailman pehmein hevonen ratsastaa, se on niin joustava ja jousimainen vähän joka kohdasta. Innolla odotan taas ensi viikon sessiota. :)

Vilppu on palautettu töihin vai pitäisikö sanoa, että Vilppu on palauttanut mut töihin. Tämä tamma on hieman pirullinen yksilö, sillä se tykkää keksiä mulle aina kaikkia pikku jäyniä. :) Sillä on siis pilkettä silmäkulmassa ihan kerrassaan. Ainakaan sillä ratsastaminen ei ole vielä tähän päivään mennessä ollut kertaakaan tylsää... Tänään se muisti taas, miten laukka nostetaan ja miten sitä pötkitään menemään. Ravikin oli yllättävän säädyllistä. Vilpusta on kyllä tullut iso tyttö, se on aivan täysin eri näköinen kuin silloin huhtikuun alussa kun näin sitä ensimmäisiä kertoja. Se noissa nuorissa on kiehtovaa, kun näkee koko ajan, miten ne kehittyy ja edistyy.

Jöpön kanssa on reenailtu vähän enemmän taas pitkästä aikaa ajatuksena, että päästäisi mahdollisesti kuninkaallisiin starttailemaan pari luokkaa. Jöpö kun on sellainen, että se nauttii esiintymisestä, joten olisi ihanaa saada se sinne vielä itseään esittelemään. :) Jöpöstä ei kyllä ratsastaessa juuri uskoisi, että se on parikymppinen vanha vaari, sillä on niin paljon intoa ja halua tehdä vielä hommia. Ihan mitä siltä vaan pyytää, se tekee. :)

Tokajin kanssa ollaan käyty Johannan tunnilla loman jälkeen muutaman kerran ja on kyllä ollut superkivaa. On fiilistelty sarjavaihtoja ja harjoiteltu ratoja. Sen kanssa pitäisi startata nyt viikonloppuna helppo A:10 ja sitten seuraavana viikonloppuna vaativa b:1. Sen jälkeen kun on harjoitellut sitä vaativan rataa, tuntuu toi helppo A:10 ihan maailman helpoimmalta, vaikka on siinäkin monen monta kompastuskohtaa.

Esmeraldan kanssa ei päästy vielä debytoimaan loppujen lopuksi Nastolassa, joten nyt sitten Sipoossa uusi yritys. :) Ohjelmana on Esmeraldalle aika vaikea helppo A:0, mutta keskiviikkona sitä harjoitellessa se tuntui ihan hyvältä eikä ainakaan liian vaikealta. Tehtävät tuli suoritettua ja osa vieläpä aika hyvinkin. Toki radalla kaikki on vaikeampaa, mutta jostain on aloitettava! :) Odotan innolla, että pääsen kokeilemaan, millainen Esmeralda on kilpurina. Olenhan sillä joskus pari starttia seurakisoissa suorittanut, mutta siitä on jo vuosia aikaa, joten se on ehtinyt muuttumaan aika lailla...

Akusti nauttii suosiota edellisten kilpailujen jäljiltä. Meillä oli Lavialla varsin mukavaa ja siten jaksan taas uskoa Akun ja mun tulevaisuuteen hieman enemmän. Se on hyvin vaihteleva reeneissä, mutta Aku on niitä hevosia jonka mielialaan vaikuttaa paljon pohjat ja säät ja kaikki, joten ei mikään ihme, että on vaihteleva! :) Sipoon kisoissa ei Akulle sopivaa ohjelmaa oikein ollut, mutta Halikossa viikon päästä Aku starttaa He A:2:n ja siitä viikon päästä Porvoossa Kenttä 6:sen. Niitä odotellessa. :)

Ville on myöskin valmistautunut starttiinsa Halikossa ja olen sillä nyt ratsastellut hieman enemmän. Ollaan pikkuhiljaa vähän pohdittu keskiravia ja vastalaukkaa, jotka Ville vähitellen alkaa ymmärtämään ainakin jollain lailla. Kerran kokeiltiin myös kankia päähän tulevaisuutta ajatellen ja Ville suhtautui niihin varsin järkevästi. Ville on kyllä mielettömän mukava ja rehti ratsu. Se yrittää aina parhaansa oli tehtävä kuinka vaikea tahansa. Halikossa Ville pääseekin ensimmäistä kertaa lajitoveriensa kanssa vertailuun, sillä kyseessä on Villen ensimmäinen suomenhevosluokka!

Siinä taasen kaikkien ratsujen kuulumisia ja suunnitelmia. Zorrolla en ole nyt kuvapäivityksen jälkeen ratsastellut, mutta ehkä voisi taas joku päivä sitäkin kokeilla... Se on niin hauska ratsu. Odotan innolla ensi kautta, että pääsen sitä vähän näyttämään maailmalla!

Tällä hetkellä voi vain todeta, että hevostilanne on ihan mielettömän hyvä ja kaikki hevoset on aika mukavalla mallilla. Vuosi sitten oli paljon raakoja ratsuja, joiden kanssa vaan vähän kevenneltiin ja hölkkäiltiin. Nyt on sen sijaan paljon osaavia ratsuja, joiden kanssa pitää tehdä hommia ihan tosissaan ja vielä ihan oikeita hommia! Täysin uusi tilanne siis, mutta en valita alkuunkaan... :)