On ihanaa, että hevoset ovat kotipihassa ja niiden kanssa saa puuhastella jatkuvasti, mutta ajoittain elämä ilman kenttää on hieman haastavaa ja joutuu kyllä käyttämään kekseliäisyyttään, että saa reenailtua hevosia riittävästi ja monipuolisesti.
Mulla on käytännössä noin kolme vaihtoehtoa reenipaikoista kotona. Ensimmäinen ja useimmiten valittu vaihtoehto on hevosten tarha, joka hyväpohjainen kentänmuotoinen alue, joskin hieman kova, vaikkakin joustava, ja erittäin pieni. Siinä pystyy kuitenkin taivuttelemaan ja kääntämään ja tekemään vähän väistöjä ja sen tyyppisiä hommia. Tarhassa ratsastaessa käytän myös paljon puomeja, sillä niillä on hyvä aktivoida ratsuja käyttämään kroppaansa, hidasta hevosta ne voi saada nopeammaksi ja nopeaa hevosta hitaammaksi. Tarhassa myös juoksuttelen hevosiani jonkun verran ja silloinkin usein käytän puomeja mukana työskentelyssä. Myös kotona suoritettavat pienet esteharjoittelut tehdään tarhassa, joskin siinä laukka jää tilan puutteen vuoksi turhan pieneksi kunnon hyppäämistä ajatellen. Kuitenkin mielenvirkistyshyppelyitä on siinä saatu kaikkien kolmen ratsun kanssa suoritettua. Eihän meillä siis mitään varsinaista estekalustoakaan ole, mutta aitatolpista ja juoma-astioista saa ihan kivoja pikkuesteitä viriteltyä tarpeen vaatiessa... :)
|
Eemeli syksyllä 2013 |
|
Ponde keväällä 2013 |
|
|
Murde keväällä 2013 |
|
Eemeli syksyllä 2013 |
Toisena ratsastusareenavaihtoehtona on pelto, jossa parin palstan ympärille on muodostunut mun ratsastusreittini. Pellolla ei voi ihan säällä kuin säällä ratsastaa vaan ainoastaan kuivalla kelillä eikä silloinkaan liian kuivalla. :) Pellolla kaikki mun läsit tykkäävät kyllä työskennellä ja siellä voi harjoitella isommin liikkumista pidemmillä suorilla kuin tarhassa. Tiettyinä pellon kasvuston kasvuvaiheina voi toki käyttää myös enemmän tilaa ja tehdä juurikin väistöjä, taivutuksia ja ympyröitä, mutta esimerkiksi juuri nyt joutuu tyytymään vain palstojen reunoilla ratsastamiseen. Vastalaukkoja on kuitenkin kyennyt onneksi pellolla harjoittelemaan poneilla, sillä tarha olisi ollut hieman turhan haastava esimerkiksi Eemelin ensimmäisiin vastalaukkareeneihin kotona. Nykyään se osaa jo mennä kyllä vastalaukkaa tarhassakin, taitava poika! Tänä kesänä olen huomannut toimivaksi yhdistelmän, jossa verryttelen aluksi pellolla hevoset laajalla alalla ja sitten mennään vielä tarhaan työskentelemään toviksi toistenlaisten juttujen kanssa. Se on tuntunut sopivan kaikille kolmelle varsin mainiosti. Siinä yhdistyy kivasti rennon letkeä isosti liikkuminen pitkillä suorilla pellolla ja kääntäminen ja työskentely esimerkiksi siirtymisten kanssa tarhan pienemmällä alalla.
|
Heinäkuussa 2014 |
|
Heinäkuussa 2014 |
|
|
Heinäkuussa 2014 |
|
Heinäkuussa 2014 |
|
Toukokuussa 2014 |
|
Toukokuussa 2014 |
Kolmas vaihtoehto on ratsastukseen on maastoilu. Meillä on onneksi ihan hollilla aivan upeita maastoja, jossa voi työskennellä varsin monipuolisesti. Usein käyn joko aluksi tai lopuksi heittämässä ponien kanssa pienen vakilenkin vaihtelevassa metsämaastossa, jossa ponit joutuvat vähän katsomaan eteensä ja nostelemaan jalkojaan eri lailla kuin ihan tasaisella maalla. Meillä on myös ihan vieressä noin 7km traktoritie, jossa on paljon mäkiä ja pätkiä jossa pystyy kivasti ravailemaan ja laukkailemaan ja toki tekemään siirtymisiä ja sen sellaisia mukavia hommia. Siellä pystyy myös tekemään kivasti kuntoreeniä silloin kun pohjat vaan ovat hyviä. Lähimaastosta löytyy myös paljon metsäteitä, hiekkateitä sekä hiekkakuopat, joten valinnan varaa on maastoissakin. Ponit ovat vielä kivasti maastovarmoja jopa yksin, Murden kanssa täytyy aina hieman tsekkailla päivän fiilistä ennen kuin sen kanssa suuntaa yksin maastoon. Maastoilu on toki parasta hupia kaverin kanssa. :)
Onneksi kohtuullisen usein pääsee valmennuksiin ratsastamaan kentälle tai maneesiin ja nauttimaan hyvistä, tasaisista pohjista sekä seinistä tai aidoista. Tokihan maneesilla tulee välillä muutoinkin käytyä ratsastamassa, mutta kuitenkin aika harvoin jaksaa lähteä viemään hevosia mihinkään, jollei ole jotain järjestettyä ohjelmaa tiedossa. Kisoissa usein huomaa, että olisihan se kiva, jos vaikka joskus saisi ratsastaa ohjelmat jonkun kerran läpi ennen kisoja... ;) Mutta näillä mennään, mitä on annettu ja nautin täysin siemauksin siitä, että hevoset asuvat kotona, vaikka se hieman rajoittaisikin treenimahdollisuuksia välillä!
Ihana kirjoitus.
VastaaPoistaUpeat ponisi ja positiivinen tuloskehityksesi kertoo ettei treenimetodisi ja paikkasi sieltä huonoimmasta päästä ole ;)
Kiitokset jälleen kommentistasi ja kiva, että tykkäsit postauksesta! :)
PoistaVarmasti poneilla olisi mahdollisuudet vielä parempaankin tulostasoon ja kehitykseen, jos reeni olisi erilaista, mutta olen niihin kyllä hurjan tyytyväinen ja nekin onneksi näyttävät aika onnellisilta!
Hienoa työtä! Milloin ajattelit siirtyväsi vaativalle tai Pg- tasolle? Onko sinulla siihen sopivia hevosia?
VastaaPoistaHei ja kiitokset! Kansallisella vaativalla tasolla olen startannut sekä Tokajilla että Samilla. Sami kilpaili viime kaudella 7-vuotisluokissa vaativalla tasolla ja jatkaa sillä tasolla myös todennäköisesti joko loppukaudesta tai ensi kaudella, kun saadaan laukanvaihdot vakiintumaan kohdilleen. Sen kanssa kuljetaan myös matkaa kohti PSG-tasoa, sillä kun vaan vaihdot saadaan kohdilleen, niin muun pitäisi olla kohtuuhelppoa. Tokajin kanssa on kilpailtu vaativa b-tasolla, vaikkei sen liikkuminen varsinaisesti sille tasolle helposti riitäkään. Kuitenkin on saavutettu ihan kivoja tuloksia ja edistetty asioissa koko ajan. Myös PSG-tehtäviä on harjoiteltu, mutta vielä ei olla uskallettu kokeilla sitä tasoa kilpailuissa. :) Muutoin sille tasolle sopivia hevosia mulla ei oikein olekaan. Oma Murdeni kyllä osaa teknisesti paljon, mutta se ei vielä pysty kilpailuissa suorittamaan kilpailuissa niin, että edes uskaltautuisin helppoa vaativaa kokeilemaan. Ehkä ensi talvena harjotuskisoissa.. :)
Poista