Sain kutsun Playsson.netin järjestämään valmennusklinikkaan Aulangolle 12.6. ja alkuperäinen tarkoitus oli esittää vaativan tason juttuja Murden kanssa, mutta toisin kävi. Tyypilliseen tapaan hevosille sattuu jotain aina juuri silloin kun niiden kanssa pitäisi olla lähdössä johonkin... Eli Murde oli klinikkaa edeltävänä keskiviikkona estekisoissa harjoittelemassa elämää ja siitä seuraavana aamuna ulos päästessään se oli selkeästi epäpuhdas... Näin klinikkaan osallistui Murden sijaan Eemeli.
Olin odottanut innolla tätä tilaisuutta juuri Murden kanssa, sillä sille olisi tehnyt todella hyvää päästä treeneihin, jossa on yleisöä paikan päällä. Murdehan jännittyy hurjasti kisoissa ja kivettyy kivikovaksi, joten tällainen treeni olisi ollut sille, ja mulle myös, ihan mieletön harjoittelutilaisuus. Näin ei nyt kuitenkaan tällä kertaa käynyt, mutta ei tilaisuus ollut huono Eemelillekään.
Eemeli paikkaili Murdea '"vaativan" ryhmässä, mutta näytti ehkä yleisölle ennemminkin työskentelyä kohti sitä vaativaa tasoa. Ville on minulle entuudestaan tuttu valmentaja, sillä olen osallistunut aiemmin Tokajin kanssa seurani järjestämään Villen valmennukseen. Eemeli oli sen sijaan Villelle uusi tuttavuus, vaikka pari kertaa sen on kilpailuissa nähnytkin.
Aluksi verryteltiin hetken aikaa omaan tahtiin, jonka aikana Ville kommentoi ratsukoiden työskentelyä ja kertoi, mihin hän kyseisessä ratsukossa kiinnittää huomiota. Eemelin kohdalla Ville tarttui heti Eemelin perusongelmaan eli siihen, että se helposti ottaa sen oman asentonsa ja liikkuu siinä hieman kiireisenä eikä aivan läpi kropastaan. Hän neuvoi minua hakemaan Eemelin hieman pidemmälle ja matalammalle kaulalle ja tahdin vähän hitaammaksi, jolloin saimme koko kropan työskentelemään yhtenäisemmin ja harmonisemmin. Erittäin hyvä ja toimiva neuvo.
Verryttelyn jälkeen aloitimme työskentelyn tehtävien parissa ja aloitimme pohkeenväistöillä diagonaalilla ensin käynnissä ja sitten ravissa. Pohkeenväistöt ovat hyvä tapa verrytellä ja Eemeli lähtikin toimimaan varsin mukavasti näissä väistöissä. Pohkeenväistöissä huomaa myös helposti, jos hevonen ei vastaa jommankumman puoleisille avuille aivan toivotusti. Itselläni oli näissä ongelmana ajoittain, ettei Eemeli kuunnellut oikeaa jalkaa vaan puski lavan kanssa hieman vasten oikeaa jalkaa. Jouduin korjaamaan siis ajoittain oikeaa lapaa paremmin mukaan matkaan, etenkin väistössä oikealle, ettei Eemeli päässyt putoamaan lapa edellä oikealle.
Väistöjen jälkeen lähdettiin etsimään vähän draivia raviin. Eli ravin sisällä siirtymisten kautta etsittiin isompaa ravia. Ideana oli ensin lähettää hevoset kevyessä ravissa isoon raviin pitkällä sivulla ja kun ne lähtivät jo itse hakemaan oikeaa ajatusta, pystyi saman toistamaan myös istuen alas. Hevosta tuli tässäkin toki kiittää ja palkita oikeista reaktioista.
Eemelin kanssa tällainen työskentely on hieman haastavaa, sillä se lähtee helposti kiirehtimään eikä säily tahdissa. Villen neuvo tähän oli, että ratsastaa vain ne askeleet, joissa tahti säilyy ja sen jälkeen taas siirtyy takaisin normiraviin. Näillä toistoilla pystyy pikkuhiljaa kasvattamaan voimaa ja saa raviin sitä paljon kaivattua viivettä. Jo tämän työskentelyn aikana saimme hyviäkin askeleita aikaiseksi ja pääsin kiittämään ja kehumaan Eemeliä. Kun jaksaa vaan tämänkin asian kanssa työskennellä, uskon että Eemelistä kuoriutuu aikamoinen ravaaja. Ja sitä mieltä oli Villekin.
Laukassa lähdettiin hakemaan vähän kokoamisia. Eli tehtiin isoa ympyrää normilaukassa ja siitä sitten vähän kokoon ja 10m voltille kootummassa laukassa. Tämähän on Eemelin parasta osaamista, sillä se on melkein kuin syntynyt kokoon. Ongelmana vaan on se, että sen saa pidettyä eteenpäinpyrkivänä läpi kokoamisen. Eemeli jäisi niin kovin mieluusti vaan pomppimaan paikalleen ja se ei kai kuitenkaan ole se ihan toivottu asia... :) Eemelille on pitänyt opettaa kokoamista pienempien askelien kautta, joka ei ole sille aina niin kovinkaan luontaista. Välillä onnistutaan paremmin, välillä huonommin. Ville kuitenkin ihasteli Eemelin kokoamiskykyä ja saimmekin lopettaa kohtuullisen nopeasti, kun homma alkoi toimimaan toivotusti. Sitten enää vähän loppuverryttelyä ja kävelyä...
Lopuksi Ville vielä kokosi ajatuksiaan ratsukoista ja osasi omasta mielestäni kuvailla Eemeliä aika osuvasti. Ville totesi Eemelin olevan hyvin työhönsä keskittyvä ratsu, joka kuuntelee ratsastajaansa koko ajan, mutta on myös sisäänpäinkääntyvää tyyppiä, joka ottaa helposti itseensä ja käpertyy kuoreensa. Villen mielestä tällaisen hevosen ratsastaminen vaatii paljon taitoa lukea hevosta ja tilanteita, mihin sen vie. Aivan oikein. Eemeli on todella herkkämielinen ja jossei se ymmärrä ratsastajaansa tai sitä ahdistaa joku, se ei kyllä tee yhtään mitään. Ville oli myös sitä mieltä, että Eemeli on lahjakas tulevaisuuden kouluratsu, jos sen jaksaa rakentaa rauhassa ja huolella. Jiiiihaaaa!
Olin todella tyytyväinen Eemelin suorittamiseen klinikalla, klinikan antiin sekä toki siihen, että Villellä oli oikeastaan vain positiivista sanottavaa Eemelistä. Sehän kuitenkin on joillekin vain poni. Itselleni se on paras poni, mitä maa päällään kantaa! Toivottavasti meistä oli iloa myös katsojille.
Suurkiitokset Playsson.netille tämän tilaisuuden järjestämisestä ja toivottavasti pääsemme osallistumaan moisiin jatkossakin! Tilaisuus oli hyvin järjestetty, toimiva ja tunnelmaltaan mukava. Ihanaa, että tällaisia järjestetään ja kysyntää olisi varmasti enemmänkin. Omista oppilaistani ainakin monia harmitti, etteivät päässeet paikan päälle tilaisuutta seuraamaan...
Aluksi verryteltiin hetken aikaa omaan tahtiin, jonka aikana Ville kommentoi ratsukoiden työskentelyä ja kertoi, mihin hän kyseisessä ratsukossa kiinnittää huomiota. Eemelin kohdalla Ville tarttui heti Eemelin perusongelmaan eli siihen, että se helposti ottaa sen oman asentonsa ja liikkuu siinä hieman kiireisenä eikä aivan läpi kropastaan. Hän neuvoi minua hakemaan Eemelin hieman pidemmälle ja matalammalle kaulalle ja tahdin vähän hitaammaksi, jolloin saimme koko kropan työskentelemään yhtenäisemmin ja harmonisemmin. Erittäin hyvä ja toimiva neuvo.
Verryttelyn jälkeen aloitimme työskentelyn tehtävien parissa ja aloitimme pohkeenväistöillä diagonaalilla ensin käynnissä ja sitten ravissa. Pohkeenväistöt ovat hyvä tapa verrytellä ja Eemeli lähtikin toimimaan varsin mukavasti näissä väistöissä. Pohkeenväistöissä huomaa myös helposti, jos hevonen ei vastaa jommankumman puoleisille avuille aivan toivotusti. Itselläni oli näissä ongelmana ajoittain, ettei Eemeli kuunnellut oikeaa jalkaa vaan puski lavan kanssa hieman vasten oikeaa jalkaa. Jouduin korjaamaan siis ajoittain oikeaa lapaa paremmin mukaan matkaan, etenkin väistössä oikealle, ettei Eemeli päässyt putoamaan lapa edellä oikealle.
Väistöjen jälkeen lähdettiin etsimään vähän draivia raviin. Eli ravin sisällä siirtymisten kautta etsittiin isompaa ravia. Ideana oli ensin lähettää hevoset kevyessä ravissa isoon raviin pitkällä sivulla ja kun ne lähtivät jo itse hakemaan oikeaa ajatusta, pystyi saman toistamaan myös istuen alas. Hevosta tuli tässäkin toki kiittää ja palkita oikeista reaktioista.
Eemelin kanssa tällainen työskentely on hieman haastavaa, sillä se lähtee helposti kiirehtimään eikä säily tahdissa. Villen neuvo tähän oli, että ratsastaa vain ne askeleet, joissa tahti säilyy ja sen jälkeen taas siirtyy takaisin normiraviin. Näillä toistoilla pystyy pikkuhiljaa kasvattamaan voimaa ja saa raviin sitä paljon kaivattua viivettä. Jo tämän työskentelyn aikana saimme hyviäkin askeleita aikaiseksi ja pääsin kiittämään ja kehumaan Eemeliä. Kun jaksaa vaan tämänkin asian kanssa työskennellä, uskon että Eemelistä kuoriutuu aikamoinen ravaaja. Ja sitä mieltä oli Villekin.
Laukassa lähdettiin hakemaan vähän kokoamisia. Eli tehtiin isoa ympyrää normilaukassa ja siitä sitten vähän kokoon ja 10m voltille kootummassa laukassa. Tämähän on Eemelin parasta osaamista, sillä se on melkein kuin syntynyt kokoon. Ongelmana vaan on se, että sen saa pidettyä eteenpäinpyrkivänä läpi kokoamisen. Eemeli jäisi niin kovin mieluusti vaan pomppimaan paikalleen ja se ei kai kuitenkaan ole se ihan toivottu asia... :) Eemelille on pitänyt opettaa kokoamista pienempien askelien kautta, joka ei ole sille aina niin kovinkaan luontaista. Välillä onnistutaan paremmin, välillä huonommin. Ville kuitenkin ihasteli Eemelin kokoamiskykyä ja saimmekin lopettaa kohtuullisen nopeasti, kun homma alkoi toimimaan toivotusti. Sitten enää vähän loppuverryttelyä ja kävelyä...
Lopuksi Ville vielä kokosi ajatuksiaan ratsukoista ja osasi omasta mielestäni kuvailla Eemeliä aika osuvasti. Ville totesi Eemelin olevan hyvin työhönsä keskittyvä ratsu, joka kuuntelee ratsastajaansa koko ajan, mutta on myös sisäänpäinkääntyvää tyyppiä, joka ottaa helposti itseensä ja käpertyy kuoreensa. Villen mielestä tällaisen hevosen ratsastaminen vaatii paljon taitoa lukea hevosta ja tilanteita, mihin sen vie. Aivan oikein. Eemeli on todella herkkämielinen ja jossei se ymmärrä ratsastajaansa tai sitä ahdistaa joku, se ei kyllä tee yhtään mitään. Ville oli myös sitä mieltä, että Eemeli on lahjakas tulevaisuuden kouluratsu, jos sen jaksaa rakentaa rauhassa ja huolella. Jiiiihaaaa!
Olin todella tyytyväinen Eemelin suorittamiseen klinikalla, klinikan antiin sekä toki siihen, että Villellä oli oikeastaan vain positiivista sanottavaa Eemelistä. Sehän kuitenkin on joillekin vain poni. Itselleni se on paras poni, mitä maa päällään kantaa! Toivottavasti meistä oli iloa myös katsojille.
Suurkiitokset Playsson.netille tämän tilaisuuden järjestämisestä ja toivottavasti pääsemme osallistumaan moisiin jatkossakin! Tilaisuus oli hyvin järjestetty, toimiva ja tunnelmaltaan mukava. Ihanaa, että tällaisia järjestetään ja kysyntää olisi varmasti enemmänkin. Omista oppilaistani ainakin monia harmitti, etteivät päässeet paikan päälle tilaisuutta seuraamaan...
No eipä kyllä ensimmäisenä (eikä oikeastaan ollenkaan) mieleen ponisi nähdessä, että se on "vain poni". Tuolla klinikalla oli nimenomaan mukava seurata sitä, miten ihan yhdenvertaisena poni suoritti tehtäviä kuin isot hevoset, minulle se oli ainakin hevonen muiden joukossa, kooltaan vaan pienempi.
VastaaPoistaMielestäni on hienoa, että osallistut nuorille hevosille tarkoitettuihin kilpailuihin huolimatta siitä, mitä muut ovat mieltä. Ponit (ja jopa suomenhevoset) ovat joskus nuoria ja saavat niihin luokkiin osallistua, ei ne ole varattu ainoastaan ratsurotuisille puoliverisille. On myös hienoa nähdä enenemässä määrin hyvin koulutettuja poneja, sillä jos ne joskus päätyvät lasten ratsuiksi, niin silloin niillä on myöskin erityisen tärkeä rooli opetusmestarina. Mitä tehdä "opetusmestarilla", mikä ei itse osaa mitään?
Lisäksi olen semikateellinen kaikille teille, ketkä saavat ratsastaa noin kivoilla poneilla. Itselle on luoja luonut puoli metriä liian pitkät jalat :)
Kiitos ihanasta ja kannustavasta kommentistasi! :) Ja joo, ponit on kyllä ihan superihania ja niillä on NIIN kiva ratsastaa... :)
PoistaOnko klinikasta yhtään videota? Olisi mahtavaa nähdä ponista taas tuoretta videota, se on niin magee! :-)
VastaaPoistaTäytyypä tutkailla arkistojen saloja, josko kuvaaja olisi jotain videoinutkin... :) Kiitokset kommentistasi ja kiva, että tykkäät Eemelistä! :)
Poista