Marrasmasennus

Marrasmasennus iski tänä vuonna ennen kuin marraskuu ehti alkaakaan. Vaikka päivät ovat olleet aurinkoisia eikä ole vielä ollut kovin kylmäkään, mä ehdin kehittämään ihan jäätävän stressin ja ahdistuksen itselleni... Nooh, liian pitkään kaikki olikin mennyt kivasti ja fiilis oli ollut hyvä. Tällä viikolla marraskuun oikeasti alettua, on onneksi tilanne hieman helpottunut eikä enää ahdista ihan niin paljoa kuin viime viikolla.

On aina mukavaa kesän jäljiltä herätä siihen todellisuuteen, että on 3 hyväkuntoista hevosta pihassa, joita pitäisi pystyä lähes yksin liikuttamaan läpi talven ilman mitään paikkaa, missä niiden liikuttaminen päivästä toiseen olisi järkevää. Jos haluaa niitä oikeasti reenata, on vietävä ne maneesille ja se on kolmen hevosen kanssa hieman haastavaa, sillä on aina päätettävä, että kuka jää kotiin. Onneksi nyt kuitenkin on kivasti treenejä taas tiedossa ja saankin niitä taas liikkumaan ehkä vähän enemmän kuin vielä hetki sitten ajattelin.

Lisäksi omat pienet murheenkryynit ovat vielä olleet taitavia kenkien irrotuksessa sun muussa, joten aina kun sää olisi sallinut ratsastuksen, on esimerkiksi Murde ollut ilman kenkää ja siten tietysti myös ontunut... Hevosen omistamisen hienoutta, eikö totta. Tästä syystä hevosilla on ollut aika paljon vapaata ja aika vähän töitä viime aikoina. Ehkä tämä taas tästä.

Mun on pitänyt kirjoittaa tännekin kooste loppukesän kisoista, raportoida menneistä valmennuksista, avata vähän 4yourhorse-treenejä ja vaikka mitä muutakin, mutta kun vaan näen tyhjän ruudun edessäni, alkaa ahdistamaan eikä huvita kirjoittaa. Ehkä taas tämän avautumisen jälkeen sekin tuntuu helpommalta.

Onneksi kuitenkin nätit läsit helpottavat elämää ja niiden kanssa on mukava viettää aikaa, vaikkei ratsastamaan ja treenaamaan pääsisikään. Ensi viikolla on tarjolla taas valmentautumista William Matthewn ja Andreas Hessen johdolla. Ehkä masennus helpottaa lopullisesti viimeistään silloin...