Olen ratsastanut tähän asti Tokajilla pääasiassa nivelillä, mutta koska tähtäimessä on vaativat luokat ensi kaudella, päätin, että otetaan ilo irti valmennuksesta ja laitetaan kanget päähän. Olimme Tokajin omistajan Viivun kanssa kokeilleet sille useita kankikuolaimia, sillä osasta se vain nappasi kiinni ja lähti käsistä. :) Se on tarkka monenlaisista asioista, kuten siitä, mitä sen suuhun laitetaan. Hieman kurvattu kanki oli kuitenkin sen mieleen ja sellainen sille aiemmin syksyllä sitten hankittiin.
Matka sujui mukavasti ja oli ihana päästä taas Dressage Centeriin rauhaan. Se on niin ihana paikka, sillä siellä on aina rauhallista ja siellä vallitsee kerta kaikkinen tyyneys. Jos omistaisin vain yhden hevosen ja jos vuorokaudessa olisi hieman enemmän tunteja, hevoseni saattaisi hyvinkin asua nimenomaan Dressage Centerissä... Tokajikin kotiutui valtaisaan karsinaansa välittömästi ja tykkäsi kun sai kaveerata naapureiden kanssa. :)
Sitten ei muuta kuin vermeet päälle ja verkkailemaan, verkkailin tuttuun tapaan hieman liian pyöreässä muodossa ja kovassa tempossa, mutta Tokaj tuntui mukavalta ja rennolta eikä vastustellut kankiakaan. Tunnin alkaessa kerroin Pietille hevosesta ja sitten ei muuta kuin hommiin. Alkuun tehtiin ravihommia, avoja, sulkuja ja lisäyksiä. Suoristeltiin ja sain kuulla koko ajan, että "nenä ylös eikä yhtään pyöreämmäksi". Äkkiä löysin kuitenkin oikean asennon ja pääsin hommaan mukaan. Sitten myös laukassa avoja ja sulkuja ja vähän työskentelypiruettia. Niiden lomassa myös lisäyksiä, jotta hevonen pysyy kivasti pohkeen edessä ja vastalaukkoja, jotta hevonen säilyi suorana ja avuilla. Sen jälkeen hetki käyntiä ja sain hieman apuja takaosakäännöksiin, jotka ovatkin mun heikko kohtani, etenkin radalla. Nyt sain kuitenkin hyvän ajatuksen niihin, eli valmistellen avon kautta niin, että tavallaan ensimmäinen askel on jo tehty avossa valmistelussa ja siitä sitten tiukka kääntö.
Sen jälkeen tehtiin vielä vaihtoja laukassa, ensin 5-kaarinen kiemuraura ja vaihdot keskihalkaisijan päällä. Sitten lävistäjällä sarjoja. Ensimmäiset sarjat nelosella onnistui vain mun laskuvirheillä, mutta sitten Tokaj totesi, että hän tekee vain ykkösiä tai sit ei mitään. ;) Noooh, tyydyttiin loppujen lopuksi laadukkaisiin yksittäisiin vaihtoihin, jonka jälkeen vielä muutama lisäys ja homma oli pulkassa. Hyvä fiilis monista onnistumisista, mutta vähän jäi hampaankoloonkin, sillä Toksu ei ollut kuitenkaan ihan avuilla kun sarjat ei toimineet. Itsekseni harjoitellessa teen niitä vain silloin kun Tokaj tuntuu hyvältä ja siltä, että se reagoi hyvin jalkaan eli jossei ole hyvä päivä, jätän moiset tekemättä... :) On siis hyvin eri asia tehdä ne juuri silloin kun pyydetään eikä silloin kun tuntuu siltä, että ne saattaisi onnistua.
Ensimmäinen päivä oli siis sillä pulkassa ja pystyi jättämään Toksun hyvillä mielin talliin nukkumaan kaverin viereen. Sillä oli kiva kimo vieruskaveri, jonka vierestä se löytyi seuraavana aamuna nukkumasta. Toki tosin kalterit olivat edelleen välissä... :)
Toinen päivä oli kuin unesta. Alusta asti sain Tokajin hyvään muotoon ja hyvään tahtiin, sitten aloitettiin ravityöskentelyllä, avoja, lisäyksiä, pohkaria, sulkuja ja perusravia. Välillä oli vähän vaikeuksia, mutta niiden kautta saatiin enemmän laatua suorittamiseen. Erityisen tehokkaaksi huomasin avosta siirtymisen keskiraviin, sillä siten sain säilytettyä Tokajin suorempana ja voiman takaosalla loppuun asti. Välillä sen takajalat pääsee valahtamaan vasemmalle, jolloin homma vähän niin kuin levähtää käsiin. Suluissa Piet vaati vähän enemmän taivutusta, poikitus oli hyvä. Ravista selvittiin kunnialla ja sitten laukkaa, lisäyksiä ja työskentelypiruettia keskiympyrällä. Sitten siirryttiin sulkuun uralla, jota tehtiin alkuunsa pari kierrosta kumpaankin suuntaan ja sitten aloitettiin HC-osasto. Eli sulkua uralla, ennen kulmaa puolivoltti sulussa, josta sulkua uralle (täyskaarron mallisesti siis) ja siitä vaihto ja sama homma toiseen suuntaan. Oikealle homma sujui erittäin hyvin lähes joka kerta, vasemmalle sujui alkuunsa hyvin, sitten pari kertaa oli ongelmia ja lopuksi taas saatiin homma sujumaan! Olipa kiva tehtävä, mutta ihan joutui kyllä ratsastamaan. Sitten vielä jatkettiin sarjoilla uran myötäisesti. Ensin tehtiin neloset pari kertaa onnistuneesti ja sitten kolmoset! Wau, se fiilis kun kolmoset onnistui, hevonen säilyi avuilla ja homma ehjänä, oli kyllä niin hieno! Välillä Toksu kyllä taas tarjosi ykkösiäkin, mutta sain loppujen lopuksi apuni läpi niin, että homma pelitti ihan vimpan päälle. Oi sitä onnea!!!! Ja sitten vielä ravilisäys ja valmennukset oli pulkassa! Lähes euforinen fiilis kaikesta siitä, mitä oli juuri suorittanut. Ihan mieletön hevonen ja ihan mieletön valmentaja, Ihanaa!!!!!! Pietkin totesi Tokajista, että se on erittäin hyvä opetusmestari!
Isot kiitokset tästä elämyksestä Viivulle, Tokajin onnelliselle omistajalle, Elinalle, superhevosenhoitajalle, Pekalle, kuvaavalle kuljettajalle ja Tiinalle, tilaisuuden järjestäjälle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti