Syksyisiä tunnelmia

Viimeiset viikot ovat menneet siivillä. Muutto omalle tilalle, hevoset kotiin, auton huoltoa, töitä, kisoja, opetusta ja kuka ties vaikka mitä muutakin on mahtunut näihin kolmeen viimeiseen viikkoon. 3 viikkoa on nyt takana uudessa kodissa ja aika ihanaa on ollut. 10 viimeistä vuotta on kulunut kerrostaloyksiössä ja nyt sitä on sitten ihan ihmeissään kun onkin lääniä ympärillä vaikka millä mitoin. :)

Maalaiseloa

Ratsastusmasennus alkaa pikkuhiljaa helpottumaan. Hevoset alkaa kulkemaan taas vähän mukavammin eikä ongelmia ole enää ihan niin joka sormelle. Kisakausi alkaa olemaan pikkuhiljaa aika pitkälti pulkassa. Ensi viikon perjantaina on vielä Moniponin Kyvyt Esiin-finaali ja joulukuussa kansalliset kilpailut Ypäjällä, johon yritän saada kaikki ruunikot kilpurit osallistumaan.

Murde on saanut nyt muutosta johtuen olla todella kevyellä. Syyskuun alussahan sillä oli parit estekilpailut ja estetreenit sekä ne yhdet koulukisat, mutta sen jälkeen sillä on ollut todella leppoisaa hengailua eikä juurikaan töitä. Mä en yksinkertaisesti ole vain ehtinyt sen kanssa reenaamaan muuttokiireiltäni. Ensi viikolla on pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja ratsastaa se pari kertaa, sillä viikonloppuna on Pietin valmennus Dressage Centerissä. Uskon kyllä, että pieni kevyempi jakso on voinut tehdä Murdelle ihan hyvääkin, sillä onhan sillä rankka kesä takana. Se on käynyt valmennuksissa ja kisoissa ja tehnyt kaikenlaista matkustelua ja reenailua, mitä se ei juurikaan ole aiemmassa elämässään samanlailla tehnyt. Olihan sillä kesällä myös pieni laidunlomajakso, jolloin se vaan tsillasi pari viikkoa. Mitään varsinaista pidempää lomaa sille ei ole suunniteltu, joten välillä tällaiset kevyemmät jaksot tulevat sille ihan tarpeeseen ja on kiva kun ne sitten menee oman breikin tarpeen kanssa yhteen...

Murde ja keväinen voikukka!

 Moniponi on tehnyt edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti vähän ratsun hommia ja vähän kaikenlaista muuta puuhastelua. Se liikuttelee itse itseään huolella. Tänäänkin katselin sitä kun se teki tarhassa vapaana laukassa kahdeksikkokuviota ja vaihtoi aina laukan keskellä. :) Tiistaina oltiin sen kanssa maastossa ensimmäistä kertaa ja se oli ihan maailman viisain. Mentiin pääasiassa käyntiä ja ravia, mutta otettiin sitten vähän laukkaakin yhdessä mukavassa ylämäessä ja sen laukka tuntui aivan taivaalliselta. Vaikka mulla myynti-ilmoitus tästä ponista onkin, koska haluaisin sen löytävän jonkun todella hyvän estekodin, voi olla, etten raaski siitä kuitenkaan koskaan luopua. Moniponi on vaan niin viisas ja simppeli, se ei vaan osaa tehdä mistään asiasta ongelmaa. Lisäksi vielä ne tulevat Murden kanssa niin hyvin toimeen keskenään, että olisi kamalaa joutua niitä erottamaan toisistaan. Ne kun on semmoset veljekset kuin ilvekset! :)

Moniponi (C) Minna Harmaala

Akun kanssa reenailin tällä viikolla enemmältikin, sillä oltiin perjantaina Ypäjällä kisoissa. Tiistaina Aku tuntui aivan kammottavalta ja kuulinkin sitten sen kompastuneen estekilpailuissa viikonloppuna, kun pohja oli pettänyt sen alta. Se siis todennäköisesti oli jumissa sen jäljiltä. Yritin vetristellä sitä loppuun sen minkä pystyin ja keskiviikkona otettiin uusinta, jotta pystyttiin tekemään päätös perjantain kisoihin liittyen. Keskiviikkona Aku tuntui jo huomattavasti paremmalta ja päätettiin kuitenkin kisoihin suunnata. Torstaina vielä juoksutin Akun sivuohjilla, jotta se pääsi vetristelemään itseään mahdollisimman tehokkaasti.

Akusti keväällä 2012 rataharjoituksessa

Perjantaina sitten nokka kohti Ypäjää. Ypäjän kisat oli meille henkisesti tärkeä episodi elämässä, sillä se oli ensimmäinen varsinainen maneesikilpailu vapun totaalisen epäonnistumisen jälkeen. Silloinhan Aku jännittyi niin, ettei tuomaripäätyyn päästy ollenkaan ja hevosella oli ainoastaan mielessä paikalta poistuminen. Nyt kuitenkin oli kiva nähdä, että Aku oli heti levollisen näköinen kun päästiin paikalle. Verryttelyssä se oli jopa todella luotettavan ratsun tuntuinen ja radallakin sitä jännitti pöytäliinat ja tuomarit vain aluksi, mutta pääsi siitä ylitse eikä radalla enää tuntunut siltä, että olisi halunnut poistua paikalta, vaikka sinne sisään ratsastaessa siltä todella tuntui! Selkeästi Aku oli kuitenkin vielä jumissa eikä halunnut laukata alkuunkaan niin kuin yleensä ja siitä tuli isot rikotkin, mutta silti olin enemmän kuin huojentunut radan jälkeen. Nyt oli sellainen fiilis, että kyllä Akun kanssa voi mennä melkein mihin tahansa kilpailemaan. Ypäjä-halli ei ole se helpoin kisapaikka, mutta siitäkin selvittiin hengissä... :) Vaikka tulos jäi heikoksi hevosen jumien takia ja vähän mietitytti, että olisiko ollut kuitenkin fiksua jättää kisa välistä, on päällimmäinen tunne ehdottomasti se, että kannatti mennä, sillä jatkoa ajatellen tämä oli henkisesti erittäin tärkeä keikka sekä minulle että hevoselle! Nyt jatkuu treenit Akun kanssa ja ensi viikolle on myös sovittu hieroja, jotta saadaan jumit selvitettyä ja tehtyä, mitä niille tehtävissä on.

Tokajin kanssa ei nyt olla reenattu vakavamielisesti yhdessä vaan Tokaj on keskittynyt opettamaan omistajaansa Viivua. Tänä viikonloppuna on myös ollut Kari Nevalan estevalmennus Tuomarinkylässä, johon Anni on Tokajin kanssa osallistunut. Tänään Tokaj oli toiminut varsin mainiosti estehyppelöissä! Tekee hyvää Tokajille kaiken sileän treenin ohessa päästä välillä toteuttamaan itseään vähän muunlaisissakin merkeissä. Annilla on tavoitteena sen kanssa päästä kilpailuihinkin loikkimaan huvin vuoksi! :)

Tokaj ja seurakisat Vihdissä

Sami palailee ensi viikolla treenien maailmaan ja toivottavasti olisi nyt kunnossa ja valmiina jatkamaan treenejä innokkaana! Mulla onkin NIIN ikävä reenejä Samin kanssa, sillä mikään muu ratsu ei vaan sovi mun käteeni yhtä hyvin kuin tämä hurmuripoika. Reilun kuukauden päästä on meidän seuranmestaruudet ja vuoden takaista mitalia olisi mentävä puolustamaan. Tänä vuonna ohjelmana on Helppo A:1, jonka pitäisi olla meille varsin hyvä rata. Saa nähdä, miten meille käy, jos nyt sinne asti päästään siis!

Sami 5-vuotiskeväänä

Esmeraldalla olen ratsastellut aina ajoittain ja sekin on tuntunut ihan hyvältä. Pitäisi sen kanssa ehdottomasti reenailla, jotta se saa lisää kuntoa itsensä kantamiseen ja toimii mahdollisimman hyvin sitten myös omistajansa kanssa. Joulukuun Ypäjän kisoissa on mahdollisesti tarkoitus debytoida Esmeraldan kanssa kansallisella tasolla. Ja ensi kaudella tavoitteena on sitten kokeilla vaativaa! Myös Formula-ponin kanssa on tehty vähän perushommia, jotta siitä tulisi entistäkin notkeampi ja letkeämpi lasten ratsu.

Esmeralda syksyllä 2010

 
Kerma-ponin kanssa oltiin viime viikolla parina päivänä Nipsun opissa. Kermalla oli joku huonompi kausi menossa ja sitä ei juuri huvittanut tehdä hommia. Se ei sietänyt jalkaa eikä oikein mitään apuja alkuunkaan. Lieneekö kiimaa vai mitä, sillä tänään se sitten taas olikin yllättäen oma mukava itsensä, jota se oli aiemmin väläytellyt aina ajoittain. Kaikki askellajit löytyi, mentiin koko ajan mun tahtomaani suuntaan ja mistään ei jouduttu neuvottelemaan. Harvinaista herkkua, mutta hyvä näin. Huomattavasti helpompaa ratsastaa, kun poniin saa vaikuttaa edes jollain lailla. :) Mä olin ollut jo hieman epätoivoinen Kerman tiimoilta, et tuleeko meiän yhteistyöstä koskaan mitään, mutta tänään oli ehdottoman hyvä päivä ja tuntui siltä, että eteneminen on sittenkin mahdollista! Välillähän meillä ei oikeastaan ollut muita tunnistettavia askellajeja kuin käynti ja vasen laukka...

Vilpun kanssa on työskennelty myös hieman epätoivoisissa merkeissä, mutta nyt ollaan paikannettu onglemat suuhun ja hammaslääkäri onkin tulossa kohta puolin Vilpun suuta ihmettelemään. Sen jälkeen toivottavasti päästään aloittamaan hommat taas vähän paremmista lähtökohdista kohti ensi vuoden suomenhevosten laatuarvostelua.

Mukava fiilis kun ratsastusmasennus on ainakin hetkellisesti taas ohitettu ja hommat etenevät. Valmennuksiakin alkaa pukkaamaan mukavasti, jotta pääsee taas tekemään töitä vielä enemmän ja paremmin näiden kaikkien kivojen ratsujen kanssa.

Piet valmentaa!

Ensi viikko mulla on taas onneksi vapaaviikko töistä ja perjantaina sitten onkin jännittävä Kyvyt Esiin-finaali Ypäjällä. Moniponia olisi huomenna tarkoitus irtohypyttää niin, että se muistaa taas, mistä on kysymys ja osaa sitten ylittää esteitä loistokkaasti perjantaina. Karsinnan jälkeen Moni ei olekaan kertaakaan hypännyt irtona ihmisten toimesta, mutta tarhassa on kyllä itsekseen hypellyt juomasaavien yli pitkin kesää. :) Lisäksi selästä on ylitetty jokunen yksittäinen este pari kertaa. Jännä nähdä, miten Moni pärjäilee näin vähäisellä valmistautumisella. Ei sitä tosin keväälläkään hypytetty kuin kerran ennen karsintoja, mutta karsinnoissa tuli sitten kaksi hyppykertaa, joista toisella se oli ehdottomasti parempi kuin ensimmäisellä.

Viikolla pitäisikin sitten pestä ja puunata Moni ja nyppiä sen tukka ja leikellä jalkakarvat ja tuunata se oikein kauniiksi. Jossei hypyt kulje, niin se voi sitten häikäistä vaan sievällä olemuksellaan... :) Moni-poni on kyllä niin ihana.

Moniponin tyylinäyte Laatuponikisassa 2011