Hyvä ratsastuskarma

Tällä viikolla on taas löytynyt vähän parempi ratsastuskarma pitkästä aikaa. Jotenkin oli ollut pitkään sellainen fiilis, ettei ratsastukset suju alkuunkaan. Mikään hevonen ei tuntunut niin hyvältä kuin olisi voinut ja lisäksi oli vielä ollut epäonneakin matkassa. Myös muuttokiireet verottivat ratsastusten määrää ja varmasti laatuakin, sillä hommaa oli paljon ja suuri osa vielä kohtuullisen fyysistä. Tämän takia varmaan myös ihan oma ratsastus ei ollut niin tehokasta kuin yleensä. Eli monta tekijää on varmasti ollut tällä huonommalla ajanjaksolla ja varmasti on peiliin katsomista, mutta hyvä on myös tiedostaa mahdolliset hevosissa piilevät krempat sun muut. Tässä vaiheessa vuotta on hyvä tsekkauttaa hevosia, kun on monta kuukautta aikaa hoitaa niitä tarvittaessa kuntoon ennen seuraavaa kisakautta. Onneksi nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että kohtuuehjällä kalustolla jatketaan eteenpäin!

Murden olen ratsastanut tällä viikolla kotona pari kertaa ja se oli toisella kerralla ihan mieletön! Taas Pietin valmennusviikonlopun jäljiltä oli monta asiaa mietittävänä ja ongelmaa ratkottavana. Mun vaan pitää uskaltaa ratsastaa sitä paljon nopeammaksi, joka sitten auttaa ihan kaikissa ongelmissa, mitä meillä on. Torstaina työstin kaatosateessa harjoitusravia ja laukkaa ja siirtymisiä ja homma sujui ihan kohtuullisen mallikkaasti. Mitään wau-fiiliksiä ei sillä ratsastuskerralla tullut, mutta pääsin ongelmieni jyvälle ja huomasin monta vaikeaa asiaa, joista ehkä teen vaikeita, vaikkei ne oikeasti ole tai niiden ei ainakaan missään nimessä pitäisi olla vaikeita. Ja nämä ei siis ole mitään temppuja vaan ihan esimerkiksi vasemmalle kääntymistä ja kaarteissa etenemistä ja sen sellasta. Murden jälkeen ratsastin torstaina Murdea puolta nuoremman Moniponin ja sitä ratsastaessani huomasin vielä paremmin meidän ongelmat Murden kanssa. Moniponin ratsastus oli todella ajatuksia herättävä ja silmiä aukaiseva kokemus. Siinä missä Murden kanssa kaikkea pitää pyytää monta kertaa ja ihan pelkkä missä tahansa askellajissa eteneminenkin on työn ja tuskan takana, Moniponi jatkaa pyydetyssä askellajissa hyvällä eteenpäinpyrkimyksellä ja tekee motivoituneesti töitä. Silloin vasta ihan oikeasti tajusin, kuinka huonossa jamassa ollaan Murden kanssa ja miten on tehtävä selkeä muutos, jotta meillä on koskaan mahdollisuutta päästä helppo b-tasoa korkeammalle. Se ei millään onnistu, jos hevonen ei etene mielellään ja omin jalkoinensa

Perjantaina päätin sitten ratsastaa uudella ajatuksella Murden ja muistelin sekä Stellan että Sepon viime keväisiä oppeja. Pietin tunnilla etenkin lauantaina huomasin, että vedin Murdea edestä ihan vimmana, kun se kerrankin olisi halunnut liikkua itsellään. Tämä on vaan ihan refleksin omaista toimintaa mulle, kun jännitän Murden kyydissä ja siitä pitäisi ehdottomasti oppia pois. Olen aiemminkin huomannut, että jos mulla on kanget Murdella päässä, pystyn olemaan paljon rennompi ja kevyempi oman käden kanssa, joten laitoin kanget päähän ja aloitin alusta asti ajatuksella eteen ja melkein ilman kättä. Tähän Murde vastasikin aika hyvin alusta alkaen. Mulla ei myöskään ollut kannuksia jalassa vaan menin tuulihousut ja vaelluskengät jalassa. Ensin ihan vaan harjoitusravia ja käännöksiä, sitten vähän siirtymisiä pienestä avusta. Laukassa aluksi ei meinannut löytyä hyvää tempoa, mutta hetken työstämisen jälkeen sekin sujui kumpaankin suuntaan. Sitten vielä vähän tehtäviä loppuun, takaosakäännöksiä, pohkeenväistöä ja vastalaukannostoja. Uskalsin näissä jopa ärähtää Murdelle aina kun homma ei toiminut niin kuin toiveissa olisi ollut ja aika pian kaikki toimikin todella kivasti. Lopuksi ravasin kevyttä ravia niin, että hevonen ravasi korvat lerpallaan aivan itsellään todella hyvää ravia ja pienestäkin avusta laittoi lisää ravia peliin. Meni jopa niin hyvin eteenpäin, että rupesi vähän hirvittämään sen takia.. ;) Mutta fiilis oli aivan mieletön. Tämä oli juuri se fiilis, mikä on taas ollut hukassa ja löytyi tarvittaessa nopeastikin kun sitä uskalsi etsiä oikealla tavalla. Murde vaan vaatii hyvin erilaisen tyylin lähestyä kuin monet muut ratsuni, johtuen toki kyllä ihan varmasti vain ihan itsestäni ja omasta epävarmuudestani, mikä mulla on ollut sen kanssa. Nyt pitää vaan toivoa, että muistaisin taas hetken pitää yllä tämän hyvän fiiliksen ja hyvän ratsastuksen sen kanssa enkä arkailisi, kun siitä kerran on kehkeytymässä ihan kelvollinen ratsu! En malta odottaa, että pääsen taas ratsastamaan sillä ja sitä fiilistä ei kyllä tosiaan taas hetkeen ole ollut! Huomenna on yhteismaastopäivä ponilla ja Murdella, joten mun täytyy malttaa odottaa ensi viikkoon, että päästään taas oikeisiin töihin. Ja lauantaina pitäisi sitten mennä kokeilemaan sitä helppoa a:takin. Iiksiiksiiks. Oon ollut kaksi päivää ihan fiiliksissä, kun oma hevonen kulki hetken aikaa taas kivasti. Kyllä se vaan tekee ihmeitä! :)

Moniponin siis ratsastin myös ja se oli ihan yhtä mutkaton kuin aina aiemminkin. Kaikki askellajit läpi letkeästi ja loppuun maastokävely ilman mitään ongelmia. Ei muuta kuin 4-vuotiaiden geimejä peliin ja Moniponi pääsee näyttämään osaamistaan ellei joku sopiva ostaja sitä ennen ilmaannu. Tosin en mä ihan oikeesti tiedä, että voiko tollasesta ponista koskaan luopua... Se on vaan niin supersiisti peli. Uskaltaisinkohan mä sillä joskus tulevaisuudessa hypätäkin?!? :) Mulla on ollut viime aikoina hirvee vimma kokeilla hypätä jotain pieniä esteitä, mutta ei vaan oikein ole sopivaa ratsua moiseen. Murdella voisi toki ehkä puomeja kokeilla, mutta jos haluan säilyttää hyvän karman sen kanssa, täytyy ehkä tyytyä ihan vaan sileän työskentelyyn nyt ainakin jonkun aikaa... *hih*

Ja kun omat hevoset kulkee, kulkee muutkin ratsut. Ainoa, joka on vielä vähän epävireinen kaatumisensa jäljiltä, on Aku, mutta Akukin on toivottavasti jo paranemaan päin. Onneksi Sanna pääsi sitä hyvään aikaan hieromaan sen jälkeen kun oli diagnosoitu, että kyllä se vaan jumissa tuntuisi olevan eikä ihan heti lähtenyt itsekseen siitä parantumaankaan.

Samilla olen käynyt köröttelemässä jo 3 kertaa käyntiä ja vähän ravia. Tänään tehtiin ensimmäinen pätkä pientä lisäyksen kaltaistakin jo! Ihan mielenvirkistykseksi piti moista kokeilla. Väistöjä, pysähdyksiä ja takaosakäännöksiä on tehty jonkin verran ja ensi viikolla päästään ehkä jo laukkaamaan! Sami on kyllä niin mieletön. Vaikkei se ihan täydessä vireessä olekaan tauon jäljiltä, se toimii kuin ajatus ja suurin osa asioista on vaan niin helppoja. Se on vähän sen tyyppinen hevonen, että kun se kerran oppii jonkun tempun, se osaa sen jatkossakin. :) Toki temppuja joutuu hiomaan, mutta pääasiassa se tietää, mistä milloinkin on kysymys, kun kerran vaan on lamppu pään päälle syttynyt! Sami on pikkuhiljaa myös jo palannut vaunujen eteen ja peruskuntotyöskentely on siten hiljalleen aloitettu. Nyt vaan täytyy toivoa, että poni pysyy vireessä ja päästään taas treenaamaan täysillä kohti ensi kautta, joka Samin osalta taitaakin olla aika jännittävä!

Kerma-ponilla on loksahtanut joitain herneitä kohdilleen sen pienen pään sisällä ja se alkaa taas muistuttamaan ratsuponia ajoittain. Se tekee jo ajoittain aika kivaa käynti- ja ravityöskentelyä ja laukassakin on joitain hyviä pätkiä. Välillä se edelleen sotkeutuu jalkoihinsa ja suuttuu itselleen, kun ei pysy mukana omassa kouhkaamisessaan, mutta tokenee jo kohtuullisen pian näistä toilailuistaan. Ravissa tänään meni pidätteet ensimmäisen kerran läpi niin, että poni pystyi jäämään pidätteeseen ja sitä myötä jäämään hitaaseen raviin pitkiksikin ajoiksi, mihin se ei aiemmin ole tuntunut kykenevän. Pikkuhiljaa ravia pystyy säätelemään myös eteenpäin niin, että askel lähtee venymään eikä vaan niin, että askeleiden määrä lisääntyy ja pituus lyhenee. Kerma-poni on kyllä varsin luonteikas pieni poni, joka ei pidä epäonnistumisesta, mutta kun hommat sujuu, se on aivan mainio pieni ratsu. Ehkä siitä jonain päivänä jopa tulee mukava lasten poni, siihen kuitenkin todennäköisesti mennee vielä jonkin aikaa.. :)

Tokajilla olen myös ratsastellut hieman enemmän taas, sillä olemme menossa saksalaisen Maria Burczykin valmennukseen parin viikon päästä ja sitä ennen on ihan kiva saada taas vähän tuntumaa ratsuun! Sitä ennen Toksulla onkin vuorossa todennäköisesti sen elämän ensimmäiset estekilpailut! :) Jiiihaaa!

Myös Esmeraldalla ratsastin kerran tällä viikolla ja sekin toimi todella hyvin. Se on alkanut taas suoristumaan ja vahvistumaan ja teki jo ihan mukavaa työskentelyä aika ajoin. Vastalaukat sujuivat hyvin, laukka-käynti-laukka-siirtymisiä työstettiin ja ravissa tehtiin vähän avoja ja sulkuja. Oli kyllä kiva ratsastella kun Esmeralda toimi taas jo melkein niin kuin ennen. :) Esmeralda on kyllä aivan järjettömän hieno poni. Niin kuin on kyllä Sami ja Moniponikin. Ihan mieletöntä, että on tällaisia poneja ratsastettavana ja kilpailtavanakin! Kun saisi vaan kaikkien ponien kanssa hommat taas kohdilleen ja pääsisi kisoihin näyttämään niiden todellista laatua!!!

Loppuun vielä kuvia Murdesta Pietin valmennuksessa VDC:ssä viime sunnuntaina:

copyright Pekka Pietikäinen

copyright Pekka Pietikäinen

copyright Pekka Pietikäinen