Treenejä, vol 2

Vilppu

Suomenhevosratsuni Vilppu on ollut reeneissä vaihtelevaan tahtiin kevään aikana. Sen kanssa on ollut kaikenlaista pientä murhetta, joten aina välillä se on ollut vähän vähemmällä työmäärällä ja välillä taas on jo päästy tekemään ihan töitäkin ja jopa edistymään.

Viimeisimmän kuukauden aikana on taas päästy harjoittelemaan ikävän vähän, mutta tähtäämme silti Kummajaisiin kuun lopussa. Luokkavalinnat ovat kylläkin vielä auki, sillä Urjalassa on hieman omituiset luokat tyrkyllä. Toisena päivänä ehkä HeC ja toisena päivänä sitten mahdollisesti HeB. Ärsyttävää on se, että juuri sinä päivänä kun on nuorten hevosten HeC tarjolla, on myös helpompi HeB-luokka. Nooooh, ei auta, todennäköisesti luokkavalinnat ovat siis perjantaina C-merkin koulukoe ja lauantaina KN Special.

Vilpun treenit ovat siis kevään aikana olleet hyvin vaihtelevan laatuisia. Näiden suomijyrien kanssa siirtymisiä ei vaan koskaan voi tehdä liikaa, joten niitä on todellakin hinkattu samoin kuin pysähdyksiä ja peruutuksia. Tämän tamman vahvuus ei todellakaan ole pidätteisiin vastaaminen, joten niitä reenatessa on aina hieman taistelua ilmassa. :) Usein kuitenkin juuri aloitan tämän jäärän kanssa siirtymisillä niin, että se vähän tulee kuulolle ja keskittyy. Saatan esimerkiksi päättää pysäyttää sen joka aitatolpalla ja niistä joka toisella myös peruuttaa lisäksi. Jossain vaiheessa useimmiten alkaa pientä nöyrtymistä ja kuulolle tulemista tapahtua, joskin suuntaa vaihdettaessa se kaikki pääsee ajoittain kuitenkin unohtumaan.

Laukannostot ovat tälle hevoselle edelleen todella vaikeita, joten niitä tehdään useimmiten jaksamisen rajoissa. Pikkuhiljaa on myös aloitettu esittelemään Vilpulle vastalaukan saloja. Välillä se toimii niissä jopa todella hyvinkin kun jonain päivinä ne taas ovat ihan totaalista hakemista. Vähitellen kuitenkin päästään edes esittelemään näitä vähän haastavampia tehtäviä tälle erittäin haastavalle ratsulle.

Pohkeenväistöt ovat kevään mittaan olleet myös paljon työn alla, sillä ne eivät todellakaan ole Vilpun suosikkijuttuja. Kentällä on vaikea saada väistöjä edes ratsastettua, mutta pellolla ne sujuvat välillä jo kohtuullisen kivastikin. Tai ainakin ovat tunnistettavissa väistöiksi. :)

Vilpun treenikuvat ovat eräältä päivältä, jolloin Vilppu oli harvinaisen mukava ja myötämielinen ratsastaa ja hommat onnistuivatkin aika toivotusti. Muodosta jopa näkee, että se on antanut rehellisesti periksi eikä vaan jäkittänyt vastaan koko ratsastuksen aikaa...

Pohkeenväistöasetukset hakusessa.

 
Tokaj

Toksu, ihana oppimestarini, on ollut reenissä aina ajoittain kisoja silmällä pitäen. Enimmäkseen Viivu on ratsastanut sitä itse, mutta olen mäkin vähän päässyt fiilistelemään sen kanssa.

Tokajin ratsastaminen on pääasiassa hevosen letkistelyä, vetristelyä ja suoristelua. Sen kanssa tehdään paljon väistöjä ja vastalaukkaa, säädellään askellajeja ja pidetään hauskaa. Hauskanpito muodostuu usein sarjavaihtokikkailuista ja temppureeneistä laukassa. Piruettiharjoituksia tehdään aina aika ajoin ja lisäksi myös Tokajin kanssa on tehty hurjasti siirtymisiä. Etenkin laukka-käynti-laukka-siirtymiset ovat tälle ratsulle tehokkaita, sillä niissä saa sen kivasti kokoon sekä ohjan ja pohkeen väliin.

Ravia olen aivan liian laiska ratsastamaan, sillä sitä saisi varmasti ratsastamalla kuitenkin kehittymään nykyisestä vielä paremmaksi, mutta vähän liian usein jään tämän hevosen kanssa työskentelemään mukavuusalueelle eli laukkahommiin. Kisoja ajatellen on kuitenkin tullut ratsastettua ravissa jonkun verran avoja ja sulkuja ja leikiteltyä niiden kanssa, jotta kroppa notkistuisi ja liikettä lähtisi enemmän koko kropasta.

Tokaj on kyllä niin super hyvänmielen ratsu. Se tekee mitä pyydetään ja toimii tahtoessaan kuin ajatus.... Jos itse vaan muistaa ajatella oikein siis. Sen kanssa voi reenailla melkein mitä vaan ja tuntea osaavansa ratsastaa. Tällä viikolla se onkin taas hieman enemmän työn alla, sillä tarkoituksena olisi osallistua sunnuntaina Ypäjällä Senioriderbyyn. Vaikkei meillä mitään suuria mahdollisuuksia menestymiseen olekaan, on kiva päästä osallistumaan johonkin hieman isompaan ja perinteikkäämpään kilpailuun kuin ihan vaan joku normialuevaativabee. Sinne lähdetään siis ihan vain hakemaan kokemusta ja hyvää suoritusta. Rata on meille kevään kilpailuharjoituksesta tuttu Junioreiden joukkueohjelma, joka on itselle kiva haaste, sillä siinä pääsee tekemään kaikenlaisia koukeroita!

Alla kuvia erään kevätpäivän reeneistä, jolloin heppa tuntui liikkuvan kivasti ja ratsastajakin näyttää kuvista päätellen iloiselta... :)