S.W. Dreams Come True / Jalostusarvostelu 26.5.

Kevään tavoitteisiin kuului ratsutettavana olevan Mustan ponin eli S.W. Dreams Come Truen eli Camin kantakirjaus. Sitähän on nyt koko kevään enemmän tai vähemmän tavoitteellisesti työstetty, ratsastettu ja hoivattu nimenomaan ajatuksena, että se saadaan kantakirjattua mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Kevät ei ole ollut helppo tämän mustan ponin kanssa, mutta työ alkaa tuottamaan tulosta ja poni alkaa liikkumaan kivasti sekä toimimaan myös aika mukavasti.

Kantakirjauksen tai nykyään siis "jalostusarvostelun" ensimmäinen jännitettävä osuus oli se, järjestetäänkö näyttelyä ollenkaan. Cami oli ilmoitettu Nurmijärven näyttelyyn 26.5. ja ilmoittautumisajan puitteissa ilmoittautuneita oli huolestuttavan vähän. Ilmoitusajan pidentymisen ansiosta muutama lisäilmoittautuja saatiin listoille ja näyttely päätettiin järjestää.

Hyvä näin, sillä olisi ollut aika masentavaa, jos kaiken työn ja suunnittelun jälkeen ei ponia olisikaan päästy Hippoksen kehässä esittämään. :)

Näyttelyä edeltävällä viikolla poni oli ratsastettu lähes joka päivä, jotta se olisi mahdollisimman kivasti kuulolla ja toimisi mahdollisimman kivasti. Viimeisenä iltana ennen näyttelyä reenailtiin vielä vapaana esittämistä ja tsekkailtiin ponin omistajan kanssa, että kaikki on vireessä. Poni ja varusteet puunattiin puhtaaksi ja tavarat pakattiin seuraavaa aamua varten valmiiksi.

Kaikki ei tietenkään mennyt niin kuin elokuvissa ja viime hetkellä loukkaantumisen takia Camin maasta esitykseen hankittu henkilö joutui perumaan ja hovikuvaaja joutui ponin esittämispuuhiin rakennearvosteluun. Minä kun en itse lyhykäisine jalkoineni pysty esittämään yhtään mitään, kerran yritin Ponden esittää ja se sai huonoimmat arvostelut ikinä. Olen siis oppinut jättämään tämän osion muille. :)

Aamu alkoi mittauksella, jossa Cami todettiin ponikokoiseksi. Cami käyttäytyi varsin asiallisesti ja olimme siitä ylpeitä. Rakennearvostelussa Cami toimi myös hienosti, vaikkeivät hovikuvaajan kanssa koskaan aiemmin olletkaan moista yhdessä harjoitelleet. Onneksi olivat vanhoja tuttuja muutoin kuitenkin. :) Tämän jälkeenhän Cami sai esittää itseään vapaana ja sekös sen mielestä vasta hauskaa olikin. Ihan niin hauskaa, ettei kiinni olisi meinannut antaa, kun olisi ollut paljon mielenkiintoisempaa tutkailla vieraan maneesin saloja... :)

Ratsastuskoe oli pienen tauon jälkeen vuorossa samaisessa maneesissa, joten Cami oli onneksi jo nähnyt paikan eikä siten ollut syytä huoleen minkään suhteen. Varusteet vaan vaihtoon ja verryttelemään. Cami oli alkuunsa verryttelyssä hieman jännittynyt ja jännittyessään rullaa itsensä lyhyeksi sekä kaulastaan että kropastaan, mutta lähti vähitellen siitä kyllä vertymään ja venymään. Itse ratsain esittämisen aikaan se alkoi olla jo varsin hyvällä mallilla ja esitti itseään hyvin.

Cami sai varsin mukavat pisteet ja arviot ja palkittiin II-palkinnolla. Erityisesti omaa mieltä lämmitti, että se sai maininnan lihaksikkaasta kaulasta ja takaosasta... :) Ei ole kaikki työ mennyt ihan hukkaan siis vaan jossain jotain näkyykin! Tiimi oli päivään erittäin tyytyväinen ja Camikin taisi tykätä matkailusta maailmalle. Ja cobimaiseen tapaan, Camikin tuntuu nauttivan esiintymisestä, vaikka se välillä vähän jännittävää saattaa ollakin!