maanantai 5. joulukuuta 2016

Luukku 5: Senioriderby 2014


Kesällä 2014 Tokaj oli Tuomarinkylän remonttia paossa Ratsutila Rusthollissa ja olin treenaillut sillä itse melko paljon sen kevään ja kesän aikana. Kisakalenteria katsellessani ihmettelin, josko voisin osallistua Senioriderbyyn Tokajin kanssa. 

Olin haaveillut osallistumisesta Senioriderbyyn jo vuosia ja kun siihen soveltuva ratsu oli olemassa, olisi ollut silkkaa tyhmyyttä jättää menemättä. Perustelin itselleni, että kokemus se on sekin, vaikka saisin sen perus 55%.. Ja ennen kaikkea perustelin, että nyt pitää mennä, kun on hevonen on ehjä ja melko hienossa kunnossa. Onneksi meninkin, sillä tämän kilpailun jälkeen ei Tokaj juuri tervettä päivää nähnyt kahteen vuoteen. 

Verryttelyssä Tokaj oli aivan super, olin ihan fiilareissa, kuinka isosti se liikkui ja kuinka hyvällä tuntumalla se oli ja polki läpi kropan kohti tuntumaa. Verryttelin ehkä kuitenkin hieman turhan pitkään ja paras terä ehti jäädä sinne verryttelyyn. 

Senioriderbyn ratana oli FEI VaB Junioreiden joukkueohjelma 2009, vaikein ohjelma, mitä olen koskaan kilpailuissa ratsastanut. Olin kauhusta kankeana, kuinka koko homma tulisi menemään, sillä tehtävät olivat melko vaikeita enkä ollut päässyt rataa harjoittelemaan pitkälle areenalle silloinkaan kertaakaan. 

Raviohjelma sujui mukavasti yhtä ravisulun rikkoa laukalle lukuun ottamatta. Käyntiosuudet olivat vaihtelevia ja laukassa meinasi koko hevonen sammua. Uskomattoman hyvän verryttelyn jälkeen radan kulku oli suuri pettymys ja olin todella tyytymätön omaan ratsastukseeni. 

Kuulutuksista kuulin saaneeni radasta 50,338% ja olin vihainen ja pettynyt itseeni. Kiukuttelin, että mitä enemmän treenaan ja teen, sitä vähemmän pisteitä saan. Olin jo lopettamassa ratsastuksen ja siirtymässä postimerkkeilyyn. 

Hetken hengähdettyäni ja käytyäni ihastelemassa kumiankkariimuja jollain myyntikojulla (jossa ei tietenkään ollut niitä oikean kokoisena), tallustelin kansliaan hakemaan paperit, jotta voisin vajota vielä syvemmälle itsesääliini, kuinka en osaa ratsastaa ja mikään ei suju. Yllätyksekseni kuitenkin papereissa oleva prosenttiluku olikin 60,338%, joka olikin tulosennätyksemme tuolla tasolla. ;) Siinä sitten muuttuikin hieman ääni kellossa. 

Vaikka oma fiilis radasta oli kammottava, oli kuitenkin hevosen perusmeno ilmeisesti näyttänyt ihan tuolle tasolle kuuluvalta ja hyviäkin kohtia oli osunut matkaan. Ei se kaikki treeni ollutkaan mennyt ihan hukkaan eikä mun tarvinnutkaan lopettaa koko ratsastusta vielä... 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti