Luukku 1: Tästä kaikki alkoi!

Tämän vuotisen joulukalenterin jokaisesta luukusta aukeaa jokin kilpailusuoritus pöytäkirjoineen. Toisissa on myös tarjolla asiaan liittyvää kuvamateriaalia ja joissain jopa videokin. Erilaisia lähestymistapoja näihin saattaa olla myös tarjolla. ;) Kannattaa siis pysyä kuulolla. 

Ensimmäisestä luukusta aukeaa yksi ikimuistoisimmista kokemuksistani kouluradalla. Kyseessä oli vuoden 2000 Tuomarinkylän ratsastajien seuramestaruuskilpailu. Minulle oli tarjoutunut tilaisuus ratsastaa tässä kilpailussa eräällä tallimme hienoimmista kouluhevosista (ainakin minun mielestäni) ja olin aivan onnesta soikeana. Ratsunani oli ihana trakener-ruuna Kontur, joka oli kilpaillut ainakin VaA-tasolla asti ja osasi todella paljon kaikkea. 

Tuolloinhan itse kuvittelin olevani ihan äärettömän taitava ja helposti suorittavani minkä tahansa radan, kun vaan riittävän hyvä hevonen oli alla. Ja koska Kontur oli pääosin ratsastettu kangilla, ilmoittauduimme tietenkin helppoon a:han, koska siellä sai kankia käyttää. :) 

Muistan kuin eilisen päivän ne parit harjoituskerrat kun sain ihanalla Konturilla ratsastaa. Sain omistajalta ihan mielettömän hyviä vinkkejä, jotka vieläkin ovat usein mielessä radalla. Tällainen vinkki oli esimerkiksi, että ennen lisäystä pitää koota. ;) 

Kilpailupäivä oli huisin jännittävä enkä meinannut pysyä pöksyissäni. Verkasta ei ole juuri jäänyt mitään mieleen, mutta radasta muistan, kuinka yhdellä kerralla nousi väärä laukka ja kun sen tajusin, en oikein tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä ja niinpä posottelin väärässä laukassa yhden lisäyksen verran saaden siitä tuon pyöreän nollan. Ja ilman sitä virhettähän olisi tietenkin ollut mahdollisuudet vaikka sijoitukseenkin... ;) Onneksi niin onnekkasti ei kuitenkaan käynyt, sillä epäonnistuminenhan tunnetusti opettaa huimasti enemmän kuin se, että kaikki olisi heti sujunut täydellisesti, vaikken oikeastaan ollut harjoitellutkaan.

Tämä upea kokemus tuolla todella osaavalla hevosella sai minut kuitenkin koukkuuntumaan lopullisesti kouluratsastuksessa kilpailemisen maailmaan, vaikka tuomarin sanoin esitimmekin vain "vauhdikasta vinkuilua". 

Tästä mahdollisuudesta olen edelleen äärimmäisen kiitollinen Konturin omistajalle. Konturin kanssa olen tainnut ensimmäiset kerran kokea myös piaffin ja passagen askelluksia ja sarjavaihtoja. Kiitos siis myös sinne pilven reunalle tuolle upealle hevoselle, joka opetti minulle todella paljon niillä kerroilla kun sain sitä lainata. 

Jos vaan joskus tarjoutuu mahdollisuus ratsastaa hevosella, jonka koulutustaso on omaa huomattavasti korkeampi, siihen tilaisuuteen kannattaa ehdottomasti tarttua. Parempaa opettajaa tuskin löytyy! 

Tämä vuoden 2000 seuramestaruuskilpailu oli ensimmäinen laatuaan, johon itse osallistuin ja tänäkin vuonna, 16 vuotta myöhemmin, olin perinteiseen tapaan nauttimassa kyseisen kilpailun antimista. Nyt sentään oikeat laukat nousi, vaikka vauhdikkuutta taisi olla edelleen tarjolla. ;)