Sami teki sen taas...

Eilen oli sitten vihdoin kilpailuharjoitukset Samin ja Akun kanssa Haarajoella. Kummallakin oli tehtävänä Helppo A:2. Samille se oli jo tuttu rata, sillä Ypäjällä ratsastimme tämän kyseisen ohjelman jo kertaalleen, mutta nyt se tuli hyvänä harjoituksena uudelleen, sillä se on ohjelmana Poni-Haan kansallisissa melkein tasan kuukauden päästä 6-vuotiaiden luokassa ja sinne olemme toki Samin kanssa tähtäämässä.

Sami oli vuorossa ensimmäisenä näistä kahdesta. Verryttelimme sen kanssa normiverryttelyn isosti eteenpäin ja vähän sivullekin. Muutamat siirtymiset ja vähän vastalaukkaa. Aika nopeasti ponille tuli kuuma lämpimänä päivänä sisätilassa, joten lopettelin ennen varsinaisen verryttelyn loppumista ja poni sai sitten huilia neljän edeltävän ratsukon ajan ja sitten taas kyytiin.

Ratsastaessani pari kierrosta hallissa ennen radan alkua, poni tuntui ihan taivaallisen hyvältä. Se eteni hienossa tempossa ilmavassa ravissa ja oli avuilla. Sisäänratsastus onnistui hienosti, ravilisäykset ja väistöt olivat perus-tasoa, ei vielä ihan sitä parasta Samia. Laukat onnistui muutoin ok, mutta kummassakin laukkalisäyksen lopussa tuli ikävä rikko. Ensimmäisessä niistä Sami jäi tsekkailemaan tilannetta katsomossa, vaihtoi laukan edestä ja jouduin sitten korjaamaan ravin kautta tilanteen. Toisessa annoin ponin mennä, mutta vahingossa päästin sen levähtämään niin pitkäksi, etten saanutkaan sitä takaisin vaan se putosi raviin ja kun pyrin nostamaan uuden laukan, niin Sami olisikin vain halunnut lisätä ravia. ;) Nooh, laukka nousi ja saatiin suoritettua vastalaukka kelvolliseen malliin. Sitten hyvät siirtymiset raviin ja käyntiin. Vapaa käynti pitkin ohjin oli parasta käyntiä, mitä Sami on koskaan esittänyt radalla. Lisäksi myös keskikäynnit mennen tullen olivat hyvät. Sitten vielä raviin ja lopputervehdykseen jälleen erittäin hyvin! Hieno Sami. Rikkeistä huolimatta saa olla tyytyväinen ponin esitykseen, sillä se oli läpi radan hyvin eteenpäinpyrkivä, mutta silti kuulolla. Muoto oli hyvä ja Samia oli ilo ratsastaa.

Näistä kahdesta isosta rikosta huolimatta paperista löytyi mielettömän hyvät arvostelut ja prosentteja 63,45! Taidettiin tehdä paras tulos koskaan tällä radalla, mutta kyllä se olikin paras yhteinen ratamme koskaan!

copyright Mona Kandelin

Samin hyvän suorituksen jälkeen oli vuoro siirtyä tuplasti isomman hevosen kyytiin. Akulle oli valittu helppo A:2 sillä perusteella, että sillä saa olla kanget päässä ja se silti pystyy suoriutumaan annetuista tehtävistä. :) Aku oli jo verryttelyssä erittäin jännittynyt ja huuteli ja ihmetteli paikkoja. Sen kanssa en saanut mitään kovin ihmeellistä verryttelyssä aikaiseksi, mutta vähän siirtymisiä, vähän laukkaa, vähän ravia, vähän väistöä ja vähän käyntiä. Se tuntui lähinnä siltä, että olisi kiva päästä halliin yksin, jotta saisi tilaa itselleen eikä tarvitsisi pohtia niin paljon muiden tekemisiä, siis mun eikä hevosen kummankaan tarvitsisi niitä pohtia. :) Verryttelyn jälkeen ulos jäähylle hetkeksi kävelemään kentälle ja sitten takaisin radalle.

Palattuamme maneesiin, Aku ryhdistäytyi oikein isoksi ja hienoksi ja tuntui periaatteessa aika hyvältä. Pääsimme näyttävästi sisään radalle ja kaikki oli vielä ihan mukavasti. Ensimmäinen keskiravi ei ihan lähtenyt venymään johtuen jännittyneisyydestä. Pohkeenväistö oikealle sujui ok, mutta lopuksi tuli pieni loikka, kun Aku ihmetteli jotain portin kohdalla. Sitten taas keskiravia ei niin hyvin ja vähän huudellen kavereille. Ja sitten radan kohokohtana pohkeenväistö vasemmalle, josta kuitattiin peräti 7,5!!!!! Laukka saatiin nostettua, mutta sitten taas iski pelko ja jännitys eikä laukka säilynyt läpi ympyrän. Matka kuitenkin jatkui, keskilaukkaa en uskaltanut ratsastaa kun juuri olimme neuvotelleet, että laukkaammeko vai pompimmeko vaan paikallaan. Lopuksi laukka vielä tippui uudelleen ja huuto jatkui. Ulkona oli vielä nuori suomenhevosori, jonka kanssa Aku jaksoi huudella kilpaa. Vastalaukka sujui yllättävän ok ja laukanvaihto käynnin kautta myös tapahtui, vaikka takaosa pääsikin jälleen putoamaan vasemmalle. Ympyrällä piti taas kysellä, onko kaverit vielä jossain odottamassa ja keskilaukkakin jäi vaisuksi, kun piti vaan yrittää saada ylläpidettyä edes normilaukkaa... Sen jälkeen kuitenkin homma alkoi jo hieman muistuttamaan ratsastusta. Siirtymiset raviin ja käyntiin olivat ok, käynti pysyi koko ajan käyntinä, vaikka olikin jännittynyttä. Siirtyminen raviin ja päästiin maaliin! Kaikesta huolimatta olin erittäin tyytyväinen ratsastukseeni ja suoritukseemme. Tämä oli ensimmäinen yhteinen kertamme geimeissä ja Akun ensimmäinen koulustartti piiiiiiiiiiiiiitkään aikaan. Prosentteja saimme 54,48 ja jokaiseen niistä erikseen olemme tyytyväisiä, sillä helpolla ne eivät tulleet! Odotan innolla, että päästään esille uudelleenkin, sillä harjoitusta todellakin tarvitaan... :)

Kun viimeisetkin radat oli suoritettuna, oli päivän voittaja kukas muukaan kuin Sam the Pony. Eli radat oli jaettu yli helppo a-tasoisiin ja alle helppo a-tasoisiin ja Samipa nappasi ykkössijan yli helppo a-tasoisissa! Sami sai aivan ihanan rusetin ja loimen ja kiittääkin niistä järjestäjää, joka on panostanut palkintoihin, muutoinkin ihanat kilpailut ja hyvä meininki! Meidän tallin menestystä lisäsi myös kakkoseksi tullut Anu ja Rolle, tiukka kisa oli, sillä heidän tuloksensa oli 63,1% eli olivat aivan kannoilllamme..!

Kisojen jälkeen vielä jatkoin matkaa omalle tallille, jossa mentiin maneesille porukalla. Ratsastin ensin Villen, joka toimi kuin ajatus ja sitten vielä Murden, joka alkujäykkyydestään selvittyään oli sekin aika kiva. Murde teki puhtaat vaihdot kumpaankin suuntaan ja ravasikin lopuksi ihan lennokkaasti. Kunpa vaan aina uskaltaisin ratsastaa sitä niin! :)

Tänään sitten Anun ehdotuksesta suoriuduimme Järvenpään maastoihin. Käytiin tsekkailemassa uimarannat, purjehdusseurat ja rantakahvilatkin terasseineen. Murde oli ihan maailman kiltein eikä tuhmaillut koko matkan aikana yhtään kertaa. Sen mielestä oli kiva köpötellä Anun Rollen perässä ja tsekkailla maisemia. Lumisade sitä vähän ärsytti, muttei sekään loputtoman paha asia sit kuitenkaan ollut! Oltiinpa me rohkeita. :) Huomenna meen tallille työvuorojen välissä pienoisessa kiireessä, joten taidetaan joutua tyytymään kentällä ratsasteluun tällä kertaa... Saa nähdä, mitä Murdella on siihen sanottavana. Kentällä se on käynyt vasta kerran juoksutettavana. Silloin se vaikutti kyllä ihan tsilliltä siellä..

Että tällaisia fiiliksiä tällä kertaa. Sunnuntaina oli kyllä niin todellinen voittaja-olo, ettei mitään rajaa, vaikka vain seurakisat olikin kyseessä! Jostain sitä on taas aloiteltava tämäkin kausi... :)

Vapaaviikon rientoja

Onpas taas ollut menoa ja meininkiä vapaaviikon riemuksi.  Murde on aiheuttanut suuria tunteita pitkin viikkoa. Tiistaina menin sen kanssa maneesille aikeena ratsastaa se kunnolla läpi vapaiden jäljiltä. Murdella oli kuitenkin muuta mielessä, se ei jostain syystä millään meinannut keskittyä muhun vaan ihan kaikkeen muuhun ja jos muuta vaan löytyi, niin oli myös syytä poistua suuntaan X ja olla hirvittävän kauhuissaan. Aikamme pyörittyämme saimme kuitenkin aikaiseksi ihan kelvollisia siirtymisiä ja vähän pohkaria ja sen semmoisia. Jotenkin olin vaan ihan liian väsynyt, jotta olisin uskaltanut olla rento ja viisas Murden kyydissä ja se käytti taas tilanteen hyväkseen ihan kympillä. Mutta jos jotain hyvää tästä ratsastuskerrasta on löydettävä, suoritimme käynnissä puomiradan ja lanaava mönkkärikään ei ollut enää alkuunkaan pelottava!!! Nooh, fiilis tämän ratsastuksen jälkeen oli kuitenkin surkea. Mulla oli semmonen olo, että mulla ei ole mitään kontrollia mun omaan hevoseeni enkä pysty sillä edes ratsastamaan maneesia ympäri kaikissa askellajeissa... Huoh.

Keskiviikkona päädyin sitten laittamaan Murdelle kanget pääähän ja suuntaamaan maneesiin kokeilemaan onneani. Tähdet olivatkin kohdillaan ja sain kuin sainkin Murden ratsastettua ilman sen kummempia jännitystiloja ja tehtiin ihan oikeita hommiakin. Yritin suoristella sen vinoutta ja taivutella sen jäykempää puolta ja tehtiin vähän väistöjä ja siirtymisiä ja kaikenlaista hauskaa. Homma sujui huomattavasti paremmin kaikin puolin ja kummallekin meistä jäi ehkä hieman parempi mieli.

Torstaina olikin sitten Annin vuoro murdeilla. Päädyttiin estehommiin ja tehtiin maneesilla oikein perusestetyöskentelyä aloittaen puomikasoista ja lopettaen 75cm esteisiin. Sekä Murdella että Annilla oli hyvä asenne ja homma sujui mutkattomasti. Nyt ollaan pikkuhiljaa päästy estehommassa siihen, missä jo kerran ollaan oltu ennen kuin Murde päätti väliaikaisesti olla hyppäämättä esteitä... :)

PerjantainaYpäjän reissun jäljiltä hurjistuin ja päädyin Murden kanssa radalle keventelemään... Jäin henkiin kaikesta huolimatta. Ja oikeastaan Murdehan oli ihan maailman kiltein ja kuljetti mua radalla eteenpäin mukavasti pörötellen eli meillä oli jopa aika kivaa. Tämän kevyen päivän jälkeen olikin sitten hyvä jättää Murde vapaapäivälle pohtimaan viikon tapahtumia, jotta ensi viikolla voidaan taas hakata lisää päätä seinään. :)

Moni-Poni oli myöskin torstaina maastoponi. Annin kanssa tulivat mun ja Villen perässä radalla onnellisina kaikissa askellajeissa toivotusti:

Tokajin kanssa oltiin tulilla perjantaina kun suuntasimme kohti Ypäjää ja kauden ensimmäisiä aluekilpailuita. Koska sääntöjä rukattiin jonkun verran tälle kaudelle, oli tavoitteena saada 58% ylittävä tulos, jotta saisimme jatkossa osallistua halutessamme myös kansallisiin kilpailuihin.

Matka Ypäjälle sujui letkeissä merkeissä ja hyvässä aikataulussa. Verryttelyyn pääsimme noin puolta tuntia ennen suoritusta ja se oli Tokajille oikein hyvä verryttelyaika. Tokajin kanssa on tärkeää, että se vertyy kunnolla, sillä se on hieman kireä lihaksistostaan ollessaan aika täysveripainotteinen hevonen. Verryttelyssä se tuntui kuitenkin todella jännittyneeltä, joten yritin vaan saada sitä rennoksi ja tyytyväiseksi, mikä osoittautui hyvinkin vaikeaksi tehtäväksi. :)

Rata sujui ihan kohtalaisesti. Alun raviohjelma oli hyvin jännittynyttä, mutta parani kuitenkin pikkuhiljaa. Ensimmäinen ravilisäys oli huono, toisessa oli jo yritystä. Ensimmäinen väistö oli ihan ok, toisessa takaosa pääsi hieman johtamaan, vaikka kuinka yritin valmistautua siihen, että asian kanssa saa olla tarkkana. Laukkaohjelma oli jo aika hyvä ja siitä meidät palkittiinkin lukuisilla seiskoilla. Omasta mielestäni lisäykset, etenkin toinen, lähtivät ja loppuivat ihan kivasti, mutta ilmeisesti täytyy ratsastaa niitä silti vieläkin rohkeammin... Vastalaukat olivat ok, käynnin kautta vaihto lupaili hyvää, mutta lässähti vähän. Käynnin ratsastin rauhallisesti, ettei menisi rikki, mutta keskikäynnin ratsastukseeni olin erittäin tyytyväinen sekä ennen että jälkeen pitkien ohjien. Ja mikä parasta, Tokajin kanssa aina yhtä vaikeat alku- ja lopputervehdykset tuottivat meille 3/4 seiskaa! Eli jossain kyllä onnistuttiinkin oikein tosissaan.

Tuomarit palkitsivat meidät tästä suorituksesta prosentein 60,776%. Ratsastuksen sanottiin olevan hieman varovainen, mutta erittäin huolellinen ja täsmällinen. Sain myös kiitosta hienoista siirtymisistäni, johon olen erittäin tyytyväinen, sillä siirtymisten kanssa työskentelen paljon joka hevosen kanssa koko ajan, jotta ne olisivat nopeita ja mukavia avuille... Eli ei ollenkaan huono aloitus kaudelle. Parantamisen varaa on vielä paljon ja silti ollaan kuitenkin jo ihan ok-tasolla pisteiden suhteen. :)

Sekä Aku että Sami ovat treenailleet kohti sunnuntain kilpailuharjoitusta. Sami on ruvennut ravilisäysten sijaan tsemppailemaan laukkalisäysten kanssa niin että pilottia melkein huimaa. Aku on kärsinyt jäisestä kentästä, mutta on kuitenkin reenaillut jonkun verran eli toivottavasti riittävästi!

Kerman ratsastin aiemmin tällä viikolla kerran ja toisen kerran tänään. Tänään ensimmäistä kertaa menin "vapaana" koko ratsastuksen ajan ja ratsastuksessa alkaa olemaan jo jotain järkeäkin. Poni suoritti kaikki askellajit tunnistettavasti ja alkoi pikkuhiljaa hyväksymään tuntuman aika kivasti. Eli eteenpäin mennään senkin kanssa!

Tänään oli myös uusi ratsu kokeilun alla, mutta lisää siitä myöhemmin, kun hieman tutustutaan enemmän! :)

Vapaaviikko häämöttää

Vielä kun tämän yön jaksaisi aherrella töissä, niin olisi vuorossa viikon vapaat eli siis heppailua aivan olan takaa. Perjantaina varsinainen kauden korkkaus Ypäjällä Tokajin kanssa Helppo A:2 luokassa ja sunnuntaina kilpailuharjoitus Haarajoella sekä Samilla että Akulla.

Huomenna aion pitää Tokajia lukuun ottamatta hevosettoman päivän ja tavoitteena olisi saada kämppä siivottua asuttavaan kuntoon, sillä se on viime aikojen kiireiden keskellä päässyt aivan pöyristyttävään kuntoon. Siinä sitä siis päivälle riittää ohjelmaa, jos sellaisessa kuosissa on vähäunisen viikonlopun jäljiltä, että saa edes mitään aikaiseksi... Toivossa kuitenkin elellään, että huomenna vihdoin jaksaisi tsemppailla. Murdella oli tänään kevyt juoksuttelu- ja kävelytyspäivä viime viikon tsemppailujen jäljiltä ja siten se voi huomenna olla vallan mainiosti kokovapaalla.

Alkavalla viikolla pitäisi Murdenkin kanssa aloittaa ahkerat reenit kohti edessä häämöttäviä kilpailuita. Suunnitelmana on ratsastaa se itse kunnolla läpi tiistaina ja keskiviikkona maneesilla ja torstaina onkin sitten Annin vuoro. Perjantai on näillä näkymin Murden vapaapäivä, sillä päivä menee varmaan hyvinkin pitkälti Ypäjän reissussa. Viikonloppuna sitten täytyy jälleen työstää sitä varmaankin lauantaina kentällä ja sunnuntaina taas maneesilla. Zorrolle pitäisi myös saada järjestettyä irtohypytystä viikonlopun aikana.

Viikon kilpurit Aku, Sami ja Tokaj pitäisi myöskin viritellä kilpakuosiin. Aku ja Sami varmaankin viimeistellään tiistai/lauantai-akselilla ja Tokaj keskiviikkona ja torstaina. Tokajin kanssa otetaan keskiviikkona kunnollisempi reeni ja torstaina vaan vähän fiilistellään, jotta oltaisiin kummatkin mahdollisimman letkeitä perjantaina. Sami ja Aku varmaan työstetään kunnolla alkuviikosta myöskin ja lauantaina otetaan niin kutsuttu "hyvän mielen ratsastus".

Kisavermeet pitäisi myös tsekkailla kuntoon. Onneksi kaikki kisavermeet on ihan hyvässä hapessa, ainoastaan kokopaikkaiset kisahousut ovat pakkohankinnan alla hyvinkin pikaisesti. Mun iki-ihana Tattinin Softshell-kisatakkini roikkunee mun parven reunallani ja se pitäisi varmaankin tsekata läpi, ettei ole minkään sortin kohennuksen tarpeessa. Mun kypäräni on hieman reissussa rähjääntynyt, joten se pitää siistiä fiksun näköiseksi, kun tästä kaudesta alkaen ei saa sitä silinteriäkään enää juuri käyttää. Kisapaidat on ihan hyvällä mallilla, mutta kauluksien läsnäolo pitää ehdottomasti todentaa ennen torstaita, sillä en voivat olla ihan missä vain. Mun viimeisiä vetelevät valkoiset Roecklin hanskat ovat kerrankin tietopaikassa, josta nekin pitää pakata kisatavaroihin ja sitten vielä housut, jotka ovat pestyt ja puhtaat sekä saappaat, jotka jalassa levitin tänään Murden ja Zorron tarhapolkua niin, että siinä mahtuu kunnolla kävelemään eli toivottavasti niistä on vielä jotain jäljellä. Uudet kunnolliset saappaat olisi ihana asia, mutta sellaisiin ei taida olla varaa koskaan. Täytyy harkita, josko sellaiset pyytäisi kesällä syntymäpäivälahjaksi, sillä ehkä mä olisin vihdoin sellaiset ansainnut, kun tätä lajia tulee kuitenkin harrasteltua kohtuullisen tosissaan.

Akun kanssa oltiin tänään maneesilla reenailemassa ensi viikon kilpailuja silmällä pitäen ja onhan meno vielä varsin keskeneräistä, mutta kuitenkin yllättävän siivoa. Ne asiat, mitä jäisellä kentällä talven aikana ei ole juurikaan pystynyt harjoittelemaan, ovat aivan hukassa, mutta perussiirtymiset ja väistöt esimerkiksi olivat ihan kelvollisia. Aku on vielä niin hurjan hienon näköinen hevonen, kun on iso, musta ja raamikas. Täytyy toivoa, että kyettäisiin esiintymään eduksemme viikonloppuna. :)

Tässä hommat kuvina:

  

Havainto

Murdesta on tullut PAKSU. :)

Ensimmäisen Pietin kurssillle osallistumisen jälkeenhän olin hieman hirvittynyt kun katselin kuvista Murden slimmiä ja timmiä ulkomuotoa. Silloin se oli todella silakassa kunnossa, vaikkakin hyvässä lihaksessa. Sen jälkeen olenkin sen ruokintaa pohtinut ja muutellut uuteen parempaan uskoon ja näistä kuvista voi havaita, että Murdella on jo ihan maha.

Murde saa tällä hetkellä 3,5 litraa kauraa, 3 litraa Racing Progressia ja desin verran öljyä päivässä. Lisäksi ruokavalioon kuuluu Aminoralia, e-vitamiinia, b-vitamiinia ja tarvittaessa elektrolyyttejä. Tämä on selkeästi ollut sille erittäin hyvä ruokamäärä. Olen myös huomannut nyt sen muutettua uusimpaan kotiinsa, että kaura imeytyy siihen huomattavasti paremmin. Aiemmin kaura tuntui tulevan kokonaisena läpi, mutta nyt näyttäisi siltä, että Murde käyttää senkin paremmin. Kyllä tämä puoliveristen ruokinta on vaan sellaista taidetta verrattuna esimerkiksi suomenhevosiin, jotka tuntuvat oleva luonnostaan aika hyviä rehun käyttäjiä. Ainakin minulla olleet suomenhevoset ovat olleet sellaisia, kuten myös ponipoikani Zorro... Eihän tossa Murdenkaan ruokinnassa varsinaisesti mitään ihmeellistä ole, mutta kyllähän noi määrät ovat erilaisia näihin suomenhevosiin tai poneihin verrattuna. Tosin Murde onkin kokopäivän ulkona touhukkaan poniystävänsä kanssa ja lisäksi vielä tekee kohtuullisissa määrin hommia, joten kyllähän se energiaa kuluttaakin.

Vähän ehkä voisi Murdessa vielä olla enemmän energiaa, joten saa nähdä josko joutuu vielä vähän lisäämään sille ruokaa jossain vaiheessa! Tosin ei siitä mitään pullaa saa tulla. :)

Kykyjä esiin

Huoh. Jostain syystä kahtena viimeisenä päivänä ei ole yhtään huvittanut kirjoittaa eikä huvita juuri vieläkään, mutta kyllä täytyy taas saada laittaa vähän ajatuksia ja fiiliksiä sanoiksi, niin että pysyy itsellä mielessä, että missä mennään. Jonkun sortin Writer's Block siis meneillään... Tuntuu, että aina kirjoittelee näitä samoja juttuja, jotka eivät ketään kiinnosta, mutta välillä pitää muistaa, että ihan äitseään varten tämän blogin kirjoittelu on aloitettu alun perin, joten itsekkäästi on välillä vain kirjoiteltava samoja tylsiä juttuja, jos ne nyt sitten ovat ainoat viime aikaiset kerrottavan arvoiset asiat.

Aloitellaan jälleen omien hevosten kuulumisilla. Purden kanssa siis kahden maneesipäivän jälkeen mentiin torstaina Sepon tunnille. Purde oli aavistuksen väsyneen oloinen jo alkuunsa, jolloin se tulee helposti hieman sitkeäksi ja matalaksi edestä, kuten kuvistakin huomaa. Pikkuhiljaa sen kuntoa on kuitenkin nostettava, joten muutaman päivän treeniputket välillä tekevät erittäin hyvää. Varsinkin kun sitten omien kiireiden takia niitä vapaampiakin viikkoja aina välillä sattuu joukkoon.

Tunnilla tehtiin jälleen ihan perusduunia, Seppo halusi, että Purde kulkee mahdollisimman pitkällä avoimella kaulalla ja liikkuu koko ajan eteenpäin, ihan niin kuin pitääkin siis. Alussa kevyttä ravia ja isoa laukkaa kumpaankin suuntaan. Sitten pohkeenväistöjä ensin käynnissä ja sen  jälkeen ravissa. Meidän pohkeenväistötyöskentely alkaa pikkuhiljaa muistuttamaan oikeasti pohkeenväistötyöskentelyä ja se kyllä ilostuttaa mua kovasti, muistaen, miten vaikeeta se oli vielä reilu kuukausi sitten Pietin tunnilla. Jos vaan saan annettua riittävästi tilaa Purdelle edestä väistöön, se pystyy kuin pystyykin laittamaan etujalat nätisti ristiin ja suoriutumaan myös samaan aikaan eteenpäin. Toistaiseksi se tarvitsee mun makuun vielä vähän liialti jalkaa tähän suoriutumiseen, mutta parempi niin kuin ei ollenkaan. :) Lopuksi vielä tehtiin pohkeenväistön jälkeen laukannosto, joka pääasiassa onnistui aika hyvin. Vasempaan kierroksen sekä väistö että nosto olivat vaikeampia, mutta oikealle sujui välillä jopa todella hyvinkin.

 

Tunti oli kokonaisuudessaan vähän vaisu kuten hevonenkin. Ei mitään suuria tunteita herättävää tapahtumaa tunnin aikana, mutta tärkeää perusjumputusta kylläkin tuli suoritettua! Purde oli koko ajan yllättävän rento ja järkevä. Tänään se ei juurikaan enää muistanut kyttäillä maisemia reunoilla ollenkaan, vaikka kyseisen maneesin reunoilla tuijotettavaa onkin.

Perjantaina oli Annin vuoro viimeistellä ennen lauantain kisoja Kalliorinteessä. Mentiin maneesille ja tehtiin siellä kevyehkö treeni. Murde oli jo taas astetta relampi ja vaikka toisella puolella maneesia oli ratsukoita, se ei häiriintynyt niistä juurikaan, mistä olin ollut etukäteen vähän huolissaan, mutta turhaan. Tehtiin kevyttä ravia ja laukkaa, suoralla ja ympyröillä. Yksi pyydetty ja puhdas laukanvaihtokin mahtui mukaan kuvioon. Oltiin kaikki kolme tyytyväisiä työskentelyyn ja sit vaan kotiin ja kamat valmiiksi lauantain kisoja varten!

Purde, Anni ja Pekka saivat suoriutua Kalliorinteelle keskenään, sillä itse en päässyt paikalle tällä kertaa ollenkaan, mutta hyvin olivat suoriutuneet ilman muakin! Purde oli ollut varsin viisas koko reissun ajan ja soiteltuani kuulumiset kisan jälkeen, oli vain onnellisia ääniä kuultavana. Murden siedätystä esteratsuksi jatkettiin luokilla 50cm ja 70cm ja se oli tänään selvinnyt kummastakin radasta alusta loppuun ilman minkään sortin ongelmia. 70cm luokan viimeisellä linjalla oli tullut pieni virhe ja pudotus, mutta väsymyskin alkoi ehkä siinä vaiheessa vaivaamaan pientä hevosta. Murdehan oli tällä viikolla käynyt peräti kolmessa eri maneesissa ihan vain sillä ajatuksella, että sen on jonain päivänä vaan totuttava suureen pahaan maailmaan... Tänään se oli Kalliorinteessä ollutkin jo todella rento ja edennyt hyvällä draivilla! Eli tästä on hyvä jatkaa...

Huomenna täytynee vähän vaan vaikka juoksutella Purdea ja sitten maanantaina se saa varmaan olla ihan kokovapaalla rankan viikon jäljiltä ja tiistaina voidaankin sitten aloittaa uusi rankka viikko! Pietin kurssiinkin on enää 2 viikkoa aikaa, ihanaa!

Moniponi sai tsillailla alkuviikon kaikessa rauhassa uudessa kodossa ja vasta perjantaina Annin ollessa maisemissa, pääsi ponikin hommiin. Sitä ei olleet vapaat haitanneet alkuunkaan. Talutettiin poni läheiselle kentälle, kokeilin liinassa, että kuinka paljon virtaa ponilla piisaa, mutta se oli kaikkien odotusten vastaisesti oikeastaan jopa rauhallinen. Ei siinä sitten muuta kuin Anni taasen kyytiin ja tekivät kentällä käynti- ja ravihommia, kaarteita ja opettelivat vähän taivuttamisen ja asettamisen alkeita. Moniponi toimi kuin olisi ikänsä ollut ratsuna. Laukkaa ei tällä kertaa päästy ottamaan, koska kentän pohja oli sen verran jäinen. Liinassa poni kyllä pystyi laukkaamaankin, mutta sen verran on vielä ratsastajan kanssa liikkuminen sille uutta, ettei lähdetty mitään riskeeraamaan, kun ei sen kanssa mihinkään ole kiire ja se osaa jo oikeastaan kaiken, mitä 3-vuotiaan ponin ratsastajan kanssa tulee osatakin... :) Työskentelytuokion jälkeen Anni ratsasti ponin tietä pitkin kotiin ja pari autoakin meni ohitse ilman sen kummempaa draamaa. Moniponi ei korvaansakaan lotkauttanut millekään koko matkan aikana. On se vaan aika viisas pieni poni!

Viisas pieni poni on myös ilmoitettu Kyvyt Esiin-tapahtumiin Lohjalle. Oli melkohankalaa löytää sellaiset tapahtumat, joiden kummatkin päivämäärät olisi olleet kaikille osapuolille, kuljettajalle, esittäjälle ja minulle, sopivat, mutta Lohja näytti nyt sellaiselta. Tuomarit eivät olleet ykkössuosikkejani sen suhteen, joiden arviot ponista olisin todella mieluusti halunnut kuulla, mutta aina niin ei voi ollakaan. Nyt sitten pitäisi vaan pari kertaa päästä hypyttämään ja muistuttamaan ponia siitä, miten sen tuleekaan hypyissä suorittaa! :) Ja toivottavasti Leena sen suostuisi esittämään askellajiosiossa ja vaikka vähän sen askellajeja taas treenaamaankin ohjasajaen, sillä viime vuoden Vermon valmistelut onnistuivat siltä osin ainakin todella hyvin. Innolla odotan, että miten poni näissä kesteissä tulee esiintymään, lahjoja sillä ainakin riittää, mutta eri asia on, huvittaako sitä niitä lahjojaan esittää. :)

Torstaina oli myös Sami-Ponin reeni, joka sujui varsin mainiosti. Olemme harjoitelleet keskilinjalla laukasta pysähdyksiä sekä suoraan siitä laukannostoja, jotka ovat onnistuneet yllättävänkin hyvin. Kenttä on ollut sen verran liukkaanoloinen, ettei olla vaihtoharjoituksia nyt jatkettu, mutta eiköhän nekin taas kohtapuolin jatku. Lisäksi väistöt ja ravilisäykset ovat olleet työn alla, kuten yleensä aina. Ne ovat Samille hyvää irrottelua ja verryttelyä, sillä niissä se pääsee liikuttamaan itseään aika laajasti. Samilla oli reenin jälkeen vielä mittaus ja se mitattiin kuin mitattiinkin edelleen poniksi! Eli se pääsee alkavalla kaudella starttailemaan valjakkogeimeissä edelleen poniluokissa...

Perjantaina reenailtiin myös Akun kanssa. Se ei ollut ihan niin hyvä kuin mitä on ollut, mutta taas jotkut asiat ovat parantuneet hurjasti ja nopeasti, kuten esimerkiksi peruutukset. Sen kanssa pääasiassa on harjoiteltu ensi viikon rataharjoitukseen liittyviä asioita ja huomenna päästäänkin maneesille kokeilemaan, miten homma ihan oikeasti toimii... Odotan innolla, sillä hevosessa on kyllä kapasiteettia kunhan saadaan kaikki yksityiskohdat yhteistyön tiimoilta kohdilleen. :)

Viime kerran vaativien ratojen hirvityksen hoitamiseksi katsoin youtubesta lukuisan määrän videoita va b-tasoisista radoista ja lisäksi kyselin koulutuomaritutultani, josko hän voisi jonain päivänä vähän tsekkailla meidän menoamme ja kertoa, että mitä siellä vaativan radalla tulisi oikeastaan näyttää. :) Nyt juuri ei siis hirvitä ihan niin paljoa, mutta vähän ehkä kuitenkin... Lisäksi kun katsoo perjantain Ypäjän alue helpon been osallistujalistaa, voi miettiä, että onkohan sieltä millään tapaa realistista odottaa edes sitä 58%. Huoh. Nooh, mutta itseensä ja omaan tekemiseensä on luotettava ja onneksi Tokaj on mitä mainioin ja toimivin ratsu, joten toivotaan, että homma olisi perjantaina meillä hyvin hallussa ja saataisi kisakausi aloitettua kunnialla. Harmittaa vain pirusti, etten saanut Samia mukaan sinne, sillä sekin olisi tahtonut päästä tupsujaan heiluttelemaan jälleen ihan oikeille kilparadoille.

Tällaisia tällä kertaa.