Aloitellaan jälleen omien hevosten kuulumisilla. Purden kanssa siis kahden maneesipäivän jälkeen mentiin torstaina Sepon tunnille. Purde oli aavistuksen väsyneen oloinen jo alkuunsa, jolloin se tulee helposti hieman sitkeäksi ja matalaksi edestä, kuten kuvistakin huomaa. Pikkuhiljaa sen kuntoa on kuitenkin nostettava, joten muutaman päivän treeniputket välillä tekevät erittäin hyvää. Varsinkin kun sitten omien kiireiden takia niitä vapaampiakin viikkoja aina välillä sattuu joukkoon.
Tunnilla tehtiin jälleen ihan perusduunia, Seppo halusi, että Purde kulkee mahdollisimman pitkällä avoimella kaulalla ja liikkuu koko ajan eteenpäin, ihan niin kuin pitääkin siis. Alussa kevyttä ravia ja isoa laukkaa kumpaankin suuntaan. Sitten pohkeenväistöjä ensin käynnissä ja sen jälkeen ravissa. Meidän pohkeenväistötyöskentely alkaa pikkuhiljaa muistuttamaan oikeasti pohkeenväistötyöskentelyä ja se kyllä ilostuttaa mua kovasti, muistaen, miten vaikeeta se oli vielä reilu kuukausi sitten Pietin tunnilla. Jos vaan saan annettua riittävästi tilaa Purdelle edestä väistöön, se pystyy kuin pystyykin laittamaan etujalat nätisti ristiin ja suoriutumaan myös samaan aikaan eteenpäin. Toistaiseksi se tarvitsee mun makuun vielä vähän liialti jalkaa tähän suoriutumiseen, mutta parempi niin kuin ei ollenkaan. :) Lopuksi vielä tehtiin pohkeenväistön jälkeen laukannosto, joka pääasiassa onnistui aika hyvin. Vasempaan kierroksen sekä väistö että nosto olivat vaikeampia, mutta oikealle sujui välillä jopa todella hyvinkin.
Tunti oli kokonaisuudessaan vähän vaisu kuten hevonenkin. Ei mitään suuria tunteita herättävää tapahtumaa tunnin aikana, mutta tärkeää perusjumputusta kylläkin tuli suoritettua! Purde oli koko ajan yllättävän rento ja järkevä. Tänään se ei juurikaan enää muistanut kyttäillä maisemia reunoilla ollenkaan, vaikka kyseisen maneesin reunoilla tuijotettavaa onkin.
Perjantaina oli Annin vuoro viimeistellä ennen lauantain kisoja Kalliorinteessä. Mentiin maneesille ja tehtiin siellä kevyehkö treeni. Murde oli jo taas astetta relampi ja vaikka toisella puolella maneesia oli ratsukoita, se ei häiriintynyt niistä juurikaan, mistä olin ollut etukäteen vähän huolissaan, mutta turhaan. Tehtiin kevyttä ravia ja laukkaa, suoralla ja ympyröillä. Yksi pyydetty ja puhdas laukanvaihtokin mahtui mukaan kuvioon. Oltiin kaikki kolme tyytyväisiä työskentelyyn ja sit vaan kotiin ja kamat valmiiksi lauantain kisoja varten!
Purde, Anni ja Pekka saivat suoriutua Kalliorinteelle keskenään, sillä itse en päässyt paikalle tällä kertaa ollenkaan, mutta hyvin olivat suoriutuneet ilman muakin! Purde oli ollut varsin viisas koko reissun ajan ja soiteltuani kuulumiset kisan jälkeen, oli vain onnellisia ääniä kuultavana. Murden siedätystä esteratsuksi jatkettiin luokilla 50cm ja 70cm ja se oli tänään selvinnyt kummastakin radasta alusta loppuun ilman minkään sortin ongelmia. 70cm luokan viimeisellä linjalla oli tullut pieni virhe ja pudotus, mutta väsymyskin alkoi ehkä siinä vaiheessa vaivaamaan pientä hevosta. Murdehan oli tällä viikolla käynyt peräti kolmessa eri maneesissa ihan vain sillä ajatuksella, että sen on jonain päivänä vaan totuttava suureen pahaan maailmaan... Tänään se oli Kalliorinteessä ollutkin jo todella rento ja edennyt hyvällä draivilla! Eli tästä on hyvä jatkaa...
Huomenna täytynee vähän vaan vaikka juoksutella Purdea ja sitten maanantaina se saa varmaan olla ihan kokovapaalla rankan viikon jäljiltä ja tiistaina voidaankin sitten aloittaa uusi rankka viikko! Pietin kurssiinkin on enää 2 viikkoa aikaa, ihanaa!
Moniponi sai tsillailla alkuviikon kaikessa rauhassa uudessa kodossa ja vasta perjantaina Annin ollessa maisemissa, pääsi ponikin hommiin. Sitä ei olleet vapaat haitanneet alkuunkaan. Talutettiin poni läheiselle kentälle, kokeilin liinassa, että kuinka paljon virtaa ponilla piisaa, mutta se oli kaikkien odotusten vastaisesti oikeastaan jopa rauhallinen. Ei siinä sitten muuta kuin Anni taasen kyytiin ja tekivät kentällä käynti- ja ravihommia, kaarteita ja opettelivat vähän taivuttamisen ja asettamisen alkeita. Moniponi toimi kuin olisi ikänsä ollut ratsuna. Laukkaa ei tällä kertaa päästy ottamaan, koska kentän pohja oli sen verran jäinen. Liinassa poni kyllä pystyi laukkaamaankin, mutta sen verran on vielä ratsastajan kanssa liikkuminen sille uutta, ettei lähdetty mitään riskeeraamaan, kun ei sen kanssa mihinkään ole kiire ja se osaa jo oikeastaan kaiken, mitä 3-vuotiaan ponin ratsastajan kanssa tulee osatakin... :) Työskentelytuokion jälkeen Anni ratsasti ponin tietä pitkin kotiin ja pari autoakin meni ohitse ilman sen kummempaa draamaa. Moniponi ei korvaansakaan lotkauttanut millekään koko matkan aikana. On se vaan aika viisas pieni poni!
Viisas pieni poni on myös ilmoitettu Kyvyt Esiin-tapahtumiin Lohjalle. Oli melkohankalaa löytää sellaiset tapahtumat, joiden kummatkin päivämäärät olisi olleet kaikille osapuolille, kuljettajalle, esittäjälle ja minulle, sopivat, mutta Lohja näytti nyt sellaiselta. Tuomarit eivät olleet ykkössuosikkejani sen suhteen, joiden arviot ponista olisin todella mieluusti halunnut kuulla, mutta aina niin ei voi ollakaan. Nyt sitten pitäisi vaan pari kertaa päästä hypyttämään ja muistuttamaan ponia siitä, miten sen tuleekaan hypyissä suorittaa! :) Ja toivottavasti Leena sen suostuisi esittämään askellajiosiossa ja vaikka vähän sen askellajeja taas treenaamaankin ohjasajaen, sillä viime vuoden Vermon valmistelut onnistuivat siltä osin ainakin todella hyvin. Innolla odotan, että miten poni näissä kesteissä tulee esiintymään, lahjoja sillä ainakin riittää, mutta eri asia on, huvittaako sitä niitä lahjojaan esittää. :)
Torstaina oli myös Sami-Ponin reeni, joka sujui varsin mainiosti. Olemme harjoitelleet keskilinjalla laukasta pysähdyksiä sekä suoraan siitä laukannostoja, jotka ovat onnistuneet yllättävänkin hyvin. Kenttä on ollut sen verran liukkaanoloinen, ettei olla vaihtoharjoituksia nyt jatkettu, mutta eiköhän nekin taas kohtapuolin jatku. Lisäksi väistöt ja ravilisäykset ovat olleet työn alla, kuten yleensä aina. Ne ovat Samille hyvää irrottelua ja verryttelyä, sillä niissä se pääsee liikuttamaan itseään aika laajasti. Samilla oli reenin jälkeen vielä mittaus ja se mitattiin kuin mitattiinkin edelleen poniksi! Eli se pääsee alkavalla kaudella starttailemaan valjakkogeimeissä edelleen poniluokissa...
Perjantaina reenailtiin myös Akun kanssa. Se ei ollut ihan niin hyvä kuin mitä on ollut, mutta taas jotkut asiat ovat parantuneet hurjasti ja nopeasti, kuten esimerkiksi peruutukset. Sen kanssa pääasiassa on harjoiteltu ensi viikon rataharjoitukseen liittyviä asioita ja huomenna päästäänkin maneesille kokeilemaan, miten homma ihan oikeasti toimii... Odotan innolla, sillä hevosessa on kyllä kapasiteettia kunhan saadaan kaikki yksityiskohdat yhteistyön tiimoilta kohdilleen. :)
Viime kerran vaativien ratojen hirvityksen hoitamiseksi katsoin youtubesta lukuisan määrän videoita va b-tasoisista radoista ja lisäksi kyselin koulutuomaritutultani, josko hän voisi jonain päivänä vähän tsekkailla meidän menoamme ja kertoa, että mitä siellä vaativan radalla tulisi oikeastaan näyttää. :) Nyt juuri ei siis hirvitä ihan niin paljoa, mutta vähän ehkä kuitenkin... Lisäksi kun katsoo perjantain Ypäjän alue helpon been osallistujalistaa, voi miettiä, että onkohan sieltä millään tapaa realistista odottaa edes sitä 58%. Huoh. Nooh, mutta itseensä ja omaan tekemiseensä on luotettava ja onneksi Tokaj on mitä mainioin ja toimivin ratsu, joten toivotaan, että homma olisi perjantaina meillä hyvin hallussa ja saataisi kisakausi aloitettua kunnialla. Harmittaa vain pirusti, etten saanut Samia mukaan sinne, sillä sekin olisi tahtonut päästä tupsujaan heiluttelemaan jälleen ihan oikeille kilparadoille.
Tällaisia tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti