Sami teki sen taas...

Eilen oli sitten vihdoin kilpailuharjoitukset Samin ja Akun kanssa Haarajoella. Kummallakin oli tehtävänä Helppo A:2. Samille se oli jo tuttu rata, sillä Ypäjällä ratsastimme tämän kyseisen ohjelman jo kertaalleen, mutta nyt se tuli hyvänä harjoituksena uudelleen, sillä se on ohjelmana Poni-Haan kansallisissa melkein tasan kuukauden päästä 6-vuotiaiden luokassa ja sinne olemme toki Samin kanssa tähtäämässä.

Sami oli vuorossa ensimmäisenä näistä kahdesta. Verryttelimme sen kanssa normiverryttelyn isosti eteenpäin ja vähän sivullekin. Muutamat siirtymiset ja vähän vastalaukkaa. Aika nopeasti ponille tuli kuuma lämpimänä päivänä sisätilassa, joten lopettelin ennen varsinaisen verryttelyn loppumista ja poni sai sitten huilia neljän edeltävän ratsukon ajan ja sitten taas kyytiin.

Ratsastaessani pari kierrosta hallissa ennen radan alkua, poni tuntui ihan taivaallisen hyvältä. Se eteni hienossa tempossa ilmavassa ravissa ja oli avuilla. Sisäänratsastus onnistui hienosti, ravilisäykset ja väistöt olivat perus-tasoa, ei vielä ihan sitä parasta Samia. Laukat onnistui muutoin ok, mutta kummassakin laukkalisäyksen lopussa tuli ikävä rikko. Ensimmäisessä niistä Sami jäi tsekkailemaan tilannetta katsomossa, vaihtoi laukan edestä ja jouduin sitten korjaamaan ravin kautta tilanteen. Toisessa annoin ponin mennä, mutta vahingossa päästin sen levähtämään niin pitkäksi, etten saanutkaan sitä takaisin vaan se putosi raviin ja kun pyrin nostamaan uuden laukan, niin Sami olisikin vain halunnut lisätä ravia. ;) Nooh, laukka nousi ja saatiin suoritettua vastalaukka kelvolliseen malliin. Sitten hyvät siirtymiset raviin ja käyntiin. Vapaa käynti pitkin ohjin oli parasta käyntiä, mitä Sami on koskaan esittänyt radalla. Lisäksi myös keskikäynnit mennen tullen olivat hyvät. Sitten vielä raviin ja lopputervehdykseen jälleen erittäin hyvin! Hieno Sami. Rikkeistä huolimatta saa olla tyytyväinen ponin esitykseen, sillä se oli läpi radan hyvin eteenpäinpyrkivä, mutta silti kuulolla. Muoto oli hyvä ja Samia oli ilo ratsastaa.

Näistä kahdesta isosta rikosta huolimatta paperista löytyi mielettömän hyvät arvostelut ja prosentteja 63,45! Taidettiin tehdä paras tulos koskaan tällä radalla, mutta kyllä se olikin paras yhteinen ratamme koskaan!

copyright Mona Kandelin

Samin hyvän suorituksen jälkeen oli vuoro siirtyä tuplasti isomman hevosen kyytiin. Akulle oli valittu helppo A:2 sillä perusteella, että sillä saa olla kanget päässä ja se silti pystyy suoriutumaan annetuista tehtävistä. :) Aku oli jo verryttelyssä erittäin jännittynyt ja huuteli ja ihmetteli paikkoja. Sen kanssa en saanut mitään kovin ihmeellistä verryttelyssä aikaiseksi, mutta vähän siirtymisiä, vähän laukkaa, vähän ravia, vähän väistöä ja vähän käyntiä. Se tuntui lähinnä siltä, että olisi kiva päästä halliin yksin, jotta saisi tilaa itselleen eikä tarvitsisi pohtia niin paljon muiden tekemisiä, siis mun eikä hevosen kummankaan tarvitsisi niitä pohtia. :) Verryttelyn jälkeen ulos jäähylle hetkeksi kävelemään kentälle ja sitten takaisin radalle.

Palattuamme maneesiin, Aku ryhdistäytyi oikein isoksi ja hienoksi ja tuntui periaatteessa aika hyvältä. Pääsimme näyttävästi sisään radalle ja kaikki oli vielä ihan mukavasti. Ensimmäinen keskiravi ei ihan lähtenyt venymään johtuen jännittyneisyydestä. Pohkeenväistö oikealle sujui ok, mutta lopuksi tuli pieni loikka, kun Aku ihmetteli jotain portin kohdalla. Sitten taas keskiravia ei niin hyvin ja vähän huudellen kavereille. Ja sitten radan kohokohtana pohkeenväistö vasemmalle, josta kuitattiin peräti 7,5!!!!! Laukka saatiin nostettua, mutta sitten taas iski pelko ja jännitys eikä laukka säilynyt läpi ympyrän. Matka kuitenkin jatkui, keskilaukkaa en uskaltanut ratsastaa kun juuri olimme neuvotelleet, että laukkaammeko vai pompimmeko vaan paikallaan. Lopuksi laukka vielä tippui uudelleen ja huuto jatkui. Ulkona oli vielä nuori suomenhevosori, jonka kanssa Aku jaksoi huudella kilpaa. Vastalaukka sujui yllättävän ok ja laukanvaihto käynnin kautta myös tapahtui, vaikka takaosa pääsikin jälleen putoamaan vasemmalle. Ympyrällä piti taas kysellä, onko kaverit vielä jossain odottamassa ja keskilaukkakin jäi vaisuksi, kun piti vaan yrittää saada ylläpidettyä edes normilaukkaa... Sen jälkeen kuitenkin homma alkoi jo hieman muistuttamaan ratsastusta. Siirtymiset raviin ja käyntiin olivat ok, käynti pysyi koko ajan käyntinä, vaikka olikin jännittynyttä. Siirtyminen raviin ja päästiin maaliin! Kaikesta huolimatta olin erittäin tyytyväinen ratsastukseeni ja suoritukseemme. Tämä oli ensimmäinen yhteinen kertamme geimeissä ja Akun ensimmäinen koulustartti piiiiiiiiiiiiiitkään aikaan. Prosentteja saimme 54,48 ja jokaiseen niistä erikseen olemme tyytyväisiä, sillä helpolla ne eivät tulleet! Odotan innolla, että päästään esille uudelleenkin, sillä harjoitusta todellakin tarvitaan... :)

Kun viimeisetkin radat oli suoritettuna, oli päivän voittaja kukas muukaan kuin Sam the Pony. Eli radat oli jaettu yli helppo a-tasoisiin ja alle helppo a-tasoisiin ja Samipa nappasi ykkössijan yli helppo a-tasoisissa! Sami sai aivan ihanan rusetin ja loimen ja kiittääkin niistä järjestäjää, joka on panostanut palkintoihin, muutoinkin ihanat kilpailut ja hyvä meininki! Meidän tallin menestystä lisäsi myös kakkoseksi tullut Anu ja Rolle, tiukka kisa oli, sillä heidän tuloksensa oli 63,1% eli olivat aivan kannoilllamme..!

Kisojen jälkeen vielä jatkoin matkaa omalle tallille, jossa mentiin maneesille porukalla. Ratsastin ensin Villen, joka toimi kuin ajatus ja sitten vielä Murden, joka alkujäykkyydestään selvittyään oli sekin aika kiva. Murde teki puhtaat vaihdot kumpaankin suuntaan ja ravasikin lopuksi ihan lennokkaasti. Kunpa vaan aina uskaltaisin ratsastaa sitä niin! :)

Tänään sitten Anun ehdotuksesta suoriuduimme Järvenpään maastoihin. Käytiin tsekkailemassa uimarannat, purjehdusseurat ja rantakahvilatkin terasseineen. Murde oli ihan maailman kiltein eikä tuhmaillut koko matkan aikana yhtään kertaa. Sen mielestä oli kiva köpötellä Anun Rollen perässä ja tsekkailla maisemia. Lumisade sitä vähän ärsytti, muttei sekään loputtoman paha asia sit kuitenkaan ollut! Oltiinpa me rohkeita. :) Huomenna meen tallille työvuorojen välissä pienoisessa kiireessä, joten taidetaan joutua tyytymään kentällä ratsasteluun tällä kertaa... Saa nähdä, mitä Murdella on siihen sanottavana. Kentällä se on käynyt vasta kerran juoksutettavana. Silloin se vaikutti kyllä ihan tsilliltä siellä..

Että tällaisia fiiliksiä tällä kertaa. Sunnuntaina oli kyllä niin todellinen voittaja-olo, ettei mitään rajaa, vaikka vain seurakisat olikin kyseessä! Jostain sitä on taas aloiteltava tämäkin kausi... :)