Viimeinen kuukausi on sujunut lämpimissä merkeissä. Helteet ovat hemmotelleet lomalaisia ja hevoset ovat sitä myöten olleet läkähtymäisillään (kuten myös ratsastajat)...
Oma iki-ihana Murdeni alkaa vihdoin vähitellen muistuttaa vähän ratsua. Se alkaa ymmärtää pohkeiden merkityksen ja myös sen, että pitää juosta kovaa, kun käsketään. :) Se on vähän hitaanpuoleinen ja sen mielestä turha ahdistelu ei ole hyvästä. Välillä se sentään jo muistaa esittää varsin hyviä askeleita ihan jotain oikeita askellajeja muistuttavia asioita. Sen kanssa ei kyllä saa olla mihinkään kiire, mutta kun sitä vähiten odottaa, niin se yllättää toimivuudellaan. Muutoinkin se on kyllä varsinainen Muru, sillä se rakastaa ihmisten kanssa hengailua, rapsuttelua ja halimista. <3 Parin viimeisen päivän jälkeen en millään malta odottaa, että pääsen taas sen kyytin, kun se on ollut niin mukava... Sääli vain, että alkukuun Nipsun tunnit meni siltä ohi suun, kun poti jalassa ollutta haavansa. Onneksi sekin on jo parantunut ja treenit päässeet hyvään vauhtiin. Seuraavia tunteja innolla odotellessa siis!
Pin Rock's Esmeralda pääsi Murden sijasta Nipsun tunnille ja menikin todella mukavasti. Siinä ponissa on vaan hurjan paljon laatua ja sen kanssa on kiva tehdä hommia. Tällä kertaa oli kanget päässä ja nekin se hyväksyi ihan täysin mukisematta suuhunsa ja toimii niillä oikein hienosti! :) Ehkä ensi talvena sitten kilparadalle ne päässä...
Jesperin kanssa on kuumuuden vuoksi oltu aika hiljaiselolla, pidetty lähinnä kuntoa yllä, tehty siirtymisiä ja vetristelty. Kuumuus tuntuu vaikuttavan siihen aika paljon ja siten se vähän hyytyy näillä menneiden päivien säillä... Heti, jos on ollut viileämpi päivä tai hetki, niin on sujunut entiseen malliin, kuumina hetkinä taas päin vastoin. Sen kanssa pitäisi sitten elo-syyskuussa urakoida kilparadoilla: 14.8. Porvoon aluekisat, 28.9. Pienhevosten mestaruudet Loimihaassa sekä suomenhevosten kuninkaalliset Ypäjällä 3.-4.9.
Toinen omani eli Rannikon Kaisla on myöskin palannut lomilta remmiin ja alkaa toimia kuin parempikin luottoratsu. Sen kanssa on työskennelty niin sileällä, esteillä kuin maastossakin. Sen laukka alkaa löytymään ja kunto kasvamaan... Se on kyllä todella miellyttävä hevonen ratsastaa ja oppii koko ajan enemmän ja enemmän. On mukavaa, kun on niin kivat omat hevoset, joiden kanssa saa puuhastella. :)
Eli eipä mitään kovin ihmeellisiä kuulumisia, lähinnä ahdistavaa kuumuutta ja hikoilua viimeisen kuukauden ajalta.... Mutta ehkä ensi kuussa on taas enemmälti kerrottavaa!
tiistai 20. heinäkuuta 2010
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
Hyviä fiiliksiä...
Tänään oltiin A.T. Jesperin kanssa jälleen koulukisoissa, tällä kertaa Kumpumäen tilalla. Kisat oli hyvin järjestetty ja tunnelma oli mukava. Olosuhteet olivat meille Jepen kanssa otolliset, vaikka mä olinkin ollut edeltävän yön kuumeessa ja edelleen vähän nihkeässä hapessa. Jesperi oli jo verkassa hyvän ja letkeän tuntuinen ja se jatkui myös radalle.
Tällä kertaa ohjelmana oli He A:0 ja edelleen suitsituksena kanget. Olin jo alun perinkin uumoillut ohjelman olevan ehkä himpun verran liian pitkä Jepen nykyistä kuntoa ajatellen, mutta koska tehtävät oli sille niin hyvin soveltuvia, päätettiin kuitenkin lähteä kokeilemaan kepillä jäätä. Ensimmäisen kerran meiän yhteiselon aikana tuntui todella hyvältä ratsastaa sisään radalle, Jesperi kantoi itseään hienosti ja tuntui kevyeltä ja hyvältä. Läpi raviohjelman vielä riittikin energiaa, mutta laukkaosuudella ruvettiin hyytymään ja meno taas madaltumaan edestä. Selvitettiin kuitenkin rata loppuun asti ja tuloksena 58.8% ja luokan voitto. Tuli todella hyvä fiilis näistä kisoista ja muisti taas miltä voi parhaimmillaan tuntua ratsastaa radalla. Tämmösiä fiiliksiä en ole kovin usein kokenut.. Ainoastaan Tupun eli Aiheen Pojan kanssa on päästy samaan. Että voi siis fiilistellä ja ehtii jopa ajattelemaan mitä on tekemässä ja mitä pitäisi tehdä. :) Tämän jälkeen oli hyvä mieli viedä Jeppe Tukkilan tilalle morsionsa luokse! Nyt siis noin viikon tauko reeniin kun herra reenailee muita osaamisalueitaan. ;) Jatkossa paljon käynti-laukkaharjoituksia ja vastalaukkaa, jotta ne saadaan sujumaan paremmalla voimalla ja jaksamisella! Ravi alkaa jo löytymään ja sujumaan. Toki lisäyksiin tarvitaan myös sitä voimaa ja kestävyyskuntoa...
Keskiviikkona flunssan yllättäessä mut, laitoin Nipsun Murden selkään ja näin, miten sitä pitäisi ratsastaa ja miltä se näyttää silloin kun sitä ratsastetaan niin kuin pitäisi. Oli se ihan kivaa katseltavaa, vaikka loputtoman tuntuinen työurakka onkin edessä sen kanssa ja töiden ohessa sen pitäisi vielä kasvaakin vaikka millä mitoin. Mutta kiltti se oli Nipsunkin kanssa... Torstaina se menikin sitten muutaman puomin yli sekä ravissa että laukassa Kirsin kanssa. Nyt alkaa Murden kunnon kohotus ja hommat, vaikkakin hiljalleen ja maltilla.
Torstaina oltiin sitten Esmeraldan kanssa Nipsun tunnilla ja poni tuntui ajoittain TODELLA hyvältä. Se on kehittynyt ja suoristunut paljon ja alkaa jo toimimaan normiratsun tavoin. Laukkaa pystyy vähitellen kokoamaan ja ravista löytyy jo muutamia eri vaihteita. Tämä ihana poniratsu on nyt myytävänä, joten jos joku on siitä kiinnostunut, niin kannattaa ehdottomasti kysellä! Poni on todella kiltti ja lisäksi lahjakas ratsu sekä kouluun että esteille. Tämän kanssa mikään asia ei taida olla ongelma...
Tässä varmaankin kaikki taas tällä erää. Kirsi menee huomenna hyppäämään Nuipan kanssa Laaksolle aluekisoihin ja sieltä odotetaan tietenkin vain ja ainoastaan menestystä! Eli sitä tässä jännitellessä...
Tällä kertaa ohjelmana oli He A:0 ja edelleen suitsituksena kanget. Olin jo alun perinkin uumoillut ohjelman olevan ehkä himpun verran liian pitkä Jepen nykyistä kuntoa ajatellen, mutta koska tehtävät oli sille niin hyvin soveltuvia, päätettiin kuitenkin lähteä kokeilemaan kepillä jäätä. Ensimmäisen kerran meiän yhteiselon aikana tuntui todella hyvältä ratsastaa sisään radalle, Jesperi kantoi itseään hienosti ja tuntui kevyeltä ja hyvältä. Läpi raviohjelman vielä riittikin energiaa, mutta laukkaosuudella ruvettiin hyytymään ja meno taas madaltumaan edestä. Selvitettiin kuitenkin rata loppuun asti ja tuloksena 58.8% ja luokan voitto. Tuli todella hyvä fiilis näistä kisoista ja muisti taas miltä voi parhaimmillaan tuntua ratsastaa radalla. Tämmösiä fiiliksiä en ole kovin usein kokenut.. Ainoastaan Tupun eli Aiheen Pojan kanssa on päästy samaan. Että voi siis fiilistellä ja ehtii jopa ajattelemaan mitä on tekemässä ja mitä pitäisi tehdä. :) Tämän jälkeen oli hyvä mieli viedä Jeppe Tukkilan tilalle morsionsa luokse! Nyt siis noin viikon tauko reeniin kun herra reenailee muita osaamisalueitaan. ;) Jatkossa paljon käynti-laukkaharjoituksia ja vastalaukkaa, jotta ne saadaan sujumaan paremmalla voimalla ja jaksamisella! Ravi alkaa jo löytymään ja sujumaan. Toki lisäyksiin tarvitaan myös sitä voimaa ja kestävyyskuntoa...
Keskiviikkona flunssan yllättäessä mut, laitoin Nipsun Murden selkään ja näin, miten sitä pitäisi ratsastaa ja miltä se näyttää silloin kun sitä ratsastetaan niin kuin pitäisi. Oli se ihan kivaa katseltavaa, vaikka loputtoman tuntuinen työurakka onkin edessä sen kanssa ja töiden ohessa sen pitäisi vielä kasvaakin vaikka millä mitoin. Mutta kiltti se oli Nipsunkin kanssa... Torstaina se menikin sitten muutaman puomin yli sekä ravissa että laukassa Kirsin kanssa. Nyt alkaa Murden kunnon kohotus ja hommat, vaikkakin hiljalleen ja maltilla.
Torstaina oltiin sitten Esmeraldan kanssa Nipsun tunnilla ja poni tuntui ajoittain TODELLA hyvältä. Se on kehittynyt ja suoristunut paljon ja alkaa jo toimimaan normiratsun tavoin. Laukkaa pystyy vähitellen kokoamaan ja ravista löytyy jo muutamia eri vaihteita. Tämä ihana poniratsu on nyt myytävänä, joten jos joku on siitä kiinnostunut, niin kannattaa ehdottomasti kysellä! Poni on todella kiltti ja lisäksi lahjakas ratsu sekä kouluun että esteille. Tämän kanssa mikään asia ei taida olla ongelma...
Tässä varmaankin kaikki taas tällä erää. Kirsi menee huomenna hyppäämään Nuipan kanssa Laaksolle aluekisoihin ja sieltä odotetaan tietenkin vain ja ainoastaan menestystä! Eli sitä tässä jännitellessä...
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Tapahtumia kerrassaan...
Nätti matkasi puolitoista viikkoa sitten Harjuun laatuarvosteluun. Se oli hienon näköinen, hienossa kunnossa ja toimi kuin ajatus! Jopa vieraassa paikassa... Päivä alkoi (pitkän matkustamisen jälkeen) irtohypytyssessiolla, jossa Nätti toimi todella kuin ajatus. Se teki kaiken, mitä pyydettiin niin kuin pyydettiin. Se sai odotetunlaiset arviot tekniikastaa ja kapasiteetistaan, mutta ennen kaikkea meitä ilahdutti hyvät kommentit sen yhteistyöhalukkuudesta. Carl-Harry Frey kehui sen positiiviseksi ja yhteistyöhaluiseksi nuoreksi hevoseksi. Ja sitähän se toki onkin! Ainakin aina kun se itse haluaa.
Lyhyen tauon jälkeen oli vuorossa askellajikoe, minne menimme suurin odotuksin nähtyämme aika kirjavan joukon mitä moninaisimpia suorituksia. Nätti käveli HIENOA käyntiä, ravasi varsin mallikkaasti ja laukkasi omaksi itsekseen varsin tomeraa pyörivää laukkaa. Olimme päätyneet siihen, että Kirsi esittää askellajit ja mä sain vaan fiilistellä Hangon keksinä kentän laidalla, kuinka hieno hevonen meillä onkaan. Mutta eipä sitä fiilistelyä kauaa kestänyt, kun kuulimme sen arvostelut. Se sai kaikesta erittäin huonot arvosanat, vaikka sanallisissa kommenteissa oli paljon hyvääkin... Olimme todella ihmeissämme sekä silloin että olemme edelleen. Etenkin Nätin käynti, joka on irtonaista, pitkää ja letkeää koki mielestämme oikeusmurhan, sillä tuomari arvosteli sen vain kutosen arvoiseksi.
Nooh, laatuarvostelukarsinnasta jäi siis ikävä maku suuhun, mutta onneksi edes tiedämme omistavamme erittäin lahjakkaan tulevan kilparatsun, näki tuomarit sitä tai ei! :) Nyt Nätti viettää hyvin ansaittua lomaa parin viikon ajan ennen kuin palaa taas ratsun ja cityhevosen elämään. Mietimme nyt, mikä on seuraava hyvä tavoite sille, kun paikka finaalissa ei tällä kertaa auennut. (Jos lehmät lentäisi ja Nätti olisi saanut ansaitsemansa kasin käynnistä, se olisi lunastanut finaalipaikan ollen karsintojen kolmas)
Jesperin kanssa yhteistyö sujuu taas paremmin ymmärrettyäni jälleen hetkellisesti, mistä ratsastuksessa onkaan kysymys. :) Sain viime viikolla sen kanssa muutamia hyviä ahaa-elämyksiä ja siten aika hienoja fiiliksiä. Juuri niitä fiiliksiä, minkä takia tämän lajin parissa jaksetaan pyöriä vuodesta toiseen ja päivästä seuraavaan. Viikonlopun kisatkin meni jo paremmin ja paperista löytyi parit seiskatkin. Luokka oli A-merkin kouluohjelma ja prosentit 57,778%. Vaikka edelleen jäi lähes loputtomasti parantamisen varaa, voi kuitenkin olla tyytyväinenkin monella tavalla. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia kilpailuita, jonka jälkeen Jesperi pääseekin jo omimpaan puuhaansa eli tervehtimään morsiotaan Portteriinaa Tukkilan tilalle Porvooseen... :)
Ikioma Murdeni muutti cityyn Nätin laatuarvostelukarsinnan jälkeen ja on nyt aloittanut elämänsä ratsuna. Olen pari kertaa päässyt jo fiilistelemään sillä ratsastamisen iloista ja se on myöskin opetellut elämäänsä maastoratsuna ja cityhevosena. Huomenna päästään Nipsun tunnille ja sen jälkeen alkaa tikkuharjoitukset torstaina. Murden tähtäimenä on syksyn laatuarvostelu, jos vaan minun lompakkoni sen sallii ja Murun kehitysvaihe on sellainen, että sinne osallistuminen on järkevää.
Esmeralda on toiminut edelleen varsin mukavasti ja senkin kanssa mennään Nipsun tunnille, tosin vasta torstaina. Toivottavasti sillekin saataisi taas jotkut koulukilpailut ohjelmaan vielä tällä kaudella, että päästäisi opettelemaan kouluratsastuksen saloja ja se pääsisi näyttämään taitojaan ilman, että häiritsen sitä tolkuttoman paljon. :) Se on vaan niin hieno ja kiva poni... Samaan perheeseen on syntynyt myös uusi ponivarsa, musta tamma, jonka emä on wb-tamma Grace VA ja isä Flora's Hof Magic. Sen viimevuotinen täysveli on myös superhieno ja samaa odotetaan tietysti tästä varsasta. Näistä poneista tullaan vielä kuulemaan!
Muru on myös saanut uuden veljen veljeskatraaseensa eli Jolanda on varsonut hienon orivarsan, jonka isä on Ferro. Tämä varsa taitaapi olla myytävänä eli laadukkaan kouluvarsan etsijälle voin suositella yhteydenottoa Lauraan (www.tallilaukat.com).
Mutta mikä riemukkainta, päiväni alkoi tänään ihanalla uutisella, että Nätin luovuttama veriplasma oli pelastanut pienen orivarsan hengen! Tämän shetlanninponivarsan omistaja otti tänään yhteyttä hakuammunnalla Kirsiin ja kertoi tapahtuneesta. Olemme todella liikuttuneita, että hevosemme on voinut pelastaa toisen hevosen hengen ja onnellisia, että olemme voineet olla avuksi! Kiitämme myös Helsingin yliopiston eläinsairaalan järjestämää mahdollisuutta luovuttaa verta kotitallilla ilman että tarvitsi hevosta sitä varten erikseen kuljettaa mihinkään. Mikään ei anna parempaa fiilistä kuin se, että voi olla avuksi toiselle!
Lyhyen tauon jälkeen oli vuorossa askellajikoe, minne menimme suurin odotuksin nähtyämme aika kirjavan joukon mitä moninaisimpia suorituksia. Nätti käveli HIENOA käyntiä, ravasi varsin mallikkaasti ja laukkasi omaksi itsekseen varsin tomeraa pyörivää laukkaa. Olimme päätyneet siihen, että Kirsi esittää askellajit ja mä sain vaan fiilistellä Hangon keksinä kentän laidalla, kuinka hieno hevonen meillä onkaan. Mutta eipä sitä fiilistelyä kauaa kestänyt, kun kuulimme sen arvostelut. Se sai kaikesta erittäin huonot arvosanat, vaikka sanallisissa kommenteissa oli paljon hyvääkin... Olimme todella ihmeissämme sekä silloin että olemme edelleen. Etenkin Nätin käynti, joka on irtonaista, pitkää ja letkeää koki mielestämme oikeusmurhan, sillä tuomari arvosteli sen vain kutosen arvoiseksi.
Nooh, laatuarvostelukarsinnasta jäi siis ikävä maku suuhun, mutta onneksi edes tiedämme omistavamme erittäin lahjakkaan tulevan kilparatsun, näki tuomarit sitä tai ei! :) Nyt Nätti viettää hyvin ansaittua lomaa parin viikon ajan ennen kuin palaa taas ratsun ja cityhevosen elämään. Mietimme nyt, mikä on seuraava hyvä tavoite sille, kun paikka finaalissa ei tällä kertaa auennut. (Jos lehmät lentäisi ja Nätti olisi saanut ansaitsemansa kasin käynnistä, se olisi lunastanut finaalipaikan ollen karsintojen kolmas)
Jesperin kanssa yhteistyö sujuu taas paremmin ymmärrettyäni jälleen hetkellisesti, mistä ratsastuksessa onkaan kysymys. :) Sain viime viikolla sen kanssa muutamia hyviä ahaa-elämyksiä ja siten aika hienoja fiiliksiä. Juuri niitä fiiliksiä, minkä takia tämän lajin parissa jaksetaan pyöriä vuodesta toiseen ja päivästä seuraavaan. Viikonlopun kisatkin meni jo paremmin ja paperista löytyi parit seiskatkin. Luokka oli A-merkin kouluohjelma ja prosentit 57,778%. Vaikka edelleen jäi lähes loputtomasti parantamisen varaa, voi kuitenkin olla tyytyväinenkin monella tavalla. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia kilpailuita, jonka jälkeen Jesperi pääseekin jo omimpaan puuhaansa eli tervehtimään morsiotaan Portteriinaa Tukkilan tilalle Porvooseen... :)
Ikioma Murdeni muutti cityyn Nätin laatuarvostelukarsinnan jälkeen ja on nyt aloittanut elämänsä ratsuna. Olen pari kertaa päässyt jo fiilistelemään sillä ratsastamisen iloista ja se on myöskin opetellut elämäänsä maastoratsuna ja cityhevosena. Huomenna päästään Nipsun tunnille ja sen jälkeen alkaa tikkuharjoitukset torstaina. Murden tähtäimenä on syksyn laatuarvostelu, jos vaan minun lompakkoni sen sallii ja Murun kehitysvaihe on sellainen, että sinne osallistuminen on järkevää.
Esmeralda on toiminut edelleen varsin mukavasti ja senkin kanssa mennään Nipsun tunnille, tosin vasta torstaina. Toivottavasti sillekin saataisi taas jotkut koulukilpailut ohjelmaan vielä tällä kaudella, että päästäisi opettelemaan kouluratsastuksen saloja ja se pääsisi näyttämään taitojaan ilman, että häiritsen sitä tolkuttoman paljon. :) Se on vaan niin hieno ja kiva poni... Samaan perheeseen on syntynyt myös uusi ponivarsa, musta tamma, jonka emä on wb-tamma Grace VA ja isä Flora's Hof Magic. Sen viimevuotinen täysveli on myös superhieno ja samaa odotetaan tietysti tästä varsasta. Näistä poneista tullaan vielä kuulemaan!
Muru on myös saanut uuden veljen veljeskatraaseensa eli Jolanda on varsonut hienon orivarsan, jonka isä on Ferro. Tämä varsa taitaapi olla myytävänä eli laadukkaan kouluvarsan etsijälle voin suositella yhteydenottoa Lauraan (www.tallilaukat.com).
Mutta mikä riemukkainta, päiväni alkoi tänään ihanalla uutisella, että Nätin luovuttama veriplasma oli pelastanut pienen orivarsan hengen! Tämän shetlanninponivarsan omistaja otti tänään yhteyttä hakuammunnalla Kirsiin ja kertoi tapahtuneesta. Olemme todella liikuttuneita, että hevosemme on voinut pelastaa toisen hevosen hengen ja onnellisia, että olemme voineet olla avuksi! Kiitämme myös Helsingin yliopiston eläinsairaalan järjestämää mahdollisuutta luovuttaa verta kotitallilla ilman että tarvitsi hevosta sitä varten erikseen kuljettaa mihinkään. Mikään ei anna parempaa fiilistä kuin se, että voi olla avuksi toiselle!
torstai 27. toukokuuta 2010
Harjoitusravia...
Kisat siis suoritettuna huonolla menestyksellä. Sekä Jesperillä että Smraldalla kummallakin oli lauantain raviosuus mitä järkyttävintä ratsastusta. Kummatkin kulkivat omalla tasollaan pohkeen takana ja nihkeinä... Ja tästä opittavana, että mun täytyy nyt vaan opetella ratsastamaan sitä ravia myöskin. Sillä niin huonosti kuin raviosuudet sujuivatkin, sujui laukka kummallakin huomattavasti paremmin. Ponilla tuli jopa yksi kasikin laukkaosuudelta. :)
Sekä Jesperi että Poni ovat kyllä kulkeneet harjoituksissa mitä mallikelpoisimmin, joten nyt sitten vaan paljon harjotusravia ja ratoja alle pilotille, niin ehkä tää homma lähtee tästä taas kulkemaan haluttuun suuntaan. Jesperin kanssa jatketaan harjotuksia 6.6. ja Ponin kanssa kunhan varat riittävät... Onneksi pilotilla riittää kummankin kanssa rutkasti harjoiteltavaa.
Nätti suoritti tänään Maken kanssa viimeistelyn ennen viikonlopun laatuarvotelukarsintaa. Ohjelmassa oli kuulemma ollut väistöjä, pysähdyksiä ja peruutuksia ohjas-ajaen. Laukkakin oli kuulemma jo paremman oloista! Eli oikeeseen suuntaan ollaan ehkäpä menossa... Nyt Nätti keräilee pari päivää voimia ja lauantaina otetaan suunta kohti Harjua ja laitetaan luu kurkkuun kaikille!!! Tai ainakin toivotaan niin. ;) Kirsi esittää Nätin ratsain ja irtohypytys suoritetaan hyväksi havaitulla taktiikallamme, jota on onneksi ehditty harjottelemaan ehkä jopa vähän enemmän kuin tuota ratsastuspuolta..
Mutta mikä onnellisinta, Muru muuttaa viikonloppuna cityyn ihan jäädäkseen sinne. :) Mä olen tässä laskeskellut pennosiani ja toivon jääväni eloon, vaikka ponini cityyn tuonkin. Se kyllä tarkoittaa sitä, että tunteja täytyy jatkossa yrittää pitää mahdollisimman paljon ja muutoinkin venyttää penniä, minkä ehtii. Mutta on se ihanaa saada oma poni lähelle niin että pääsee sen kanssa touhuamaan mahdollisimman paljon ja tekemään siitä juuri sen ratsun, minkä haluaa siitä tulevan!
Maanantaina kävin tosiaan tyyppaamassa Tupun ja Nyssen ja oi sitä autuutta! Siinä on kyllä kaksi todella hienoa ratsua! Kummatkin tuntuivat kehittyneen ja kummallakin on hyvä kunto ja jaksoivat tehdä hommia... Olipa kiva käydä niitäkin tyyppailemassa!
Sekä Jesperi että Poni ovat kyllä kulkeneet harjoituksissa mitä mallikelpoisimmin, joten nyt sitten vaan paljon harjotusravia ja ratoja alle pilotille, niin ehkä tää homma lähtee tästä taas kulkemaan haluttuun suuntaan. Jesperin kanssa jatketaan harjotuksia 6.6. ja Ponin kanssa kunhan varat riittävät... Onneksi pilotilla riittää kummankin kanssa rutkasti harjoiteltavaa.
Nätti suoritti tänään Maken kanssa viimeistelyn ennen viikonlopun laatuarvotelukarsintaa. Ohjelmassa oli kuulemma ollut väistöjä, pysähdyksiä ja peruutuksia ohjas-ajaen. Laukkakin oli kuulemma jo paremman oloista! Eli oikeeseen suuntaan ollaan ehkäpä menossa... Nyt Nätti keräilee pari päivää voimia ja lauantaina otetaan suunta kohti Harjua ja laitetaan luu kurkkuun kaikille!!! Tai ainakin toivotaan niin. ;) Kirsi esittää Nätin ratsain ja irtohypytys suoritetaan hyväksi havaitulla taktiikallamme, jota on onneksi ehditty harjottelemaan ehkä jopa vähän enemmän kuin tuota ratsastuspuolta..
Mutta mikä onnellisinta, Muru muuttaa viikonloppuna cityyn ihan jäädäkseen sinne. :) Mä olen tässä laskeskellut pennosiani ja toivon jääväni eloon, vaikka ponini cityyn tuonkin. Se kyllä tarkoittaa sitä, että tunteja täytyy jatkossa yrittää pitää mahdollisimman paljon ja muutoinkin venyttää penniä, minkä ehtii. Mutta on se ihanaa saada oma poni lähelle niin että pääsee sen kanssa touhuamaan mahdollisimman paljon ja tekemään siitä juuri sen ratsun, minkä haluaa siitä tulevan!
Maanantaina kävin tosiaan tyyppaamassa Tupun ja Nyssen ja oi sitä autuutta! Siinä on kyllä kaksi todella hienoa ratsua! Kummatkin tuntuivat kehittyneen ja kummallakin on hyvä kunto ja jaksoivat tehdä hommia... Olipa kiva käydä niitäkin tyyppailemassa!
lauantai 22. toukokuuta 2010
Kantakirjaus ja kilpailut
Viime viikolla ei vielä korkattukaan kisakautta, sillä vasta aivan liian myöhään huomasimme Jesperin rokotustodistuksen olevan Salossa eläinlääkärimme matkassa... Eli se kisareissu jäi sitten siihen. Sääli, sillä Jesperi on ollut hyvässä vireessä ja pilottikin on saanut siitä koko ajan parempaa ja parempaa otetta! ;) Nipsun tunnilla saatiin hyvää palautetta ja komento mennä jatkossa He A-tasoisia luokkia. *hui* Nyt ollaan sit harjoteltu kukkulakisojen helppoon aahan ja sitä startataankin huomenissa. Kenraaliharjoitus sujui vähän liian mukavasti, joten saa nähdä mikä huomenissa (tai oikeastaan tänään) mua odottaakaan! Lisäykset ja laukkakuviot meni aika kivasti, mutta onneks takarit ja avot oli vähän hukassa, ni ei tullu liian turvallinen olo.
Pin Rock's Esmeralda kantakirjattiin Vihdissä 37 pisteellä toiseen kantakirjaluokkaan. Smralda oli näyttelyssä suuressa suosiossa ja sitä käytiin kovasti ihastelemassa. Kyllä se onkin hieno poni ja vielä todella hienossa kunnossa. Ratsastus on mennyt valtavasti eteenpäin Nipsun avustuksella ja sekin pääsee starttaamaan ensimmäiset koulukilpailunsa vuoteen. Viime keväänä debytoitiin He B-tasolla ja nyt jatketaan siitä, mihin jäätiin. Mitään odotuksia ei kisojen suhteen ole, sillä viimeksi ainakin tämä neiti oli kovin jännittynyt ja ihmetteli, että aitojen sisällä pitää juoksennella ja suorittaa kuvioita. :) Lisäksi ohjelma on Smraldalle aika vaikea, sillä siinä on lähes kaikki mahdollinen, mitä vaan helppoon beehen voidaan sisällyttää. Jää nähtäväksi, kuinka poni tehtävästään suoriutuu!
Nätin h-hetki on ensi viikonloppuna Harjussa ja sitä on valmisteltu parhaan osaamisen mukaan. Irtohypytykset, ohjasajot ja ratsastusharjoittelu on jatkunut säännöllisen epäsäännöllisesti ja tuloksia näyttää aina välillä syntyvän ja sitten taas seuraavana hetkenä tuntuu, ettei olla päästy yhtään mihinkään... Nooh, sitähän se noiden nuorten kanssa on. :) Ohjeeksi on kuitenkin tullut paljon puomityöskentelyä ja pieniä esteitä. Harjun jälkeen Nätti tosin pääsee hermolomalle maalaisympäristöön joksikin aikaa... Siitä on sitten tuon mukavan tamman kanssa taas kiva jatkaa!
Muru-murmeli on leikkinyt tällä viikolla ratsua sekä minun että Kirsin kanssa. Juoksutin sen ensin lauantaina kun oli saanut kengät ja ratsastin sitten sekä sunnuntaina että maanantaina. Torstaina Kirsi aloitti sen kanssa puomiharjoittelun, jolloin todettiin, että vaikka se onkin tässä kasvattanut jo etuosaansa jonkinkin verran, sen kasvu on vielä kovin vaiheessa. Se on selkeästi takakorkea ja se tuntuu varsinkin selkään... Mutta koko ajan se alkaa liikkua yhä paremmin ja varsinkin laukka on kohtuullisen miellyttävän tuntuista. :) Sitä kelpaa pörötellä menemään. Nooh, onneksi Murulla ei ole kiire mihinkään, joten saa rauhassa rakennella itseään...
Maanantaina pääsen pitkästä aikaa katsomaan aiempia kilparatsujani Tuppua ja Nysseäkin! Onpas ollut niitäkin jo ikävä, varsinkin herra Kuningasta, joka on kyllä edelleenkin yksi hienommista ratsuista, jonka kyydissä olen saanut puuhastella! Kiva nähdä, mitä niille kuuluu...
Pin Rock's Esmeralda kantakirjattiin Vihdissä 37 pisteellä toiseen kantakirjaluokkaan. Smralda oli näyttelyssä suuressa suosiossa ja sitä käytiin kovasti ihastelemassa. Kyllä se onkin hieno poni ja vielä todella hienossa kunnossa. Ratsastus on mennyt valtavasti eteenpäin Nipsun avustuksella ja sekin pääsee starttaamaan ensimmäiset koulukilpailunsa vuoteen. Viime keväänä debytoitiin He B-tasolla ja nyt jatketaan siitä, mihin jäätiin. Mitään odotuksia ei kisojen suhteen ole, sillä viimeksi ainakin tämä neiti oli kovin jännittynyt ja ihmetteli, että aitojen sisällä pitää juoksennella ja suorittaa kuvioita. :) Lisäksi ohjelma on Smraldalle aika vaikea, sillä siinä on lähes kaikki mahdollinen, mitä vaan helppoon beehen voidaan sisällyttää. Jää nähtäväksi, kuinka poni tehtävästään suoriutuu!
Nätin h-hetki on ensi viikonloppuna Harjussa ja sitä on valmisteltu parhaan osaamisen mukaan. Irtohypytykset, ohjasajot ja ratsastusharjoittelu on jatkunut säännöllisen epäsäännöllisesti ja tuloksia näyttää aina välillä syntyvän ja sitten taas seuraavana hetkenä tuntuu, ettei olla päästy yhtään mihinkään... Nooh, sitähän se noiden nuorten kanssa on. :) Ohjeeksi on kuitenkin tullut paljon puomityöskentelyä ja pieniä esteitä. Harjun jälkeen Nätti tosin pääsee hermolomalle maalaisympäristöön joksikin aikaa... Siitä on sitten tuon mukavan tamman kanssa taas kiva jatkaa!
Muru-murmeli on leikkinyt tällä viikolla ratsua sekä minun että Kirsin kanssa. Juoksutin sen ensin lauantaina kun oli saanut kengät ja ratsastin sitten sekä sunnuntaina että maanantaina. Torstaina Kirsi aloitti sen kanssa puomiharjoittelun, jolloin todettiin, että vaikka se onkin tässä kasvattanut jo etuosaansa jonkinkin verran, sen kasvu on vielä kovin vaiheessa. Se on selkeästi takakorkea ja se tuntuu varsinkin selkään... Mutta koko ajan se alkaa liikkua yhä paremmin ja varsinkin laukka on kohtuullisen miellyttävän tuntuista. :) Sitä kelpaa pörötellä menemään. Nooh, onneksi Murulla ei ole kiire mihinkään, joten saa rauhassa rakennella itseään...
Maanantaina pääsen pitkästä aikaa katsomaan aiempia kilparatsujani Tuppua ja Nysseäkin! Onpas ollut niitäkin jo ikävä, varsinkin herra Kuningasta, joka on kyllä edelleenkin yksi hienommista ratsuista, jonka kyydissä olen saanut puuhastella! Kiva nähdä, mitä niille kuuluu...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)