Verryttelyyn jäi sitten kymmenisen minuuttia aikaa ja sekin sitten toimihenkilöiden osilta meni vähän niin ja näin. Minulle ilmoitettiin verryttelyssä, että voin siirtyä nurmelle verryttelemään ja kysyin samalla, että pääsenkö ihan sinne ratojen taakse vai vainko odotusalueelle. Toimihenkilöt totesivat, että pääsen ihan sinne ratojen taakse ratsastamaan samoin tein. Kun sitten pääsin sinne, en saanutkaan mennä verryttelemään vaan minun olisi pitänyt jäädä pyörimään odotusalueelle. Allani oli reilun 2 tuntia trailerissa nurmihokit jalassa seissyt poni, joka olisi tarvinnut kunnon vetristelyä lähteäkseen aukeamaan kropastaan, joten oli palattava takaisin sinne verryttelyyn, jossa sai sitä ratsastaa... Tässä vaiheessa harmitti todella, sillä kun on alla hevonen, jolla on mahdollisuus vaikkapa jopa voittoon, olisin mieluusti halunnut sille myös toivotunlaisen verryttelyn.
Nyt sitten sain tyytyä menemään radalle ratsulla, joka ei ollut lähimainkaan vertynyt. Tämän takia sain ratsastaa aika varovaisesti ja ne kohdat, mitkä ovat meidän ihan bravuureitamme, jäi esittämättä lähes kokonaan, kuten esimerkiksi lisäykset. Tätä hässäkkää täydensi myös se, että olin ylipäätään harjoitellut koko rataa Esmeraldalla kerran ja kankia ei ollut ollut päässä sitten maaliskuun alun, joten olisi ollut ihan kiva ottaa poniin vähän tuntumaakin siinä verryttelyn aikana...
Mutta syteen tai saveen, radalle oli mentävä, vaikkei kaikki palaset olleetkaan loksahtaneet kohdilleen. Verryttelyn lyhyestä kestosta kertoo myös se, ettei siitä ole kuvan kuvaa olemassa. Kuvaaja ei edes ehtinyt Murden kopittamisesta verryttelyn aikana takaisin.
Radalla raviohjelma sujui siis hyvin varovaisissa merkeissä, yritin vaan säilytellä tahtia ja pitää vähän tuntumaa. Kiemuraura oli ok, peruutus olisi voinut olla parempi, lisäykset olivat meille jopa huonot. Käynti sujui yllättävän mukavasti ja tämän ponin takaosakäännökset jaksaa aina yllättää mut helppoudellaan, ne vaan jotenkin sujuu aina niin kivuttomasti, vaikkei niitä koskaan oikein edes harjoitella. :)
Laukassa poni oli ihan jees, mutta siirtymisistä näki, ettei verryttelyssä ollut ehtinyt ratsastaa ponia yhtään pehmeäksi ja mukavaksi, sillä ne tulivat kaikki hieman hätäisinä ja töksähtäen. Laukkalisäykset onneksi lähtivät mukavasti ja vastalaukat olivat varsin tasapainoiset.
Tämä ei ollut millään lailla nappisuoritus meiltä, mutta sellainen ihan kohtuullinen perusyritelmä. Monta asiaa olisi voinut mennä paremmin, mutta tälläkin suorituksella irtosi 61% ja loppupeleissä toinen sija! Esmeralda piti siis tiukasti siitä, että se sijoittuu mun kanssani jokaisessa kilpailussa, johon osallistutaan. Hyvä Esmeralda!
Samassa luokassa starttasi myös Aku. Akulle kuuma, aurinkoinen päivä ei todellakaan ole paras mahdollinen lähtökohta kisapäivälle, mutta niillä on mentävä, mitä annetaan. :) Akulle siis taas pikainen verryttely oli tällä kertaa tähtäimessä, sillä pitkästä verryttelystä olisi seurannut takuuvarma hyytyminen. Tämän jättiläisen kanssa saa olla tarkkana, sillä sen isot lihakset kestävät aikansa vertyä, mutta yliverrytteleminen kuitenkin aiheuttaa juurikin sitä hyytymistä, etenkin kuumana päivänä. Verryteltiin kepeästi ravissa ja laukassa isolla kentällä ja sitten jo melkein päästiinkiin nurmelle verryttelemään. Pikaisesta verryttelystä huolimatta siitä saatiin ihan kivaa kuvamateriaalia. Aku näyttää niin hienolta!!! :)
Sitten nurmiverryttelyn kautta radalle. Takari vasemmalle tuotti jo verryttelyssä hieman päänvaivaa, mutta sain kuin sainkin yhden asiallisen tehtyä ennen rataa. Rataan tutustuessa ennen radan alkua Aku tuntui yllättävän tsilliltä, sitä ei juurikaan kauhistuttanut mitkään tuomariteltat tai muut hömpötykset. Ainoastaan kouluaidat toisessa päädyssä olivat kammottavat, sillä ne jäivät sen verran vatrjoon, että ne olivat saaneet sinisen sävyn ylleen. Niiden lähestyminen oli joka kerta yhtä jännittävää...
Alkutervehdyksen kautta liikkeelle, kiemuraura meni yllättävän kivasti ja lisäykset vähän nihkeästi, mutta erittäin suoralla hevosella! Peruutuksesta ei meinattu päästä takaisin liikenteeseen, mutta kyllä sekin sitten kuitenkin tapahtui kun hetken aikaa keskusteltiin...
Käynti oli ihan ok ensimmäiseen takariin asti, jossa olimme hurjan erimielisiä emmekä oikeastaan käännöstä esittäneet alkuunkaan. Sen jälkeen yritin pitää käynnin aktiivisempana, jolloin siitä tuli kiireistä, mutta sitten taas se toinen takari saatiin onnistumaan, vaikkakin siitä tuli hieman laaja. Nämä oli kuitenkin meidän etukäteen tiedossa olevat heikkoudet, joten ongelmat eivät tulleet alkuunkaan yllätyksenä. Lisää vaan harjoittelua. Ne olivat myös ensimmäiset takarit, mitä koskaan olemme radalla päässeet esittämään... :)
Sen jälkeen oli sitten vuorossa laukkaohjelma, joka ei ollut mitenkään huono, muttei mitenkään kovinkaan hyväkään. Kuvista oli kuitenkin kiva huomata, että se näytti sittenkin ehkä hieman paremmalta kuin mikä tunne oli selkään. Akuhan alkaa olemaan jo aika ryhdikäs! Vielä kun saadaan siirtymiset pehmeämmäksi ja liikkuminen vaivattomamman oloiseksi, niin hyvä tästä jättiläisestä tulee... :)
Akun kanssa saatiin kaikkine rikkoine tulokseksi 58% ja olimme lopputuloksissa kuudensina kun neljä sijoittui. Olipa toinen tuomareista meidät jopa sijoittanut neljänneksi eli ei se ihan huonosti mennyt, vaikka olinkin hieman tyytymätön rataan, sillä niin moni asia olisi voinut mennä paremmin... Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa. Edellinen kilpailu meillä oli ollut lokakuussa, joten nyt oli jo aikakin jatkaa yhteistä kilpauraamme!
Aku oli luokan viimeinen lähtijä ja sen jälkeen olikin sitten vuorossa palkintojenjako! Esmeralda sai rusettinsa ja mä olin varsin onnellinen onnistuneesta päivästä. Kuten jo aiemmin mainitsin, on Savijärvellä aina kiva kilpailla ja tästäkin reissusta jäi kaikkine tapahtumineen kuitenkin todella positiivinen fiilis ja oli ihanaa saada hyvät radat alle kaikille ratsuille!
Kiitokset vielä kerran koko tiimilleni sekä ihanille kilpailuiden järjestäjille!!!! Tällä kertaa en tämän syvällisemmäksi analyysiksi muutu, väsymys painaa ja uuttakin tapahtumaa olisi jo läpikäytävänä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti