keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Järvenpää 2.6.2013

Jiihaaa, jälleen päästiin kilpailemaan. Tällä kertaa oli vuorossa aina yhtä ihanat Järvenpään aluekilpailut. Täytyy heti ensimmäiseksi kehua kilpailuiden järjestäjää, sillä nää kisat on aina yhtä hyvin järjestetyt ja toimivat. Tälläkin kertaa ihmiset olivat ystävällisiä ja hommat toimivat joka suunnalla. Ilo oli taas kerran olla asiakkaana näissä kilpailuissa!

Ratsuina oli siis Murde (He B:3) ja Tokaj (Va B: Junioreiden esiohjelma 2009). Kummankin kanssa olin tehnyt suuria päätöksiä oppineena aiemmista kisareissuista. Murden kanssa olin päättänyt, että sen pitää olla hyvin verrytelty ennen rataa, jottei se ole alkuunkaan jäykkä, mitä se varmasti on, jossei ole hyvin vertynyt. Tokajin kanssa taas viime aikoina verryttely on ollut ok, mutta radalle on hyydytty pahan kerran, tällä kertaa oli siis tavoitteena säilyttää hyvä vire verrytelystä radallekin.

Murden vuoro oli ensimmäisenä ja suuntasin verryttelyyn hyvillä mielin. Murde vaikutti rennon letkeältä todennäköisesti johtuen kuumasta ilmasta. Tämä kuumuus vaikutti verryttelytaktiikkaani paljon, sillä en uskaltanutkaan verrytellä niin täysillä kuin olin suunnitellut, sillä Murde todennäköisesti olisi väsähtänyt pahan kerran, jos siinä helteessä olisi verrytelty niin kuin olin ajatellut.

Tässä vähän fiiliksiä verkasta:







Verkasta jäi ihan hyvä mieli, hevonen oli kohtuullisesti avuilla ja tuntui ihan ok:lta. Se ei ainakaan kyttäillyt mitään, vaikka siihen olisi ollut hyvä mahdollisuus, kun kentän laidalla olevista puista leikeltiin oksia ja sen sellaista pientä hauskaa. :) Mulle jäi oikein hyvä fiilis, kun hevonen kuunteli mua eikä keskittynyt kaikkeen epäolennaiseen, mitä se olis ihan yhtä hyvin saattanut tehdä.

Sitten radalle:








Edelleen oli aika alavireistä menoa, mutta jo kuitenkin jonkin verran parannusta oli havaittavissa viime kauteen. Mulla oli aika tuskastunut fiilis radan jälkeen itselläni, mutta vierestä seuranneet Pekka ja Viivu eivät pitäneet rataa ollenkaan niin tuhoon tuomittuna. Jäinkin kuuntelemaan pisteitä ja kuinka ollakaan tasaisen tappavalla suorituksellamme saatiin 62,386% ja siinä vaiheessa jäimme sijoille. Sitten vielä odoteltiin muutama viimeinen tulos ja kyllä, olimme luokassa seitsemänsiä ja saimme ensimmäisen yhteisen aluesijoituksemme!!! Woohoooo!!!

Ei muuta kuin takki takaisin päälle ja palkintojenjakoa odottelemaan. Tavallaan olin supertyytyväinen, että vihdoin saimme sijoituksen ja kohtuullisen suorituksen, mutta samaan aikaan kuitenkin olin täysin tyytymätön siihen, että junnataan helppoa beetä, kun muut Murden ikäiset starttailevat jo vaativaa... Mutta joo, pitää tiedostaa omat heikkoutensa ja mun heikkouteni on Murde, joten on tyydyttävä (ja oltava tyytyväinenkin) siihen, mihin sen kanssa on yltänyt kaiken pään hakkaamisen seinään jälkeen...

Odotellessa on aikaa irvistellä!
Sitten palkintojen jakoon:


Ja kunniakierrokselle:



Ja vielä onnellinen poseeraus kera rusetin!


Papereista oli kiva havaita, että toisen tuomarin pöytäkirjasta ei löytynyt yhtään kohtaa alle kutosen ja toiseltakin ainoastaan kaksi kertaa 5,5. Sitten vaan tähtäilemään siihen, että löytyisi vielä enemmän niitä seiskoja!!! :)

Fiilisteltyäni hetken Murden suoritusta, oli aika siirtyä Toksun selkään. Toksulla oli jo yksi He B-rata takanaan auringon paahteessa, joten sen verryttelyn kanssa piti ottaa aika rauhassa. Tehtiin paljon käyntiä verryttelyssä ja yritin käynnissä saada Toksua rennoksi ja läpi selän siinä kuitenkaan koko ajan onnistumatta.

Kaikesta huolimatta Tokaj tuntui verryttelyssä hyvältä ja paljon pirteämmältä kuin olisin osannut kuvitellakaan. Saatiin tehtyä kaikki asiat läpi mukavasti ja jotkut temput jopa hyvin. Olen pikkuhiljaa alkanut oppia löytämään sille aika sopivan verryttelyn ja saamaan sitä ratsastettua verryttelyssäkin koko ajan paremmaksi.




Päästyäni tutustumaan rata-alueeseen, muistin lupaukseni ratsastaa vielä sielläkin hyvin ja sain kuin sainkin Toksun kohtuullisen kivasti pohkeen eteen ja säilymään ihan hyvänä. En nöyristellyt yhtään niin paljoa kuin pari viikkoa aiemmin Lohjalla vaan ratsastin hevosta.


Rata sujui hyvin moninaisissa merkeissä. Monta asiaa sujui varsin mukavasti, mutta monta asiaa meni myös vikaan. Raviohjelma oli yllättävän tasainen ja sain jotain kohtia ratsastettua jopa paljon paremmin kuin koskaan aikaiseemin. Raviavot sujui paremmin kuin koskaan aiemmin, toinen sulku oli myös asiallinen. Keskiravi lähti ihan superhienosti, mutta valitettavasti meni rikki keskellä. Voltit eivät tuntuneet hyville, mutta niistä on kuitenkin saatu kelpo pisteet. Käyntiosuus meni ihan plörinäksi, mikä oli suurin rikkeemme ja pisteiden menetys. Tätä on nyt ollut ilmassa kaikilla ratsuillani, joten siinä mun on selkeesti itse tsempattava!



Laukkaosuus oli yhtä rikettä lukuun ottamatta aika hyvä! Käynnissä olin saanut Toksun suututettua ja se nosti ensimmäisessä nostossa väärän laukan, grrrrrrrr. :) Mutta sitten saatiin tsemppailtua aika hyvin. Toisen tuomarin papereissa oli peräti 8 x 6,5 peräkkäin, mikä osoittaa ihan kivaa tasaista työskentelyä. Vaihdot tuli nyt puhtaina ja laukkasulut olivat melko asialliset.



Radan jälkeen olin melkotyytyväinen, sillä hevonen tuntui PALJON paremmalta kuin Lohjalla ja sain itse tehtyä monta asiaa paljon paremmin. Toinen tuomareista oli antanut meille radasta peräti yli 60% toinen taas 56% tiimoilla ja yhteispisteiksi jäikin sitten 58,162%. Ihan kelvollinen suoritushan tämä oli siis, mutta kyllä on vaan niin paljon vielä opittavaa ja parannettavaa... :) Sain kuitenkin varsin mukavat kommentit ja taas lisää kokemusta tällaisista radoista. Vieläkään kun ei ole liian montaa vaativan rataa kuitenkaan suoritettuna...

Loistava kisapäivä ja taas sai mennä hyvällä mielellä kotiin. Oli ihanaa, kun oppilaani olivat myös mukana kilpailemassa ja tekivät myös hienot radat ja sai taas letkistellä heidän kanssaan päivän mittaan.

Tällä viikolla kisaturnee jatkuu sitten Savijärvellä, jonka jälkeen ei taas olekaan pariin viikkoon kisoja tiedossa vaan pelkkää tiukkaa harjoittelua. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti