Jälleen Savijärvellä

Savijärvestähän alkaa pikkuhiljaa tulemaan melkein kuin toinen koti meille. :) Eli taasen oltiin kilpailemassa Savijärven ihanissa maisemissa. Tällä kertaa olin hamstrannut ratsuja matkaan, jotta saisi kaikille sopivasti kisakokemusta. Aluekisoja on tänä vuonna jotenkin osunut kohdalle tosinihkeästi ja nyt sitten oli sen takia suunnattava näihin seurakisoihin. Siten ihan kiva, että sain mukaan noita kokemattomia ratsujakin katselemaan maailmaa....

Aamu alkoi ensin radalla Vilpun kanssa. Vilppu oli saapunut paikalle hyvissä ajoin ja oli mukavasti katsellut maisemia jo jonkun tovin. Sitten ei muuta kuin itse kyytiin ja verryttelemään. Vilppu oli verkassa kivan letkeän oloinen ja teki töitä mielellään. Verryttely oli tupaten täynnä hevosia, mutta Vilppu ei ollut moksiskaan, lähinnä vain tyytyväinen muiden hevosten läsnäolosta. Oli myös kiva huomata, että jopa laukassa pystyi surffailemaan vieraiden hevosten väleistä ilman, että laukan laatu heikkeni tai Vilppu olisi pistänyt alkuunkaan pahakseen.

Radalla jopa Vilppu katseli hieman tuomaritelttoja ja aitoja, muttei alkuunkaan pahasti. Päästiin aloittamaan rata mukavissa merkeissä ja Vilppu oli ihan kivasti kuulolla. Ratana oli Helppo C: Harrasteluokan kouluohjelma, joka ei hirveitä vaadi, mutta on kivan sujuva. Käyntiaskeleet lävistäjällä olisi voinut keskittää hieman paremmin, ensimmäinen laukka oli hieman holtiton, raviaskeleiden pidennys lävistäjällä lähti ihan kivasti, muttei jatkunut samanlaisena loppuun, toinen laukka oli hyvä samoin kuin alaspäin sirtymiset. Ongelma tuli vasta käynnistä raviin lähdettäessä, kun Vilppu oli hieman hitaasti syttyvä. Lopputervehdykseen kuitenkin kivasti ja radalta poistui tyytyväinen hevonen ja ratsastaja. Pisteitä saatiin 61.25% verran ja sillä irtosi jopa luokasta rusetti. Vilppu sijoittui kuudenneksi tässä elämänsä kolmannessa koulustartissa! Hyvä Vilppu!!

Vilpun jälkeen äkkiä kotiin hakemaan omat läsit. Päivä oli jännittävä, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta kun kuljetettiin kahta läsiä yhtä aikaa. :) Mukaan pakattiin siis kaverukset Murde ja Eemeli, jotka menivät kyytiin ihan yhtä vaivattomasti kuin yksinkin matkustaessa ja matkustivat lyhyen matkan Savijärvelle erittäin kiltisti. Sai siis huokaista tämän asian suhteen helpotuksesta. Matkalla oli vähän muita mutkia, mutta päästiin kuin päästiinkin paikalle ja saatiin Eemeli ulos ja vermeet niskaan. Eemelihän ei ole ollut kertaakaan aikaisemmin missään "pois kotoa" ratsastettuna ja olin varautunut ihan kaikkeen. Eemu oli kuitenkin kuin vanha tekijä verryttelyssä. Pääsin kyytiin ja se lähti liikkeelle ja mennä pörötteli varsin mallikkaasti ympäri verkkaa. Sitä ei ihmetyttänyt hevoset eikä ihmiset, ainoastaan valkoiset aidat maassa olivat hurjan jännittävät. :) Päästiin kuitenkin ihan aitojen läheisyyteen niitä ihmettelemään jo verryttelyn aikana. Ainoa, mikä verryttelyssä tuotti ongelmaa, oli kotonakin jo hieman vaikeaksi havaittu oikea laukka. Eemelillähän ei siis ole ratsastettu kaiken kaikkiaan kuin varmaankin alle kolmisenkymmentä kertaa, joten se on vielä todella raaka ratsu ja tällaiset vaikeudet ovat jota kuinkin aika normaaleja tässä vaiheessa ratsutusta.

Kuvia Eemun verryttelystä:

Radalle päästyämme alkoi sitten ponia vähän jännittää juurikin ne pahat valkoiset aidat ja yhtä lailla ne katokset, joissa ne tuomarit istuskelee katsomassa pienten ponien menoa. Saatiin tehdä ihan töitä, että päästiin lähellekään niitä. Onneksi olin etukäteisviisas ja olin pyytänyt luvan saada mennä luokan ulkopuolisena kepukka kädessä ja siitä oli kyllä hurjasti hyötyä. Radalle ei meinattu päästä ollenkaan, mutta sitten lävistäjä käyntiin siirtymisellä onnistui kuitenkin ihan ok. Oikeaa laukkaa ei menty askeltakaan ja raviaskeleiden pidennyksessäkin meni pasmat seis kun piti lähestyä tuomaripäätyä, mutta alkuun saatiin sentään jokunen hyvä askel aikaiseksi. Vasen laukka tuomaripäädyssä onnistui ihmeen kaupalla. :) Käynti oli ok, vaikkei kovinkaan rentoa, mutta lopputervehdykseen päästiin jopa seiskan arvoisesti! Lennokkuudesta Eemu sai myös seiskan!! Eli kyllä se sieltä lähtee, kun saadaan ratsastuskertoja alle ja rutiinia vieraisiin paikkoihin. Prosentteja kertyi 51,25%, joka oli sillä suorituksella huimasti! Radan jälkeen vielä hetki ravia ja laukkaa verkassa, lähinnä vaan niin, että se oikea laukka nousi eikä jäänyt möröksi kenenkään päähän kummittelemaan.

Kuvia Eemun radasta:

Vaikka melkein vähän hävettikin, että vei noin nuoren ja raa'an ponin kisoihin, niin samalla olin erittäin tyytyväinen, että päästiin tällaiseen tilaisuuteen harjoittelemaan. Eemeli on kuitenkin vielä niin kokematon poni, että kaikki tällaiset tilaisuudet ovat pelkkää plussaa sitä ajatellen, että siitä saadaan kova kilpuri tulevaisuudessa. ;) Eemeli on vielä niin kiva kun se ei varsinaisesti stressaile, sitä vähän jänskäilee, mut sit se on kuitenkin utelias ja haluaa käydä katsomassa uusia juttuja kun vaan saa kerättyä rohkeutensa.

Eemun suorituksen jälkeen se pääsi koppiin chillailemaan ja oli Murden vuoro siirtyä tositoimiin. Murde tuntui heti verkassa ihan supermukavalta, se liikkui kivasti eteenpäin kaikissa askellajeissa ja oli rennon letkeä. Tehtiin verkassa vähän hauskojakin juttuja kuten esim. laukanvaihtoja, jotka sujuivat ihan super hyvin. :) Murdesta on vaan tullut viime aikoina ihan sikakiva ratsu.

Radalle jouduttiin sille puolelle kenttää, mikä on Murden mielestä aina ollut kammottava ja nytkin se kyttäili katsomoa ihan huolella. Päästiin kuitenkin tuomaripäätyyn asti ja saatiin aloitettua rata. Murden rata oli KN Special, joka on jo omasta mielestäni astetta haastavampi kuin He B:3, mitä on jo vuosi tahkottu vähän joka kisoissa. Radalle päästiin sujuvasti ja raviosuus alkoi hyvin, vasta toisessa loivassa kiemuraurassa tuli ensimmäinen tökki, kun Murde ei tahtonut katsomon kulmaan. sen jälkeen raviohjelma jatkui jälleen seiskoilla. Käynti oli vielä ihan ok, mutta pysähdys katsomon eteen oli sitten jo vähän liikaa ja pysähdys korjaantui taakse ja siitä uralle ei meinattukaan päästä. Kun vihdoin päästiin, saatiin ihan hyvä laukan nosto ja pääty-ympyrä. Lävistäjällä päästin Murden aavistuksen pitkäksi ja etupainoiseksi ja tämä jatkui myös seuraavaan nostoon, joka ei tullut ihan peräänannossa. Laukka itsessään sujui jopa 7,5 ansiosta. Käyntiin siirtymisen jouduin ottamaan hieman liian aikaisin, että sain tehtyä hyvän siirtymisen ja lopputervehdykseen tulin vähän linjan vieressä, kun tähtäilin miten sattuu... :) Radan kokonaisprosentit oli 63,8% ja alakerrasta tuli kuuliaisuuden kutosta huolimatta pelkkää seiskaa. Olin niin tyytyväinen Murdeen ja sen suoritukseen. Murdea pystyi ensimmäisen kerran ratsastamaan radalla ja jopa lisäämään ravia. Oli kyllä hyvä fiilis. Ehkä me Murden kanssa vielä opitaan... Rusetinkin Murde sai, se oli luokassaan 7.

Sitten ponit kotiin. Eme oli seissyt kiltisti kopissa Murden ratsastuksen ajan ja palkinnoksi sai Murden viereensä ja yhdessä pojat pääsivät kotimatkalle. Oli kyllä kivaa, että ainakin tämä kaksikko kulki erittäin hyvin yhdessä ilman minkään sortin hötkyilyjä.

Kävin vielä myöhemmin iltapäivästä ratsastamassa startin Akulla. Akun ratana oli Helppo A:1. Verkassa Aku oli varsin mukava, se kulki ihan kivasti eteenpäin ja teki pyydetyt asiat. Radalle mentäessä se kuitenkin palasi vuoden takaisiin tunnelmiin eikä ollut menossa tuomaripäätyyn alkuunkaan. Se heittäytyi todella hankalaksi ja yritti poistua paikalta... Pääsin kuin pääsinkin siihen onneksi hieman käsiksi ja sain sen luotsattua läpi radan, mutta kyllä se varsin tuskaista oli ja joka ikinen askel oli siitä ratsastettava ulos erikseen. Sain kuitenkin rutkasti itsevarmuutta tästä radasta, vaikkei se hyvin mennytkään, eli jotain hyvää oli tässäkin kokemuksessa... Voihan Aku sentään, se aina osaa keksiä kyllä kaikenlaista... :)

Mutta siis mukava kisapäivä ja jälleen kerran Savijärvellä oli varsin kiva kilpailla! Kiitokset kaikille asianomaisille!

P.S. Huomaa, että kuvaajan oma poni oli kilpailemassa. :) Siitä on kuvat heti hollilla ja muiden kuvat
vielä odottavat läpikäyntiä... *hihi*