Alhon tilalla järjestettiin vielä toisetkin harjoituskilpailut maaliskuussa. Ne ovat kyllä ihan mielettömän hyvin järjestettyjä tilaisuuksia, joissa on ilo käydä osallistumassa. :)
Tällä kertaa ratsuina oli Kerma-poni sekä Tokaj.
Kerma suoritti tällä kertaa ohjelman He B:3. Olin treenaillut Kerman kanssa pari edellistä päivää, jotta sain sitä vähän malttamaan ja kuulolle. Torstaina meillä oli vielä ollut aika paljon neuvotteluita joka asiasta, perjantaina poni alkoi olemaan jo aika kivasti kuulolla ja sitten lauantaina kilpailuissa poni oli jopa omaksi itsekseen jo varsin rauhallinen. Verryttelyssä poni tuntui siis varsin hyvälle, mutta pääsi ehkä himpun verran väsähtämään. Onneksi kuitenkin verkan ja radan välissä oli pieni kävelytauko ulkona, jolloin poni sai hieman vetää henkeä.
Rata Kerman kanssa sujui varsin positiivisissa merkeissä, ei mitään hölmöilyä, ei mitään totaalista epäonnistumista, semmosta tasaista pötkimistä eteenpäin, jonka ainoana varjopuolena oli ryntäisiin hakeutuva nenä. :) Kerma yllätti meidät kaikki jälleen kerran ja sai tästä startistaan peräti reilut 61%. Ihan hyvä veto näin kevään ensimmäiseksi yritykseksi siis.
Tokajin kanssa oli valittu ohjelmaksi tähän astisen ratsastajan urani vaikein ohjelma eli FEI:n joukkueohjelma junioreille. Eihän siinä mitään kovin ihmeellistä ole, mutta paljon erilaisia temppuja ja pohdittavaa. Mulla oli vielä parin viikon ratsastustauko Tokajilla alla loman sun muiden hommien tiimoilta. Pari kertaa olin toki sen jälkeen ehtinyt käydä kyydissä kokeilemassa, mitkä nappulat tällä kertaa saattaisi toimia.
Rata tuntui yllättävän hyvältä ja sujuvalta. Ei nyt tietenkään mikään homma onnistunut täydellisesti, mutta mulla alkaa olemaan jo vähän haisua, et miten hommien mahdollisesti kuuluisi tapahtua ja välillä osaan jopa pyytää niitä sen mukaisesti. Prosenteiksi saatiin muistaakseni jotain reilut 58%, mutta olin silti erittäin tyytyväinen. Hevonen oli hyvin kuulolla ja pystyin ratsastamaan omasta mielestäni ainakin varsin eleettömästi. Mikä oli erittäin positiivista oli että neljästä laukanvaihdosta kolmesta saatiin 7. Niissä ainakin on tullut selkeää kehitystä siis. Uramme alkutaipaleella ne olivat aina 5,5. :) Pitkästä aikaa päästiin esittämään myös esim. takarit radalla ja nekin sujuivat varsin ok:sti, muistaakseni 6,5 arvoisesti. Avot ja sulut ovat vieläkin radalla hieman hankalia saada juuri oikeanlaisiksi, yksi vaihto epäonnistui kokonaan ja ravilisäyskin oli hieman epävireinen. Mutta siis erittäin hyvä kokemus ja fiilis radalla oli myöskin todella positiivinen! Kiitokset Viivulle jälleen kerran tämän ihanan opetusmestarin lainasta!
Kuvaaja ei ollut paikalla ja siksi tämä raporttikin meinasi päästä kokonaan unohtumaan, kun ei ole kuvamateriaalia. On kuitenkin aina tärkeää muistaa raportoida päällimmäiset fiilikset näistä reissuista ja valmisteluista, jotta tarpeen vaatiessa niihin tunnelmiin voi palata myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti