Eemelin viime viikon treenit

Eemelillä oli rankka viikko viime viikolla, sillä maanantaina se muutti väliaikaisesti Tuomarinkylään asustelemaan ja tsillaili siellä aina torstaihin asti. Eemeli ei juuri ole ollut muualla kuin kasvattajallaan sekä meillä kotona, joten pienimuotoista shokkihoitoa oli siis kyseessä. :) Eemeli kuitenkin suhtautui tilanteeseen kaikessa rauhassa ja tavanomaisella tyyneydellään. Asustellessaan Kilpatallissa, se taisi hurmata niin hevosia kuin ihmisiäkin olemuksellaan. :)

Maanantaina käytiin vaan reenailemassa maneesissa. Olimme siinä uskossa, että meillä olisi Nipsun valmennus, muttei sitten ollutkaan. Hurruuteltiin siis vaan ympäri maneesia ja nautittiin hyvästä pohjasta. Tehtiin vähän Williamin harjoituksia sekä käynnissä että ravissa. Käynnissä siis hidasta käyntiä sekä kääntämisiä jalalla, ravissa taas avoja ja voltteja. Lopuksi laukkailin menemään ympäri hallia ja meillä oli varsin hauskaa. :) Kun olin lopetellut duunit, kävi oppilaani Viivu vielä selässä kääntymässä ja kokeilemassa, miltä Eemeli tuntuu. Tämä oli vain ihan pikainen visiitti selkään, mutta riittävä, jotta Viivu sai olla taas ihmeissään, miten erilaisia kaikki ratsut ovatkaan... :)

Tiistai-aamuna kävin taluttelemassa Eemeliä maastossa, käytiin kartanolla ja joen rannassa ja Eemeli oli ihmeissään ympärillä hengailevista ihmisistä. Käsiään heilutteleva lenkkeilijä oli todella kammottava ja meidän mummokin aamulenkillään vähintäänkin arvelluttava. :) Törmäsimme vahingossa Eemelin kanssa siis meidän aamukävelyllä olleeseen mummoonkin matkan varrella, hauska sattuma! Iltapäivällä oli sitten Annin vuoro käydä ratsastamassa Eemelillä hyvällä pohjalla maneesissa, jonka jälkeen olivat vielä suunnanneet maastoonkin tsillailemaan. Emu oli ollut peräti pomminvarma citymaasturi, taitava poni siis!

Keskiviikkona päästiin vihdoin itse asiaan ja Nipsun tunnille. Tällä kertaa en juoksuttanut ponia alle, mutta ehdittiin kävelemään aimo pätkät Nipsun koutsaillessa vielä edellistä ratsukkoa. Aloitettiin työskentely käynnissä ja vetristeltiin taas ponia kyljistään ja koitettiin saada sitä malttamaan hieman. Jossain vaiheessa meidän touhotusta katsellessaan Nipsu keksi laittaa meille käyntipuomeja, jotta askeleet hidastuisivat niiden avulla ja askeleisiin saisi vähän enemmän viivettä. Tämä olikin varsin hyvä idea ja pikku hiljaa käynti parani myös puomitehtävän ulkopuolella.

Koska puomit koettiin toimiviksi, jatkettiin niiden kanssa ravissa. Ensin oli tarjolla suhteellisen lyhyillä väleillä puomeja ja kun poni selvitti ne mukisematta, jatkoi Nipsu puomivälien venyttämistä hiljalleen. Eemeli tuntui venyvän loputtomasti puomitehtävän avulla ja jäi niiden välilläkin ravissa leijumaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eemelihän on ollut varsin voimaton ravissa ja askellus on ollut turhan nopeaa, nyt puomien avulla vihdoin löytyi vähän sitä toivottua viivettä ja malttia niihin askeleisiin!

Lopuksi vielä laukattiin hieman, mutta poni alkoi olla jo väsynyt, joten ajautui välillä ristilaukalle ja oli vähän hukassa jalkojensa kanssa. Kun saatiin pätkä asiallista laukkaa kumpaankin suuntaan, oltiin vihdoin valmiita lopettamaan. Ponille isot taputukset ja pitkät kävelyt.

Torstaina hommat jatkui. Jostain syystä mulla ei ole torstaista yhtään niin hyvää mielikuvaa kuin keskiviikon puomihommista. Heti alusta asti poni oli kuitenkin paremman oloinen ja lähdettiin alkuvetristelyn jälkeen työskentelemään laukan nostoja käynnistä ja työskentelemään laukkaa pyöriväksi ja rullaavaksi ja hevosta hyvin letkeäksi kropastaan. Päästiin jopa ratsastamaan laukkaa ympäri koko hallin eikä ristilaukatkaan enää vaivanneet. Poni sai kehuja liikkumisestaan ja työskentelystään sekä valmentajalta että kanssavalmentautujilta. Kivaa oli edelleen ja poni toimi hyvin, vaikka sitä välillä vähän hämmensikin kaiken maailman ihmeelliset pyynnöt ratsastajan suuntamilta. :) Ravi on Nipsun mukaan jo parantunut todella paljon ja saanut voimaa, mutta laukasta huomaa sen, ettei talven aikana ole oikein päässyt reenailemaan, kun pohjat ovat olleet jäätikköä eikä lunta ole tullut.

Hyvillä mielin pystyi siis tunnin jälkeen pakkaamaan ponin koppiin ja kohti kotia. Vaikka Eemeli viihtyikin ihan hyvin Tuomarinkylässä muutaman päivän ajan, oli se huisin helpottuneen oloinen päästessään takaisin kotiin kavereidensa luokse. On ne vaan niin laumaeläimiä!

Perjantaina Anni kävi palauttelevalla maastokävelyllä Eemelin kanssa. Eemeli oli jo aika väsynyt, mutta kävely teki sille varmasti hyvää pitkän treenirupeaman jäljiltä. Lauantai olikin sitten ponin viime viikon ainoa vapaapäivä! Onneksi silloin sai nauttia auringon lämmöstä ja kavereista kivasti ulkoillessa koko päivän.

Sunnuntaina reenit jatkuivatkin jo, sillä kuljetimme pari ponia Rusthollin maneesiin reenailemaan. Mukaan pääsivät tällä kertaa Eemeli ja Murde, sillä Pondelle oli sovittuna illaksi pientä puomipuuhastelua Annin kanssa.

Nipsun ohjeiden mukaan laitettiin taas muutama puomi tyrkylle ja aloitettiin puomeilla ensin käynnissä. Kun käynti alkoi tuntumaan käynniltä, jatkettiin puomeille ravissa ja taas venytettiin välejä pikku hiljaa niin paljon kuin vaan uskallettiin. :) Puomit olivat keskellä ja tulin niitä vuorotellen oikeasta ja vasemmasta kierroksesta. Jossain vaiheessa tunsi taas saman efektin tapahtuvan kuin aiemmin viikolla Nipsun tunnilla, että Eemeli alkoi jäämään askeleisiin ja tuntui enemmän leijuvalta ravissaan kuin yleensä. Kun väliä oli venytetty riittävästi oli aika siirtyä uralle ja tehtiin ravissa hieman lisäyksiä ja lisäyksistä helppoja ja vaivattomia laukannostoja. Nämä sujuivat puomien jälkeen kuin vettä vaan ja Eemeli tuntui todella hyvältä! Juuri sen enempää ei sitten tehtykään, sillä poni oli jo tehnyt paljon ja pian vaan väsähtäisi. Kävelyihin ja taputuksiin siis, jälleen hieno poni! Alla vielä hieman kuvamateriaalia sunnuntain puomiharjoituksista... Ihan kivalta se Eemeli alkaa kyllä näyttämään. :)