Nuorten hevosten kenttäratsastusohjelma 2009
Helppo B
Ratsuna Muru Murde, joka toivottavasti pääsee ohjelman loppuun asti pudottamatta mua kyydistä tai mitään muuta sen sellaista mukavaa.
1 A Radalle harjoitusravissa
Sisään suoralla hevosella, katse kohti C:tä, rento käsi, yritä saada hevonen mahdollisimman rennoksi ja kevyeksi edestä, ettei jää yhtään kannattelemaan sitä vaan sen on edettävä omin jalkoinensa. Murde todennäköisesti jännittyy kohden tuomaria, jolloin täytyy vähän vahvistaa otetta jalalla, mutta yrittää pitää tuntuma kevyenä. Jos liikaa kiristää tuntumaa, saa hevosen vaan jännittymään kahta kauheammin, joten jonkin sortin tasapaino olisi löydettävä jalan ja käden välille.
2 C Vasemmalle
Huolellinen valmistelu vasemmalle, Murden jäykempi puoli on vasen, joten olisi hyvä jos saisi vaikka vähän reilumminkin taivutettua valmistelussa sisäpohkeen ympärille, jotta olisi mahdollista saada sujuva sujahdus vasemmalle ja läpi kulman kohti pitkää sivua.
3 EBE Keskiympyrä
Valmistelu huolellisesti vasemmalle jo ennen E:tä, jotta E:ssä on jo kääntämässä ympyrälle. Pehmeä, kevyt, rento tuntuma säilyy läpi kaarteen, uralle asti olisi tähtäiltävä toisellakin pitkällä sivulla, jos vaan mitenkään mahdollista hevosen hajoamatta atomeiksi. Istu pehmeästi ja pyri saamaan jälleen hevonen liikkumaan omin jalkoine eteenpäin.
4 EVKAF Harjoitusravia
FXH Keskiravia keventäen
Ympyrän jälkeen huolellinen suoristus uralle ja hyvin kulmaan. Toivossa on elettävä, ettei päädyssä tapahdu mitään liian jännittävää, sillä siellä on kaikki mahdollisuudet siihen. :) Lyhyellä sivulla suoristus ja jälleen hyvin kulmaan vieden vasemmalla jalalla takajalkoja ulos. Sitten lävistäjän linjalle, suoristus ja jalasta eteen ja KEVENTÄEN, jeejee!!!! Puolipidätteet kevyesti ennen uraa, selkeä siirtyminen ja takaisin harjoitusraviin.
5 CA Kolmikaarinen kiemuraura
Jälleen voi olla jännä paikka tuomarin kohdalla, mutta siitä vaan rohkeasti sisäpohjetta käyttäen ohi. Valmistelut kaarteisiin, yritä istua syvällä, suoralla selällä ja napa edessä, leuka ylhäällä, jolloin perse pysyisi penkissä ehkä edes jotenkin kutenkin. Etsi kadonnutta rentoutta, hulelliset tiet ja taivutukset. Ensin oikealle helpompaan suuntaan taivutus, huolellinen suoristus radan poikki, sitten asetus, taivutus vasemmalle ja lopuksi taas oikealle. Viimeiset kurvit oikealle on taas pelottavassa päädyssä ja täytyy vain toivoa parasta, ettei mitään liian pelottavaa pienelle hevoselle tapahdu siellä suunnalla... Pitäisi taas muistaa olla jännittymättä ja ainakin vetämättä! Jalalla vaan kruisaillen läpi pelottavien kohtien.
6 KM Harjoitusravia, X:n kohdalla noin 5 metriä käyntiä
Pelottavan lyhyen sivun puoliskon jälleen ollaan taas turvassa katsomottomalla puoliskolla maneesia ja pääsee ratsastamaan huolella oikealle kulman läpi ja siitä lävistäjälle. Lävistäjällä suoristus ja pehmeät valmistelut kohti käyntiin siirtymistä. Käyntiin siirtymisessä tulee muistaa myös jalka ja yrittää tehdä siirtyminen mahdollisimman hyvin istunnalla, jotta siitä tulee pehmeä. Käyntiaskeleet olisi toivottava pystyä ratsastamaan mahdollisimman pitkiksi, siinä pääasia olisi, että vasemmalle kyljelle tulee antaa tilaa, sillä muutoin vasemman etujalan liike jää kireäksi. Raviin siirtyiminen mahdollisimman pitkällä kaulalla ja ilman kättä, kummallakin jalalla, jottei Murde hakisi laukansekaista ravia siirtymisessä. Ravi jatkuu läpi kulman ja ohi tuomarin (jos jatkuu) rentona ja pyöreänä ja valmistellen siirtymistä käyntiin.
7 C ja H välillä Siirtyminen keskikäyntiin
Taas pitkä huolellinen siirtyminen käyntiin, jotta paketti pysyy mahdollisimman rentona. Käynnissä pyöreänä, mutta kevyellä tuntumalla ja niin, ettei itse ratsasta liikaa vaan pysyy hiljaa ja "paikallaan", antaa hevosen kävellä itse.
8 HIB Keskikäyntiä
Lyhyt lävistäjä käynnissä, rento käsi, anna hevosen kävellä askeleet loppuun asti, pidä suora linja ja istu hiljaa. Anna kaulalle tilaa venyä, äläkä nypi vasemmasta ohjasta askeleita lyhyiksi vasemmasta etujalasta.
9 B ja P välillä Siirtyminen harjoitusraviin
Tämä siirtyminen tulee taas pelottavassa kohdassa, joten tulee säilyttää apujen rentous ja pitää oma pääkoppa kurissa eikä jännittyä eikä vetää. Raviin ja sisäpuohkeella säilytä hevonen uralla ja istu rennosti. Taas kuitenkin kunnolla jalasta eteen niin, että ravi säilyy eteenpäinpyrkivänä ja Murde pötkii omin jaloin eteenpäin, vaikka pelottavaa voi ollakin.
10 A ja K välillä Siirtyminen harjoituslaukkaan (oikea)
Napakka nosto, kun päästään taas turvalliseen kulmaan. Täytyy olla tarkkana, ettei jää yhtään vetämään vaan pyörittää laukkaa jaloilla ja istunnalla. Laukan täytyy olla pyörää ja sujuvaa, muttei mielellään räjähdysaltista. Pitkällä sivulla voi ajatella hieman avotaivutusmaisesti laukkaa eteenpäin.
11 EBE Keskiympyrä harjoituslaukassa
EHCMFAK Harjoituslaukkaa uraa pitkin
Huolellinen valmistelu ympyrälle ja tarkistus, ettei vasemmassa ohjassa ole liikaa painetta, vasen pohje kääntää oikealle, oikea ohja näyttää tarvittaessa suuntaa. Rentoa laukkaa ja pyöreä ympyrä, jonka jälkeen suoristus taas uralle. Ajatus avosta ja rento käsi, jottei laukka jää yhtään paikalleen, eikä Murde ryhdy pohtimaan laukan vaihtamista. Lyhyt sivu huolella suoristaen ja kulmissa taivuttaen. Sitten tuleekin koko radan vaikein ja haastavin kohta, laukassa kokonainen pitkä sivu ja vielä katsomon vieressä. Pitäisi saada rento fiilis heti hollille, et pääsisi vaan nautiskelemaan läpi tän pitkän sivun mun hevoseni hienosta laukasta, mut epäilen, että semmonen onnistuu. Eli pitää varautua kaikkeen ja toivoa parasta. :) Ja jos pahalta näyttää, et poni poistuu, niin bäkap-plääninä on tiputtaa raville ja nostaa vaikkapa hetken päästä uusi laukka kun tilanne on taas hallussa... Voisi kuvitella, et uran seuraaminen on kaikkein helpointa, mut toisin on käynyt... :)
12 KXM Harjoituslaukkaa, siirtyminen ennen M:ää harjoitusraviin
Lävistäjällä pitää pitää huolta, että hevonen säilyy suorana ja haluaa mennä eteenpäin, ettei jää yhtään pohkeen taakse ja miettimään vaihtamista. Huolellinen valmistelu raviin siirtymiseen, jottei tule yllättäen vaan pehmeästi niin, että ehtii valmistelemaan vielä seuraavat tapahtumat.
13 C ja H välillä Siirtyminen harjoituslaukkaan
Napakka nosto ja siitä suoraan hyvä eteenpäinpyrkiä laukka, kulmassa taivutus ja sitten huolellinen suoristaminen uralle ja nopeasti jo valmistelu ympyrälle.
14 EBE Keskiympyrä harjoituslaukassa
EVKAF Harjoituslaukkaa
Vasen on Murden jäykempi puoli, joten jos vaan mahdollista, niin olisi hyvä saada taivutettua ympyrällä sisäpohkeen ympärille, jotta Murde ei kenota vaan olisi oikeasti vähän sisäpohkeen ympärillä. Lyhyellä sivulla taas hyvät kulmat ja suoristus välissä ja täytyy olla tarkkana, sillä kohta on maneesin vaikeimpia kohtia edelleenkin.
15 FXH Harjoituslaukkaa, siirtyminen ennen H:ta harjoitusraviin
Lävistäjällä pitää pitää huolta, että hevonen säilyy suorana ja haluaa
mennä eteenpäin, ettei jää yhtään pohkeen taakse ja miettimään
vaihtamista. Huolellinen valmistelu raviin siirtymiseen, jottei tule
yllättäen vaan pehmeästi niin, että ehtii valmistelemaan jälleen seuraavat
tapahtumat.
16 CMBFA Harjoitusravia
Lyhyellä sivulla taas huolellinen suoristus ja huolelliset kulmat, kunnolla sisäpohkeen ympärille. Pidä hevonen kevyenä, muista puolipidätteet ja jalka. Pitkälle sivulle hyvällä ravilla ja katsomon edessä toivo parasta ja pelkää pahinta. Tässä vaiheessa Murde toivottavasti olisi jo siedättynyt katsomolle ja ymmärtäisi, että sen ohi voi mennä hötkyilemättä. Huolellinen kulma ja kaarre pituushalkaisiajalle.
17 A Pituushalkaisijalle
X ja I välillä Siirtyminen käyntiin, keskikäyntiä
Piikkisuorassa pituushalkaisijalle, katse minne on menossa, voisi ehkä jopa jo vähän uskaltaa hymyillä, jos on päässyt näin pitkälle ja rentouttaa oman istuntansa niin, että Murde vaan jää käyntiin. Pitää varoa taas vetämistä ja etuosan kannattelemaan jäämistä. Rennot, pitkät käyntiaskeleet, jos mitenkään mahdollista eikä taaskaan saa vetää ollenkaan.
18 G Pysähdys - liikkumatta - tervehdys
Huolellisesti pohkeella pysähdykseen pehmeästi. Ainakin näin toiveajatteluna. Hymyä naamalle ja taputuksia hevoselle, jos tosiaan on päästy maaliin saakka! :)
Radalta vapaassa käynnissä.
Tässä siis eilistä pohdintaa tälle päivälle. En saanut hommaa aamulla julkaistua, kun jännitti ja väsytti liikaa, mutta laitetaan tämä nyt kuitenkin esille kun kerran kirjoitettu on. Vaikka mua kaksi viikkoa oli hirvittänyt ajatuskin, että mun pitää Murden kanssa mennä kilpailuihin, niin tällainen radan läpikäyminen ja valmistautuminen omassa mielessä erilaisiin ongelmatilanteisiin auttoi kyllä jännitykseen ja hirvitykseen todella paljon. Joten suosittelen kaikille kyllä lämpimästi mielikuvaharjoituksia, jokaisella on varmasti oma tapansa niiden tekemiseen, mutta tämä on osoittautunut mulle toimivaksi tavaksi miettiä kohdat erikseen omina osinaan ja miettiä jo etukäteen, että mitä mun pitää missäkin kohdassa muistaa ja mihin tulee keskittyä...
sunnuntai 1. huhtikuuta 2012
tiistai 27. maaliskuuta 2012
Vuosipäivä
Tein ostopäätöksen Murdesta tasan neljä vuotta sitten, 27.3.2008 ja siitä asti on yhteiselomme kestänyt saumattomana. Tämän kunniaksi ajattelinkin kertoa hieman tarinoita yhteiselostamme kera kuvien.
Tässä ensimmäinen virallinen yhteiskuvamme 28.3.2008 Lahassa. Ylpeä uusi hevosenomistaja pienen nuoren oriinsa kanssa. Katjalle kiitos tästä kännykällä otetusta kuvasta, joka on ihana muisto tuosta päivästä, jolloin mulla oli ensi kertaa elämässäni oma hevonen. Siitä oli haaveiltu vuodesta 1993 asti ja vihdoin 15 vuotta myöhemmin se oli totisinta totta.
Tässä Purde on letitettynä ja valmiina lähtemään Boeen Kyvyt Esiin-karkeloihin 2-vuotiskeväällä vähän sen jälkeen kun olin sen ostanut. Tähän tilaisuuteen osallistuminen oli sovittu jo ennen kuin Muru Murmelin ostin, joten satuin olemaan töissä tuolla ensimmäisellä kerralla enkä siten päässyt mukaan geimeihin. Kävin itse vaan Murden pesemässä ja letittämässä etukäteen ja kasvattajat hoitivat esittämisen. Toisella kerralla pääsin itsekin mukaan todistamaan hevoseni suoritusta ja kuuntelemaan hienoja arvioita siitä. :) Murde kvaalautui finaaliin askellajipuolella oli siellä
muistaakseni 7/10. Kasvattajapäivillä Murde sai 37p ja II palkinnon. Sain leikkiä siellä kukkahattutätiä ja ihastella omaa hevostani ja hakkua tuomareita puusilmiksi, kun eivät ymmärtäneet antaa hevoselleni suupempaa määrää pisteitä. ;) Tämä kaikki oli minulle aivan uutta ja erittäin hienoja kokemuksia-
Tammikuussa 2009 olin ensimmäisiä kertoja Murden selässä. Kuvan otti Laura kännykkäkamerallaan, mutta on tämäkin ihana muisto olla olemassa. Luottoavustajani ensimmäisissä selkäännousuissa oli Kirsi. Murde oli ehkä maailman simppelein selkään noustava ja sisäänratsastettava hevonen. Se toimi alusta alkaen erittäin mallikelpoisesti eikä sillä ollut ollenkaan mitään halua erkaannuttaa ratsastajaansa näissä alkuvaiheissa. Murde oli ensimmäinen sisäänratsastamani hevonen ja koen edelleenkin suoriutuneeni noista alkuvaiheista vallan mainiosti. Myöhemmistä vaiheista voidaankin sitten olla hieman eri mieltä...
Tässä poseerausta Sipoon kotona helmikuussa 2009. Murde on aina ollut kova poika poseeraamaan nätin läsinsä kanssa. Tuossa vaiheessa Murde tarhaili kaveriporukassa ja riimuja tuntui rikkoutuvan noin yksi viikossa, joskus jopa ensimmäisellä käyttökerralla. Päätin sitten ostaa hieman kestävämmän riimun ja tuo kuvassa näkyvä Wahlstenin nahkariimu on edelleen meillä jokapäiväisessä tarhakäytössä. Pari kertaa se on käynyt suutarilla korjattavana, mutta on edelleen erittäin toimiva riimu, vaikka Purden paras kaveri Moniponi sitä päivittäin pureskeleekin.. :)
Murde huhtikuussa 2009 laukkailemassa kotikentällään. Suitset on päässä ja suojatkin saatu jalkaan! Kevättä kohti ollaan menossa kovasti. Myös 3-vuotiskeväällä Murde kävi Kyvyt Esiin-karkeloissa ja suorittikin ensimmäisellä kerralla todella hyvin, mutta toisella kerralla sitä todennäköisesti vaivasi jo sen arat kavionpohjat, sillä sillä ei vielä 3-vuotiskeväällä ollut kenkiä jalassa ja hypyt alkoivat kuitenkin jo olemaan aika isoja sen irtohypytyksissä. Seuraavana talvena vasta huomattiin tosissaan ne arat kavionpohjat ja laitettiin poni kenkään ja aluksi taisi olla pohjallisetkin.
Kuvassa toimitetaan ratsun uran alkuvaiheita juuri ennen laidunkautta toukokuussa 2009. Kesän Murde vietti laitumella parhaiden frendiensä kanssa. Murde ruunattiin syksyllä 2009 Viikissä ja toipui siitä kuukauden verran, jonka jälkeen aloitteli ratsun uraansa ilman avustajia. Vuoden vaihteessa Murde meni kuukaudeksi Tuomarinkylään työskentelyjaksolle, jolloin Nipsu totesi, että se osaa kaiken tarvittavan, mutta on niin raa'an oloinen, että ei muuta kuin kevääksi vaan taas maalle kasvamaan. Kevään aikana tehtiin vähän töitä, mutta pääasiassa annettiin ponin kasvaa.
Kesäkuun
alussa 2010 Murde muutti Tuomarinkylään tarkoituksenaan aloittaa oikeat
ratsun työt. Vähitellen niitä alettiinkin tekemään ja samalla myös
käytiin kävelyillä ympäri Tuomarinkylän maisemia ja nautittiin kesän
vihreydestä. Loppukesästä aloitettiin hyppyharjoitukset sekä Heidin
kanssa että pari kertaa myös Marika Immosen kanssa. Kuvassa Murde hyppää ensimmäisiä kertoja Nevalan Karin silmän alla ratsastajanaan Heidi, joka Tuomarinkylässä asumisen ajan autteli Murden kanssa todella paljon, sillä tein itse paljon töitä, jotta saisin hevoseni pidettyä. Heidi tutustutti Murden maastoilun maailmaan sekä teki paljon töitä Murden esteratsastuspuolen eteen.
Syksyllä 2010 Murde pääsi myös tutustumaan maailman matkailuun, kun Murde ja Jöpö vaihtoivat viikonlopuksi asuinpaikkoja. Hevosauto oli aika pelottava, mutta kyllä sinne loppujen lopuksi päästiin. Kuvien laadusta päätellen voi huomata, että tässä vaiheessa Murden elämään oli ilmaantunut myös hovikuvaaja, joka on ikuistanut näitä Murden hassuja ilmeitä enemmältikin!
Ja Murde huomasi loppujen lopuksi, että maallahan olikin aika kivaa, kun pääsi laukkailemaan vapaana kentälle ja kaverin kanssa isoon tarhaan hengailemaan. Paluu arkeen ja kaupunkiin kuitenkin koitti viikonlopun päätteeksi. Ei makeaa mahan täydeltä Murdelle. Syksyn aikana Murde kävi näyttäytymässä yhdessä koulurataharjoituksessa sekä parissa esteseurakilpailuissa. Kratsin kisoista Murde ja Heidi saivat jopa rusetin matkaansa!
Helmikuussa 2011 tallivuokran noustessa huimaaviin summiin oli pakko etsiä apua asiaan ja niin Anni aloitti työskentelyn Murden kanssa. Tässä helmikuun fiiliksiä Domin kentällä, jossa oli juuri sopivasti lunta mukavaan ratsasteluun. Murde oli jo 5-vuotias, HUI. Tosin vielä niin raaka ja kehittymätön ikäisekseen, että eteneminen sen kanssa piti tehdä harkiten ja varovasti.
Huhtikuussa 2011 Murden kanssa tehtiin ratkaiseva muutos elämään ja muutettiin maalle. Murde alkoi olla vähän liian tylsistynyt pieniin postimerkkitarhoihin ja lyhyeen ulkoiluaikaan ja tuntui kaipaavan ihan jonkun muunlaista elämää. Lisäksi Murde tuntui edelleen olevan kasvunsa kanssa aika vaiheessa, joten halusin, että se pääsee maastoon ja mahdollisesti vähän kesällä laiduntamaankin. Murden kasvattajakin pääsi maalla heti Murden kyytiin sitä tyyppailemaan ja kävikin kesällä jonkun verran Murden kanssa puuhastelemassa ja maastoilemassa. Murden äiti Bambi on Katjan ja Lauran ensimmäinen siitostamma ja siten Murde onkin heille varsin tärkeä pieni hevonen. Ja Katja ja Laurahan omistavat siis puolet Murdesta edelleen.
Toukokuussa reenailtiin välillä maastoilun ohessa ja etsittiin eteenpäinpyrkimystä, mikä ei Murdella aina ole ollut ihan itsestäänselvyys. Kesän mittaan kuitenkin tuli mukavasti lisää energiaa ja ajatusta omasta halusta liikkua eteenpäin. Sitä taisi Murdelle opettaa myös frendinsä Moniponi, jolta eteenpäinpyrkimystä taas ei puutu.
Anni jatkoi maallakin Murden kanssa puuhastelua ja hyppääminen oli säännöllisesti mukana kuvioissa läpi kevään ja kesän. Henna kävi pitämässä tunteja ja homma sujui. Pari ylitti jopa niin isoja esteitä, että mua rupesi ihan hirvittämään! Syksyllä sitten tuli valitettava tauko hyppäämiseen ja Murde pääsi hieman huonolle tolalle asian tiimoilta, mutta onneksi nyt ollaan päästy taas uuteen nousuun ja esteet on taas enemmän Murden mieleen.
Kesän vihreydestä nautittiin maalla ja syyskuussa oli aika etsiytyä talvikotiin. Löysimmekin ihanan paikan Järvenpäästä, johon ponit muuttivat ja teimme myös päätöksen ostaa traileri, jotta pääsisimme liikkumaan ponien kanssa vapaammin ja saisimme vihdoin alkaa työstämään Murdesta ihkaoikeaa kouluratsua. ;)
Ensimmäinen askel kohti kouluratsuuntumista oli Pietin kurssi Dressage Centerissä lokakuussa. Siellä Piet laittoi Purden ruotuun ja sain paljon vinkkejä sen ratsastamiseen. Tämä oli ehdottoman tärkeä etappi edistymisellemme ratsukkona.
Talven kylmyydessä Murde ja Anni kävivät paljon radalla hengailemassa ja mä vääntelin sitten kentällä siinä sivussa.
Ohjelmassa oli Kari Nevalan valmennuksia, Hennan tunti, kisoja Enjalassa ja Kratsilla, Seppo Laineen valmennuksia ja myös Pietin tunnilla käytiin kun vaan päästiin. Kerran jäi valitettavasti välistä Murden jalkoja riivanneiden rivien takia. Onneksi nekin saatiin lumen tulon myötä pikkuhiljaa kuriin.
Keväällä käytiin myös yhden viikonlopun verran Karkkolaisen Tiinan valmennuksessa, joka oli aivan ihanaa ja saatiin siitä todella paljon irti ja saatiin myös todella paljon lisää uskoa itseemme!
Tässä pääasiallinen tarinamme Murden kanssa, vaikka toki paljon muutakin hauskaa ja vähemmän hauskaa on tapahtunut matkamme varrella. Toivotaan, että näitä yhteisiä vuosia tulee vielä paljon lisää ja että niistä olisi vielä enemmän kerrottavaa mukavien tapahtumien kera! Osahan tästä tarinasta löytyy tuolta Murden esittelysivultakin, mutta tässä nyt vielä vähän tällainen kattavampi kooste meidän yhteiselostamme.
Yhteiselostamme Murden kanssa on kiittäminen Katjaa ja Lauraa, jotka ovat tämän hauskan persoonan kasvattaneet ja jotka ovat myös mahdollistaneet sen, että Murde on minun hevoseni. Kiitokset myös Heidille ja Annille, jotka ovat auttaneet Murden kanssa todella paljon!
maanantai 26. maaliskuuta 2012
Valmennusviikonloppu á la Piet
Mä olin onnistunut hankkimaan itselleni koko viikonlopuksi vimmana ohjelmaa ja siten mun aikatauluni oli kohtuukaoottinen ja kaikki tuntui tapahtuvan hieman puolivaloilla, mutta tärkeintä oli, että kaikkiin haluttuihin juttuihin pääsi mukaan ja velvollisuudetkin tuli hoidettua siinä ohessa.
LAUANTAI
Lauantaiaamuna suoraan töistä sitten suunnattiin hakemaan traileri ja sen jälkeen hevonen ja ei muuta kuin Dressage Centeriin ja Pietin komentoon. Saavuttiin hyvissä ajoin paikalle, mutta silti tuntui tulevan kiire loppujen lopuksi saada poni ja itsensä kuntoon ja valmiiksi hommiin. Saatiin kuitenkin itsemme kuosiin ja puuttuvasta kengästäkin huolimatta jo verryttely sujui kohtuullisissa merkeissä.
Aloitettiin ravissa ja muutamilla siirtymisillä ja keventämällä Murdea edestä, sillä olin taas saanut siitä vähän vahvan jäämällä liikaa kiinni ohjaan. Kun perusravi alkoi sujumaan, tehtiin pohkeenväistöjä ja avoja, jotka onnistuivat aina hyvin jos väistätettiin/taivutettiin oikealla pohkeella, mutta vasemman pohkeen läpi saamisessa oli edelleen suuria haasteita. Yritettiin kuitenkin ja aina välillä vähän onnistuikin. Tehtiin myös muutama pysähdys, jotka onnistuivat vaihtelevasti. Jotenkin mulla on niissä semmonen fiilis, etten saa Murdea säilymään pohkeen edessä loppuun asti enkä siten pehmeänä edestä eli en saa tavallaan istunnalla pidätteitä riittävästi läpi, joten joudun olemaan vähän liian vahva kädellä ja siten taas menetän sen vähäisenkin eteenpäinpyrkimyksen tai ainakin jotain tän kaltaista olin huomaavinani.
Laukassa työstettiin kokoamisia ja lisäyksiä kokoamisista ja vähän volttejakin. Vasempaan kierrokseen mun piti olla tarkkana, että sain sen taivutettua hyvin läpi vasemmalle, oikeaan kierrokseen saatiin paljon kehuja laukasta, joka rullailikin kivasti! Vasemmassa kierroksessa näki hyvin peilistä, kuinka Purde mennä pötkötti takajalat vasemmalla koko ajan, jossei itse ollut tarkkana, mutta laukassa sitä pääsi kivasti korjaamaan ajatuksella avosta.
Laukan sisällä siirtymisten jälkeen tehtiin vaihdot kumpaankin suuntaan samoin tein puhtaasti. Pietkin oli hieman yllättynyt kuinka helposti ja siististi Purde vaihtoi kumpaankin suuntaan. Ei jääty niitä sitten jyystämään vaan jatkettiin vielä työskentelyä, vähän keskilaukkaa ja siirtymisiä ja sitten taas ravihommia, vaikka mä ehdin jo hetken luulla, että työt oli jo tehtynä.
Ravissa tehtiin vielä voltteja ja voltilta sulkuja. Vasemmalle sulut onnistui taasen erittäin hyvin, sillä Purdella on jo valmiiksi helposti ne takajalat siellä vasemmalla, mutta oikealle ei taidettu saada yhtään hyvää pätkää, paitsi ehkä jonkun kerran pari askelta lopuksi. Sitten vielä ravilisäyksiä ja nyt niitä myös niin, ettei vaan antanut Purden pidentyä kuin nälkävuosi vaan myös niin, että piti sen kaulan lyhyemäpänä ja ylempänä. Ne suoritettua, saatiin vihdoin lopettaa. :) Pietin mielestä Purde on parantunut jälleen paljon ja nyt se Pietin mukaan ensimmäistä kertaa pyöristyi kunnolla selästään ja oli ajoittain jopa rennon letkeä ja sai kunnolla homman pelaamaan takaa eteen. Kritiikkiä tuli lähinnä toispuoleisuudesta, mikä onkin ollut tiedossa ja mihin on puututtava jatkossa vielä enemmän.
Kotiuduttuamme lauantain treeneistä super-kenkääjämme tuli vielä laittamaan kengänkin kiinni, jotta pääsimme jatkamaan reenejä sunnuntaina kera kengän joka jalassa! Mieletöntä palvelua.
SUNNUNTAI
Sunnuntaina edellisillan häiden juhlistamisen jälkeen oli aika kuolemaa tekevä fiilis, mutta selvittiin kuin selvittiinkin yhdeksitoista Dressage Centeriin kellojen siirtämisestäkin huolimatta. Murde oli alusta asti väsyneen oloinen. En verrytellyt sitä loputtomasti, sillä tiesin, että muutoin loppuu paukut hyvin lyhyeen.
Aloitettiin ravissa, vähän siirtymisiä ja pari pysähdystä, sitten pohkeenväistöjä ja avoja kumpaankin suuntaan, edelleen niin, että pohkeenväistö vasemmalle ja avo oikealle oli vaikeaa ja taas pohkari oikealle ja avo vasemmalle aika helppoa, tai ainakin paljon helpompaa! Ravin eteenpäinpyrkimyksen ylläpitämisessä oli ajoittain ongelmaa, mutta välillä saatiin aikaiseksi oikein hyviäkin askeleita.
Laukassa haettiin taas laatua laukkaan kumpaankin suuntaan ja vasemmalle tuli löytää se hyvä taivutus, mitä oli jo eilen harjoiteltu etsimään. Tehtiin vähän voltteja ja sitten taas vaihdot kumpaankin suuntaan ekalla yrittämällä puhtaasti ja helposti. Sen jälkeen jatkettiinkin vastalaukoilla, mitkä on vielä aika vieras juttu Purdelle, koska aiemmassa paikassa pienellä kentällä ei sitä uskaltanut hirveästi harjoitella ja uudessa kodissa ei oo päästy harjoittelemaan oikein mitään muuta kuin käyttäytymistä, kun mun ja Purden yhteistyö ei ihan ole pelittänyt toivotulla tavalla. Mutta nyt sitten Pietin kanssa tehtiin vastalaukkoja ja yllättävän hyvin nekin sujuivat, kunhan ratsasti siirtymisen myötälaukasa huolellisesti säilyttäen taivutuksen myötälaukan suuntaan riittävän hyvin. Kumpaankin suuntaan päästiin jopa läpi lyhyiden sivujen vastalaukassa, mikä oli aika yllättävää, muttei ollenkaan huono asia. Kyllä siis toivoa vielä on. :)
Laukan jälkeen tehtiin vielä muutama pysähdys ja peruutuksen yrityskin. Peruutukset ovat nyt olleet hukassa ellei Purde itse omasta tahdostaan peruuta, sillä silloin ne toki sujuu, vaikka puolen maneesin verran, jos siltä tuntuu. Sen jälkeen Purdea alkoi ahdistamaan ja meinasi mennä kuppi nurin, kun selkeästi väsytti ja pyydettiin silti vaan kamalan vaikeita asioita! Sitten vielä ravissa eteen ja vähän ravin pidennyksiä ja jätettiin siihen, sillä paljon oli jo ehditty tekemäänkin ja mäkin olin olotilani johdosta erittäin valmis lopettamaan..!
Vaikka paljon tehtiin vaikeita asioita ja aika hyvin vielä, niin mitään wau-fiilistä ei tänään syntynyt, mutta näin jälkeen päin miettien saa kuitenkin olla ihan tyytyväinen työskentelysessioon, sillä väsymyksestä huolimatta tehtiin paljon Purdelle vaikeita asioita ja vielä ihan aika uusiakin, kuten vaihdot ja vastalaukat.
Jälleen siis erittäin tehokas viikonloppu takanapäin ja paljon mietittävää jatkoon:
* Pysähdysket pitää saada pehmeiksi, hevonen säilymään loppuun asti pyöreänä ja pehmeänä sekä paremmin pohkeen edessä
* Peruutukset pitää opettaa hevoselle uudelleen, sillä se on päässyt unohtamaan ne aivan totaalisesti ja lähinnä vaan suuttuu kun niitä yrittää siltä pyytää
* Vasemmalle pitää jumpata hevosta taipuisammaksi ja vasen pohje pitää saada paljon paremmin läpi, harjoituksina pohkeenväistö, avot ja sulut
* Vastalaukkaa pitää alkaa työstää, sillä se olisi hyvä työkalu juuri notkeuteen ja suoristamiseen
* Ravissa pyydän hevosen liian syvään muotoon ja jään liian helposti joko vetämään tai kannattelemaan, pitää antaa hevoselle tilaa, pyytää sitä kantamaan itse itsensä ja miettiä vieläkin "suorempaa" kaulaa, laukassa muoto pysyy helpommin oikeana
Näillä mennään ja toivotaan, että yhteiselomme jatkuisi taas suopeammissa merkeissä viime viikon sotimisen jälkeen ja elämä olisi siten helpompaa. :)
Kuvien copyright Pekka Pietikäinen
LAUANTAI
Lauantaiaamuna suoraan töistä sitten suunnattiin hakemaan traileri ja sen jälkeen hevonen ja ei muuta kuin Dressage Centeriin ja Pietin komentoon. Saavuttiin hyvissä ajoin paikalle, mutta silti tuntui tulevan kiire loppujen lopuksi saada poni ja itsensä kuntoon ja valmiiksi hommiin. Saatiin kuitenkin itsemme kuosiin ja puuttuvasta kengästäkin huolimatta jo verryttely sujui kohtuullisissa merkeissä.
Aloitettiin ravissa ja muutamilla siirtymisillä ja keventämällä Murdea edestä, sillä olin taas saanut siitä vähän vahvan jäämällä liikaa kiinni ohjaan. Kun perusravi alkoi sujumaan, tehtiin pohkeenväistöjä ja avoja, jotka onnistuivat aina hyvin jos väistätettiin/taivutettiin oikealla pohkeella, mutta vasemman pohkeen läpi saamisessa oli edelleen suuria haasteita. Yritettiin kuitenkin ja aina välillä vähän onnistuikin. Tehtiin myös muutama pysähdys, jotka onnistuivat vaihtelevasti. Jotenkin mulla on niissä semmonen fiilis, etten saa Murdea säilymään pohkeen edessä loppuun asti enkä siten pehmeänä edestä eli en saa tavallaan istunnalla pidätteitä riittävästi läpi, joten joudun olemaan vähän liian vahva kädellä ja siten taas menetän sen vähäisenkin eteenpäinpyrkimyksen tai ainakin jotain tän kaltaista olin huomaavinani.
Laukassa työstettiin kokoamisia ja lisäyksiä kokoamisista ja vähän volttejakin. Vasempaan kierrokseen mun piti olla tarkkana, että sain sen taivutettua hyvin läpi vasemmalle, oikeaan kierrokseen saatiin paljon kehuja laukasta, joka rullailikin kivasti! Vasemmassa kierroksessa näki hyvin peilistä, kuinka Purde mennä pötkötti takajalat vasemmalla koko ajan, jossei itse ollut tarkkana, mutta laukassa sitä pääsi kivasti korjaamaan ajatuksella avosta.
Laukan sisällä siirtymisten jälkeen tehtiin vaihdot kumpaankin suuntaan samoin tein puhtaasti. Pietkin oli hieman yllättynyt kuinka helposti ja siististi Purde vaihtoi kumpaankin suuntaan. Ei jääty niitä sitten jyystämään vaan jatkettiin vielä työskentelyä, vähän keskilaukkaa ja siirtymisiä ja sitten taas ravihommia, vaikka mä ehdin jo hetken luulla, että työt oli jo tehtynä.
Ravissa tehtiin vielä voltteja ja voltilta sulkuja. Vasemmalle sulut onnistui taasen erittäin hyvin, sillä Purdella on jo valmiiksi helposti ne takajalat siellä vasemmalla, mutta oikealle ei taidettu saada yhtään hyvää pätkää, paitsi ehkä jonkun kerran pari askelta lopuksi. Sitten vielä ravilisäyksiä ja nyt niitä myös niin, ettei vaan antanut Purden pidentyä kuin nälkävuosi vaan myös niin, että piti sen kaulan lyhyemäpänä ja ylempänä. Ne suoritettua, saatiin vihdoin lopettaa. :) Pietin mielestä Purde on parantunut jälleen paljon ja nyt se Pietin mukaan ensimmäistä kertaa pyöristyi kunnolla selästään ja oli ajoittain jopa rennon letkeä ja sai kunnolla homman pelaamaan takaa eteen. Kritiikkiä tuli lähinnä toispuoleisuudesta, mikä onkin ollut tiedossa ja mihin on puututtava jatkossa vielä enemmän.
Kotiuduttuamme lauantain treeneistä super-kenkääjämme tuli vielä laittamaan kengänkin kiinni, jotta pääsimme jatkamaan reenejä sunnuntaina kera kengän joka jalassa! Mieletöntä palvelua.
SUNNUNTAI
Sunnuntaina edellisillan häiden juhlistamisen jälkeen oli aika kuolemaa tekevä fiilis, mutta selvittiin kuin selvittiinkin yhdeksitoista Dressage Centeriin kellojen siirtämisestäkin huolimatta. Murde oli alusta asti väsyneen oloinen. En verrytellyt sitä loputtomasti, sillä tiesin, että muutoin loppuu paukut hyvin lyhyeen.
Aloitettiin ravissa, vähän siirtymisiä ja pari pysähdystä, sitten pohkeenväistöjä ja avoja kumpaankin suuntaan, edelleen niin, että pohkeenväistö vasemmalle ja avo oikealle oli vaikeaa ja taas pohkari oikealle ja avo vasemmalle aika helppoa, tai ainakin paljon helpompaa! Ravin eteenpäinpyrkimyksen ylläpitämisessä oli ajoittain ongelmaa, mutta välillä saatiin aikaiseksi oikein hyviäkin askeleita.
Laukassa haettiin taas laatua laukkaan kumpaankin suuntaan ja vasemmalle tuli löytää se hyvä taivutus, mitä oli jo eilen harjoiteltu etsimään. Tehtiin vähän voltteja ja sitten taas vaihdot kumpaankin suuntaan ekalla yrittämällä puhtaasti ja helposti. Sen jälkeen jatkettiinkin vastalaukoilla, mitkä on vielä aika vieras juttu Purdelle, koska aiemmassa paikassa pienellä kentällä ei sitä uskaltanut hirveästi harjoitella ja uudessa kodissa ei oo päästy harjoittelemaan oikein mitään muuta kuin käyttäytymistä, kun mun ja Purden yhteistyö ei ihan ole pelittänyt toivotulla tavalla. Mutta nyt sitten Pietin kanssa tehtiin vastalaukkoja ja yllättävän hyvin nekin sujuivat, kunhan ratsasti siirtymisen myötälaukasa huolellisesti säilyttäen taivutuksen myötälaukan suuntaan riittävän hyvin. Kumpaankin suuntaan päästiin jopa läpi lyhyiden sivujen vastalaukassa, mikä oli aika yllättävää, muttei ollenkaan huono asia. Kyllä siis toivoa vielä on. :)
Laukan jälkeen tehtiin vielä muutama pysähdys ja peruutuksen yrityskin. Peruutukset ovat nyt olleet hukassa ellei Purde itse omasta tahdostaan peruuta, sillä silloin ne toki sujuu, vaikka puolen maneesin verran, jos siltä tuntuu. Sen jälkeen Purdea alkoi ahdistamaan ja meinasi mennä kuppi nurin, kun selkeästi väsytti ja pyydettiin silti vaan kamalan vaikeita asioita! Sitten vielä ravissa eteen ja vähän ravin pidennyksiä ja jätettiin siihen, sillä paljon oli jo ehditty tekemäänkin ja mäkin olin olotilani johdosta erittäin valmis lopettamaan..!
Vaikka paljon tehtiin vaikeita asioita ja aika hyvin vielä, niin mitään wau-fiilistä ei tänään syntynyt, mutta näin jälkeen päin miettien saa kuitenkin olla ihan tyytyväinen työskentelysessioon, sillä väsymyksestä huolimatta tehtiin paljon Purdelle vaikeita asioita ja vielä ihan aika uusiakin, kuten vaihdot ja vastalaukat.
Jälleen siis erittäin tehokas viikonloppu takanapäin ja paljon mietittävää jatkoon:
* Pysähdysket pitää saada pehmeiksi, hevonen säilymään loppuun asti pyöreänä ja pehmeänä sekä paremmin pohkeen edessä
* Peruutukset pitää opettaa hevoselle uudelleen, sillä se on päässyt unohtamaan ne aivan totaalisesti ja lähinnä vaan suuttuu kun niitä yrittää siltä pyytää
* Vasemmalle pitää jumpata hevosta taipuisammaksi ja vasen pohje pitää saada paljon paremmin läpi, harjoituksina pohkeenväistö, avot ja sulut
* Vastalaukkaa pitää alkaa työstää, sillä se olisi hyvä työkalu juuri notkeuteen ja suoristamiseen
* Ravissa pyydän hevosen liian syvään muotoon ja jään liian helposti joko vetämään tai kannattelemaan, pitää antaa hevoselle tilaa, pyytää sitä kantamaan itse itsensä ja miettiä vieläkin "suorempaa" kaulaa, laukassa muoto pysyy helpommin oikeana
Näillä mennään ja toivotaan, että yhteiselomme jatkuisi taas suopeammissa merkeissä viime viikon sotimisen jälkeen ja elämä olisi siten helpompaa. :)
Kuvien copyright Pekka Pietikäinen
lauantai 24. maaliskuuta 2012
Suosikkivarusteita
Ajattelinpa aikani kuluksi kirjailla muutamat suosikkivarusteeni:
Iki-ihana koulusatulani on Anky Salinero, joka on aika perus satula, mutta siinä on erittäin mukava istua. Lisäksi siinä on paljon mukavia ominaisuuksia ja se on tuntunut sopivan Murdelle hyvin. Toinen suosikkini on Wintecin Isabell Werth, mikä oli Murdellakin aiemmin ja jota käytin myös aiemmilla hevosillani Nuipalla ja Nädellä.
Loimista suosikkini ovat Daslön sisätoppaloimi, joka istuu kummallekin hevoselleni kuin tehty. Niissä on hyvät säätömahdollisuudet, lapalaskos ja häntäläppä.
Ulkotoppaloimista tähän mennessä paras ja kestävin on ollut Tattinin kaulakappaleellinen 330g vanutäytteinen loimi. Tänä talvena on tullut kokeiltua noiden loimien kestävyyttä, kun on kaksi pientä riehakasta hevosta ollut yhdessä tarhailemassa. Tämä loimi on edelleen yhtenä kappaleena, vaikka on sekin jo jonkun verran osumaa saanut! :)
Suitsissa olen tykästynyt W-profilen suitsiin, mutta omistan vain ruskeat W-profilen suitset enkä enää yhtään saman ruskeaa satulaa, joten olen sittemmin siirtynyt käyttämään Daslön suitsia, joihin on lisätty W-Profilen blingbling-otsapanta korostamaan Murden aina yhtä nättiä läsiä! :) Alakuvassa nämä mustat suitset ja otsapanta. Murden ratsastusloimi on myös yksi suosikkivarusteistani, se on Tattinin fleece-ratsastusloimi, joka istuu hyvin ja pysyy paikallaan ja on lisäksi kivan näköinenkin!
Satulahuovissa olen ehdoton Eskadron-fani. Sekä este- että kouluhuovista parhaimmat ovat Eskadronin huopia. Nyt on taas kauden uudet värit tyrkyllä, joista olisi ihanaa saada turkoosi huopa sekä mikä ettei pintelitkin... :) Alakuvassa ihana oranssi Eskadronin huopani!
Kuolaimissa olen ehdoton Sprengerin KK-ultra-fani. Lähes kaikilla ratsastamillani hevosilla on tuo kyseinen KK-ultra käytössä. Murdelle ostin nyt vielä hienosäädöksi siitä Dynamic RS-version, joka tuntuu olevan ainakin juuri Murdelle vielä normi-KK-ultraakin parempi. En vielä ole törmännyt hevoseen, joka ei olisi KK-ultralla toiminut... :) Tai ehkä se vaan sopii mun käteeni, mutta jotain taikaa siinä ehdottomasti on.
Suojia Murde käyttää oikeastaan vain hypätessä ja suojissakin olen aika ehdoton, sillä Veredukset niiden olla pitää.
Olisikohan tässä pääasiassa kaikki tärkeimmät suosikkini..?
Iki-ihana koulusatulani on Anky Salinero, joka on aika perus satula, mutta siinä on erittäin mukava istua. Lisäksi siinä on paljon mukavia ominaisuuksia ja se on tuntunut sopivan Murdelle hyvin. Toinen suosikkini on Wintecin Isabell Werth, mikä oli Murdellakin aiemmin ja jota käytin myös aiemmilla hevosillani Nuipalla ja Nädellä.
Loimista suosikkini ovat Daslön sisätoppaloimi, joka istuu kummallekin hevoselleni kuin tehty. Niissä on hyvät säätömahdollisuudet, lapalaskos ja häntäläppä.
Ulkotoppaloimista tähän mennessä paras ja kestävin on ollut Tattinin kaulakappaleellinen 330g vanutäytteinen loimi. Tänä talvena on tullut kokeiltua noiden loimien kestävyyttä, kun on kaksi pientä riehakasta hevosta ollut yhdessä tarhailemassa. Tämä loimi on edelleen yhtenä kappaleena, vaikka on sekin jo jonkun verran osumaa saanut! :)
Suitsissa olen tykästynyt W-profilen suitsiin, mutta omistan vain ruskeat W-profilen suitset enkä enää yhtään saman ruskeaa satulaa, joten olen sittemmin siirtynyt käyttämään Daslön suitsia, joihin on lisätty W-Profilen blingbling-otsapanta korostamaan Murden aina yhtä nättiä läsiä! :) Alakuvassa nämä mustat suitset ja otsapanta. Murden ratsastusloimi on myös yksi suosikkivarusteistani, se on Tattinin fleece-ratsastusloimi, joka istuu hyvin ja pysyy paikallaan ja on lisäksi kivan näköinenkin!
Satulahuovissa olen ehdoton Eskadron-fani. Sekä este- että kouluhuovista parhaimmat ovat Eskadronin huopia. Nyt on taas kauden uudet värit tyrkyllä, joista olisi ihanaa saada turkoosi huopa sekä mikä ettei pintelitkin... :) Alakuvassa ihana oranssi Eskadronin huopani!
Kuolaimissa olen ehdoton Sprengerin KK-ultra-fani. Lähes kaikilla ratsastamillani hevosilla on tuo kyseinen KK-ultra käytössä. Murdelle ostin nyt vielä hienosäädöksi siitä Dynamic RS-version, joka tuntuu olevan ainakin juuri Murdelle vielä normi-KK-ultraakin parempi. En vielä ole törmännyt hevoseen, joka ei olisi KK-ultralla toiminut... :) Tai ehkä se vaan sopii mun käteeni, mutta jotain taikaa siinä ehdottomasti on.
Suojia Murde käyttää oikeastaan vain hypätessä ja suojissakin olen aika ehdoton, sillä Veredukset niiden olla pitää.
Olisikohan tässä pääasiassa kaikki tärkeimmät suosikkini..?
Kevät!
Kevät on vihdoin täällä! Tänään oli aivan ihanaa talleilla mielettömän hyvässä säässä, aurinko paistoi ja oli todella lämmin. Katselin ensin kentällä Murden ja Annin puuhasteluita, jotka näyttivät todella hyviltä ja sen jälkeen käytiin vielä kentällä ja maastossa kera Villen, Lihiksen ja Annin. :) Olipa kerrassaan ihanaa! Pikkuhiljaa kenttä ja maastot alkavat olemaan sulat ja pääsee työstämään hevosia entistäkin monipuolisemmin. Kyllä kevät vaan on niin ihanaa aikaa...
Murden kanssa ollaan hakattu päätä seinään taas tällä viikolla. Tiistaina sillä oli ihan vaan vapaapäivä ja keskiviikkona käytiin ekaa kertaa selästä käsin kentällä ja vielä pimeässä ja pohjakin oli vielä jäinen... Siinä sitä sitten oli ihmeteltävää. Mentiin vähän käyntiä ja ravattiin muutama kierros ja jäätiin kuin jäätiinkin henkiin! Mä taas yritin tehdä asiasta paljon vaikeampaa kuin se olikaan. Niin kuin aina Murden kanssa... Torstaina suunnattiin sitten maneesille tekemään kunnon treeni kun alkuviikko oli mennyt ihan hömpötellessä. Aluksi hommat sujuivat ihan superisti, kevyttä ravia kevyellä tuntumalla ympyröillä ja sitten vähitellen laukkaa. Murde tuntui hyvältä ja olin jo ihan fiiliksissä, että asennemuutokseni tuottaa tulosta ja hevonen on kiva. Kuitenkin mukavuus loppui aikanaan ja yhtäkkiä hevonen taas poistui altani kirjaimellisesti takavasemmalle. Nooh, lisää hommia ja taas sujui hetken, kunnes jälleen meni kuppi nurin. Työstettiin sitten siirtymisiä ja ravia ja suunnan muutoksia, kunnes päästiin yhteisymmärrykseen suunnasta ja askellajista. Lopuksi taas sain hevosen jota kuinkin kuulolle ja tuntumaan hyvältä, kunnes sitten loppuraveissa jotain mukamas vielä tapahtui ja koko poni lähti käsistä... Nooh, killuessani jossain siellä vasemmalla puolella hevosta, päätin et kapuan kyytiin ja toivon parasta ja niin emme sitten kuitenkaan onnistuneet erkaantumaan toisistamme! :) Ei muuta kuin vielä ravia ja vähän laukkaakin, jottei hevoselle jää mitään vääriä luuloja tilanteesta. Ja sitten vielä loppuravit ja selvisin voittajana tältä maneesireissulta! Mutta nyt kun Murdella meni kuppi nurin, se sätki ja otti vielä lähdötkin, niin mulla on taas vahvempi olo sen kanssa, kun tiedän, että kyllä mä aika pitkään pysyn kuitenkin kyydissä kaikesta huolimatta! :)
Murde on kyllä maailman hassuin hevonen. Se lukee mua kuin avointa kirjaa. Heti kun mä jännityn, niin se jännittyy, heti kun mä vedän, sillä menee kuppi nurin, heti kun mä oon rento, sekin on rento! Se on siis ihan täydellisesti mun peilini ja tiedän tasan tarkkaan, että mitä ongelmia meillä onkaan, ne on mun pääni sisällä vain ja ainoastaan... Ja tästähän pitäisi olla helppo sitten päästä eteenpäin, joo-o. Hmmmm. Nooh, viikonlopuksi Pietin valvovan silmän alle ja ensi viikon keskiviikkona Boeen FWB-valmennukseen, niin ehkä mulla ei ole aikaa pohtia sen tuhmailuita ja jännitellä niin hirveästi, kun pitää keskittyä ihan vaan työntekoon! :) Näin mä ainakin toivon, sillä viikon päästä olis myös se rataharjoitus, johon meillä olisi tarkoitus mennä elämää ihmettelemään ja itseään kiusaamaan.
Tällä viikolla on tullut ratsastettua kaikkia ratsuja melkein vaan kerran. Akun ratsastin torstaina ja kenttä oli vielä aika vaiheessa, mutta harjoiteltiin meille niin vaikeita takareita ja ne alkoi ehkä pikkuhiljaa löytymään. Samin kanssa fiilisteltiin keskiviikkona ja yritettiin etsiskellä koottua ravia, sillä sitä ei vielä hirveästi olla treenailtu. Kerman kanssa pohdittiin laukan nostoja, sillä käynti, ravi ja pysähdykset alkoivat olla jo melko siivoja. Villen kanssa tänään pyörittiin volteilla ja käänneltiin suuntaan jos toiseen.
Lisäksi viime viikosta alkaen on kuvioihin tullut uusi projekti, 4-vuotias suomenhevostamma Vilppu, jonka kanssa harjoitellaan ratsun elon perusjuttuja ja toivotaan pääsevämme laatuarvostelukarsintaan niitä esittämään. Vilppu on vielä hyvin raaka ratsu, mutta oppii koko ajan lisää. Vielä kun Vilpunkin kenttä sulaisi, niin päästäisi harjoittelemaan laukkaamistakin. Niin pitkälle ei olla vielä päästy, mutta ehkä jo ensi viikolla!
Huomista Pietin tuntia odotan ihan vimmana. Toivottavasti se on yhtä hyvä kuin aina ennenkin! :)
Murden kanssa ollaan hakattu päätä seinään taas tällä viikolla. Tiistaina sillä oli ihan vaan vapaapäivä ja keskiviikkona käytiin ekaa kertaa selästä käsin kentällä ja vielä pimeässä ja pohjakin oli vielä jäinen... Siinä sitä sitten oli ihmeteltävää. Mentiin vähän käyntiä ja ravattiin muutama kierros ja jäätiin kuin jäätiinkin henkiin! Mä taas yritin tehdä asiasta paljon vaikeampaa kuin se olikaan. Niin kuin aina Murden kanssa... Torstaina suunnattiin sitten maneesille tekemään kunnon treeni kun alkuviikko oli mennyt ihan hömpötellessä. Aluksi hommat sujuivat ihan superisti, kevyttä ravia kevyellä tuntumalla ympyröillä ja sitten vähitellen laukkaa. Murde tuntui hyvältä ja olin jo ihan fiiliksissä, että asennemuutokseni tuottaa tulosta ja hevonen on kiva. Kuitenkin mukavuus loppui aikanaan ja yhtäkkiä hevonen taas poistui altani kirjaimellisesti takavasemmalle. Nooh, lisää hommia ja taas sujui hetken, kunnes jälleen meni kuppi nurin. Työstettiin sitten siirtymisiä ja ravia ja suunnan muutoksia, kunnes päästiin yhteisymmärrykseen suunnasta ja askellajista. Lopuksi taas sain hevosen jota kuinkin kuulolle ja tuntumaan hyvältä, kunnes sitten loppuraveissa jotain mukamas vielä tapahtui ja koko poni lähti käsistä... Nooh, killuessani jossain siellä vasemmalla puolella hevosta, päätin et kapuan kyytiin ja toivon parasta ja niin emme sitten kuitenkaan onnistuneet erkaantumaan toisistamme! :) Ei muuta kuin vielä ravia ja vähän laukkaakin, jottei hevoselle jää mitään vääriä luuloja tilanteesta. Ja sitten vielä loppuravit ja selvisin voittajana tältä maneesireissulta! Mutta nyt kun Murdella meni kuppi nurin, se sätki ja otti vielä lähdötkin, niin mulla on taas vahvempi olo sen kanssa, kun tiedän, että kyllä mä aika pitkään pysyn kuitenkin kyydissä kaikesta huolimatta! :)
Murde on kyllä maailman hassuin hevonen. Se lukee mua kuin avointa kirjaa. Heti kun mä jännityn, niin se jännittyy, heti kun mä vedän, sillä menee kuppi nurin, heti kun mä oon rento, sekin on rento! Se on siis ihan täydellisesti mun peilini ja tiedän tasan tarkkaan, että mitä ongelmia meillä onkaan, ne on mun pääni sisällä vain ja ainoastaan... Ja tästähän pitäisi olla helppo sitten päästä eteenpäin, joo-o. Hmmmm. Nooh, viikonlopuksi Pietin valvovan silmän alle ja ensi viikon keskiviikkona Boeen FWB-valmennukseen, niin ehkä mulla ei ole aikaa pohtia sen tuhmailuita ja jännitellä niin hirveästi, kun pitää keskittyä ihan vaan työntekoon! :) Näin mä ainakin toivon, sillä viikon päästä olis myös se rataharjoitus, johon meillä olisi tarkoitus mennä elämää ihmettelemään ja itseään kiusaamaan.
Tällä viikolla on tullut ratsastettua kaikkia ratsuja melkein vaan kerran. Akun ratsastin torstaina ja kenttä oli vielä aika vaiheessa, mutta harjoiteltiin meille niin vaikeita takareita ja ne alkoi ehkä pikkuhiljaa löytymään. Samin kanssa fiilisteltiin keskiviikkona ja yritettiin etsiskellä koottua ravia, sillä sitä ei vielä hirveästi olla treenailtu. Kerman kanssa pohdittiin laukan nostoja, sillä käynti, ravi ja pysähdykset alkoivat olla jo melko siivoja. Villen kanssa tänään pyörittiin volteilla ja käänneltiin suuntaan jos toiseen.
Lisäksi viime viikosta alkaen on kuvioihin tullut uusi projekti, 4-vuotias suomenhevostamma Vilppu, jonka kanssa harjoitellaan ratsun elon perusjuttuja ja toivotaan pääsevämme laatuarvostelukarsintaan niitä esittämään. Vilppu on vielä hyvin raaka ratsu, mutta oppii koko ajan lisää. Vielä kun Vilpunkin kenttä sulaisi, niin päästäisi harjoittelemaan laukkaamistakin. Niin pitkälle ei olla vielä päästy, mutta ehkä jo ensi viikolla!
Huomista Pietin tuntia odotan ihan vimmana. Toivottavasti se on yhtä hyvä kuin aina ennenkin! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)