Arkea

No niin, arki on koittanut ratsastustenkin tiimoilta. Eilen kapusin jälleen hevosten selkään puolentoista viikon tauon jälkeen ja oli kyllä ihanaa. :) Ratsastin normitapaani heti ensimmäisenä päivänä neljä hevosta ja voin sanoa, että tänä aamuna olotila muistutti lähinnä rekan alle jäänyttä. Aiemmin en ole juurikaan huomannut, että lihakset kipeytyisi vaikka ratsastaisin kuinka monta hevosta päivässä, mutta nyt kun lihakset olivat saaneet puolitoista viikkoa lepäillä, olenkin ihan puolikuollut. :) Nooh, hyvä näin, tietää ainakin tehneensä jotakin...

Tokaj oli siis ensinnä työn alla ja sen kanssa oli varsin hauskaa. Verryttelin normitapaan laukassa, vastalaukassa ja muutamalla vaihdolla. Sitten avot ja parit sulut, sain myös tehtyä yhdet ihan sikahienot sarjavaihdot ihan vahingossa jutellessani samalla Viivun kanssa. :) Niinhän se menee aina parhaiten, kun ei yritä liikaa! Sitten vielä hetki ravityöskentelyä ja Viivu kyytiin. Tokaj oli viikon breikin jäljiltä erittäin hyvässä vireessä ja teki hommia mielellään. Tokaj on kyllä varsinainen aarre!

Sitten suuntailin kohti Samia. Samillakin oli ollut viikon verran hieman kevyempää, mutta oli sen jäljiltä jo palauteltu hommiin ajojen merkeissä ja olikin tehnyt edellisenä päivänä aika kunnollisen maraton-treenin lumihangessa. Ehkä siitä syystä se oli alussa hieman kireä, mutta vertyi kyllä ihan kivasti. Aloiteltiin ravissa, vähän avoja ja siirtymisiä ravin sisällä, myös pohkeenväistöt diagonaalilla ja vähän sulkua avoista. Sitten loivia vastalaukkakaaria, jonka jälkeen käynti-laukka-käynti-vastalaukka-käynti-harjoituksia kumpaankin suuntaan ja siitä sitten vaihtoharjoituksiin. Välillä vaihtoharjoitukset sujuvat aika lupaavastikin ja välillä taas tuntuu, ettei suju ollenkaan. Mutta parhaat vaihdot saatiin niin, että jäi vaan askel etu- ja takajalkojen vaihtamisen väliin. Vasemmasta oikeaan oli vaikeampaa, mutta oikeasta vasempaan välillä tuntui oikeinkin lupaavilta ne vaihdot. Eli kyllä ne siitä vielä, vielä ei ole aika masentua. Sitten loppuverryttely, kävely ja paljon taputuksia. Hieno poni!

Jöpön kanssa käytiin ensin pitkällä kävelyllä maastossa ja sitten lumen valtaamalle kentälle pyörimään. Siellä oli niin paljon lunta, ettei mitään kovin kunnollista saanut aikaiseksi, mutta kuntotreeninä varmaan oikeinkin hyvä. Ainakin meille kummallekin tuli hiki ja tunsimme tehneemme töitä. Jöpön kuntoa pitää kohotella ja saada se sporttisempaan kuosiin. Se on ollut vähän liian vähällä työmäärällä, mutta eiköhän se taas tästä sekin saada urheilullisempaan kuntoon kisakauden koittaessa!

Viimeisenä oli sitten Murden vuoro. Murde vihdoin oli lopettanut mulle mököttämisen ja tuli jopa tarhasta vastaan portille. Harvinaista herkkua sellainen! Sitten ei muuta kuin vermeet päälle ja hommiin, kerran radan ympäri ja sitten kentälle ja kyytiin. Aloiteltiin laukassa vähän pitkällä ohjalla ja kevyessä istunnassa niin, että sain Murden vertymään ja kevenemään edestä. Sitten Suoria ja ympyröitä laukassa ja siitä laukanvaihtoihin. Ne olivat vähän hukassa, mutta ajoittain saimme aikaiseksi ihan päteviäkin vaihtoja. Tai ainakin selkään tuntui pätevältä. Illalla oli sen verran kylmä, että Murdella oli ratsastusloimi päällä, joka hieman haittasi tarkkojen apujen antamista vaihtoihin. Sen jälkeen sitten harjoitusravia, joka on ihan maailman kamalinta. Huomasin istuessani harjoitusravissa, että jäin helposti pitämään tukea edestä, jotta olisin muka pystynyt pysymään helpommin kyydissä ja siitähän ei tietenkään seuraa mitään hyvää. Eli menin sitten hieman pitkällä ohjalla harjoitusravia ympäriinsä, jotta sain pidettyä kevyen tuntuman enkä päässyt vetämään suusta. Kun aloin pääsemään ravaamisen makuun, tehtiin vähän pohkeenväistöjä Sepon ohjein melkein ilman tuntumaa. Väistöt sujuivat yllättävän hyvin aina ajoittain. Toki välillä ravi hiipui ja välillä hommasta ei tullut yhtään mitään, mutta saatiin myös niitä onnistumisia eli en vetänyt, pystyin istumaan lähes jarruttamatta ja sain vielä sivullevievät avutkin läpi! Jeejee. Lopuksi vielä taivuttelua kevyessä ravissa, jotta kumpikin kylki olisi notkea eikä hevonen ollenkaan juoksisi lavoillaan. Se näytti viikonlopun valmennuksissa tahdittavan hieman vasemmalle ja myös tuntui nyt siltä, mutta kunnon ravissa kunnollisilla taivutuksilla tuntui aukeavan aika kivasti. Laukka oli lopuksi helppoa ja mukavaa, siinä on niin kiva istua verrattuna raviin, joka on kyllä jotain aivan äärikammottavaa. Jäi hyvä fiilis ja oli kivaa, Murde alkaa olemaan aika kiva ratsu.

Siinä siis eilisen työstöt, joiden jäljiltä olen tässä rekan alle jäämistä vastaavassa tilassa... :) Sillä se lähtee, millä se on tullut-periaatteella suuntasin tänä aamuna kohti Akua. Aku olikin ihan mielettömän hyvä ratsastaa. Huomasin, että Sepon opit ovat auttaneet minua myös Akun kanssa. Istuin rentona kyydissä ja annoin mennä. Pohkeenväistöt ja avot sujuivat ravissa melko mallikelpoisesti, siirtymiset olivat aika ok ja laukassakin avot olivat edelleen muistissa. Esittelin Akulle myös ajatusta laukkapohkeenväistöstä eikä sekään tuntunut yhtään mahdottomalta ajatukselta. Ratsastettiin läpi myös kokeilumielessä helppo a:2-ohjelma, joka saatiin suoritettua, muttei vielä niin, että sitä kannattaisi kisoihin mennä näyttämään... Yllätyin kuitenkin, että tiet tuntuivat aika helpoilta eikä mitään ylitsepääsemätöntä tehtävää tullut vastaan. :) Lisää treeniä siis ja kyllä se Aku on kohta siinä kunnossa, että sekin voi lähteä kilpailuihin koittamaan onneaan! Olisi kyllä nyt ihanaa päästä sen kanssa vähän johonkin valmentautumaan, niin näkisi, miten se liikkuu muualla ja kuinka paljon ongelmia on korjattavana..!

Murdelle on tänään annettava vapaapäivä, jonka se on ehkä ansainnut, vaikka hirvittävästi tekisi mieli mennä sillä tänäänkin ratsastamaan. Nooh, ehkä mun on maltettava huomiseen ja viikonloppuna päästäänkin sitten taas reeniin, jeejeeeeee!