maanantai 16. heinäkuuta 2012

Lappeenranta, osa II

Samin kanssa olimme siis Lappeenrannan kansallisissa kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä oli ohjelmassa yhden tähden A-kenttäkilpailuohjelma ja toisena päivänä kahden tähden A-kenttäkilpailuohjelma. Ensimmäisen päivän luokka oli avoin 6-vuotiaille ja siihen oli iloksemme ilmoittautunut kaksi muutakin ponia ja toisen päivän luokka olikin 6-vuotiscupin neljäs osakilpailu ja meidän osiltamme kolmas ja viimeinen.

Ensimmäisenä päivänä verryttelyssä Sami tuntui ihan mielettömän hyvältä aluksi, tuntui, että se halusi liikkua nurmipohjalla todella paljon. Laukassa se tuli kuitenkin hieman vahvaksi, jolloin jouduin tekemään vähän siirtymisiä ja saamaan keveyttä takaisin sitä kautta. Ennen rataa en osannut sitten käynnistää sitä hyvää ravimoottoria enää takaisin...

Radalle mentiin korjaamaan Tampereen jälkiä, sillä Tampereella epäonnistuimme kyseisellä radalla täysin ja nyt oli paljon parannettavaa. Alkuraveihin en oikein saanut normaalia ponnekkuutta vaan se osuus jäi vähän vaisuksi. Voltit olivat hieman alitempoiset. Lisäys lähti ihan kivasti, siinä tosin erehdyimme keskellä pieneen kuoppaan, josta tuli ihan pieni tahtihäiriö, muttei se onneksi menoa haitannut. Käynti oli huonoa ja sinne mahtui rikkokin. Laukka taas oli enemmän meidän juttumme. Laukkakuviot olivat kivat ja niistä selvittiin kunnialla. Lopputervehdykseen ja homma oli sillä selvä. :)

Molempiin luokkiin Lappeenrantaan meille osui mukavasti ensimmäinen lähtöpaikka radalle ja se tuntui meille loppujen lopuksi sopivankin, vaikka vähän pelottikin etukäteen. Lauantain veto riitti toiseen sijaan prosentein 63,679%. Päästiin palkintojenjakoon ja kunniakierrokselle ja oltiin tyytyväisiä.

Illalla oli hyvä analysoida, miten nurmi vaikutti Samiin ja mitä kannattaa seuraavana päivänä ottaa huomioon.

Lauantaina odotti sitten se, mihin oli tähdätty jo jonkin aikaa, vaikkakin valmistelut olivat jääneet aika heikoiksi aikataulusten ja sairastelun osilta. Kahden tähden A-kenttäkilpailuohjelmaan kuuluu kootut askellajit ja lisäksi myös avotaivutukset sekä sulkutaivutukset ravissa. Nämä ovat minullekin vielä sellaisia liikkeitä, joiden ratsastamista radalla olen päässyt harjoittelemaan harmittavan vähän, joten ratsastajana annoin paljon tasoitusta muille, sillä suurin osa kilpakumppaneistani 6-vee cupissa ovat kokeneita kilparatsastajia, joille moisten liikkeiden esittäminen on arkiirutiinia. Tästä kilpailusta oli kiinni myös finaaliin pääseminen. 10 parasta 6-vuotiscupin osallistujaa pääsee Harjuun finaaliin ja meille oli Jyväskylän voiton ansiosta finaalipaikka tyrkyllä, jos vain tässä ohjelmassa onnistuttaisiin.

Verryttelyssä Sami tuntui hyvälle, vaikkakin itse olin varmasti hieman kireä ja jännittynyt. Olin etukäteen onneksi tietoinen, että rataa arvostelee 3 tuomaria, joista yksi vielä ulkomaalainen, sillä se oli meille ehdottoman hyvä asetelma. Mitä enemmän tuomareita, sen vähemmän yhden arvostelu vaikuttaa. Ja koska Sami on pieni poni puoliveristen joukossa, voi joskus olla tuomareita, jotka vaan eivät siitä pidä...

Radalle ratsastin hyvällä ja iloisella fiiliksellä. Alun lisäys sujui ihan ok, ei ihan niin kuin voisi, mutta lisäystä oli havaittavissa. Avot ja sulut sekä puolivoltit sujuivat kohtuurikkeettömästi. Vasen sulku on vielä aika vaikeaa ja siihen tuli pieni laukka alkuun, kuten usein kotona harjoituksissakin. Peruutus sujui hyvin, mutta käynti oli jälleen alavireinen. Sitä on harjoiteltava tavalla tai toisella. :) Laukassa oli hyviä pätkiä ja ei niin hyviä pätkiä, mutta tehtävät tuli suoritettua kuitenkin, joka oli pääasiallinen tavoitteemme. Lopputervehdykseen kääntyessä annettiin sitten vähän tasoitusta, kun poni putosi raviin, nosti uden laukan, vaihtoi laukan ja sitten pysähtyi vähän miten sattuu. :) Radasta jäi kuitenkin hyvä mieli, tehtävät oli tehtynä ja jäätiin henkiin!!!!!

Tuloksena tästä vedosta oli 58,679% ja luokan viides sija yhdestätoista osaanottajasta. Olin varsin tyytyväinen. Neljäskin sija olisi ollut helposti tyrkyllä, mutta siihen olisi pitänyt jättää pari rikettä tekemättä. Kaksi tuomareista laittoivat meidät neljänneksi, yksi vastaavasti seitsemänneksi. Ulkomaalaiselta tuomarilta sain peräti reilut 61%. Vaikka harmittikin, että kärkikolmikon menoon en millään kykene ja jälleen sain huomata, että olen vasta aika aloittelija kilparatsastuksen maailmassa, oli kuitenkin kiva huomata, että alusta asti itse tekemäni poni, johon olen koko ajan uskonut, on tehnyt ihan mielettömän sarjan ratoja tässä kyseisessä cupissa ja näillä suorituksilla varmistimme paikkamme finaalissa, vaikka yksi osakilpailu on vielä jäljellä!

Kauden alkaessa, kun lähdin sarjaan tavoittelemaan finaalipaikkaa, uskoin sen olevan lähes mahdoton tehtävä. Nyt kun finaalipaikka on varmistunut, fiilis on ihan mieletön! Odotan innolla finaalia, sillä siellä meillä ei ole kuin voitettavaa. Meille finaalipaikka itsessään on jo voitto ja kaikki sen päälle on sitten ekstraa.

Kiitokset tästä kaikesta kuuluu jälleen Samin omistajalle Leenalle, joka on ollut yllytettävissä tähän hulluuteen ja Samia ja mua valmentaneelle Nipsulle, joka pikkuhiljaa alkaa lämpenemään mun poniratsulleni. :)


6 kommenttia: