Kohti oripäiviä...

Kuten moni on huomannut, ei Moniponin nimeä ollut vielä perjantain Hevosurheilussa oripäiville ilmoittautuneiden joukossa. Ei niin, koska en ole sitä vielä ilmoittanut. Keskiviikkona sain tietää, että sen röntgenkuvista ei löytynyt mitään jalostuskäyttöä estävää ja sen puolesta ollaan ehdottomasti edelleen oripäiville menossa.

Keskiviikkona oltiin myös Boessa Stellan valmennuksessa kyselemässä neuvoja oripäiville valmistautumiseen ja kyselemässä myös vähän mielipiteitä ponista. Saatiin paljon hyviä vinkkejä sekä ihan yleiseen valmistautumiseen että ratsastuksellisiin seikkoihin. Jälleen kerran oli aivan ihanaa päästä Boeen valmentautumaan ja sain valmennuksesta todella paljon irti. Käynnistä ja ravista ei niin kehuja irronnut, mutta parannettavaa sitäkin enemmän ja parannusta toki saatiinkin aikaiseksi! Laukasta saatiinkin sitten jopa kehuja ja myös vinkkejä siihen, miten sitä pystyy vielä parantamaan. Vaikkei mitään ylistystä tullut (eikä sitä odotettukaan), antoi tämäkin reissu vahvistuksen sille, että ihan hyvällä mallilla ollaan ja vielä paremmin työskennellen saadaan poni varmastikin ihan mukavaan kuosiin oripäiviä ajatellen.

Se, mitä vielä odotetaan, on huomisen estetreenit. Eli huomenna Antti ottaa muutamat hypyt Moniponilla ja saa sitten sanoa viimeisen sanan koko hankkeeseen. Luotan etenkin esteasioissa mieluusti johonkin itseäni kokeneempaan henkilöön, koska itselläni ei ole kovinkaan paljon kokemusta nuorista lupaavista estehevosten aluista. Oripäivien estetehtävät ovat kohtuuhaastavia ja sitä varten haluan olla vakuuttunut, että poni pystyy niihin ennen kuin lähden sitä ilmoittamaan moisiin koitoksiin. Tai ainakin että se tuntuu tällä hetkellä siltä, että se vajaan kahden kuukauden päästä pystyy niihin.

Jos siis huomenna meille näytetään vihreää valoa, ilmoitan ponin geimeihin maanantaina. Jossei, jatkamme reenejä normaalisti kohti kisakautta ja pohdimme jalostuskäyttöön tarjoamista taas uudelleen joskus myöhemmin.

Ponin kanssa on nyt tehty reenejä ihan kivasti. Maanantaina oli se superihana maasto, tiistaina huilipäivä, keskiviikkona Stellan valmennus, torstaina taas maastoilua ja pellolla työskentelyä, perjantai ja lauantai olivat huilipäiviä ja huomenna sitten Antin kanssa hyppäämään. Ensi viikolle sitten taas reenejä mukavasti, jotta kunto nousee ja poni alkaisi saamaan vähän lihasmassaa päälleen pikkuhiljaa. Heidikin palautuu Hollannista muistaakseni tiistaina, niin on koko tiimi taas kasassa. Viikonloppuna onkin sitten vuorossa taas Karin valmennus Tuomarinkylässä.

Moniponin monia kauhistuttava talvikarva on alkanut tippumaan mukavassa tahdissa, joten se ehtinee vaihtaa oripäiville iki-ihanan kesäturkkinsa. Sen tukka pitäisi ehtiä nyppimään ja jalkakarvat siistimään lähipäivinä, mutta aika paljon karvoja yritän sillä pitää mahdollisimman pitkään, sillä ne suojaavat sitä mukavasti. Moniponilla ja Murdella on kuitenkin sen verran hurjat leikit useimmiten, että kaikki suojaavat karvat on hyvästä.

Ruokintaa on myös Moniponille viilailtu mahdollisimman sopivaksi, jotta se jaksaa kaikki reeninsä ja saisi vielä otettua massaa päälleenkin. Ponien kanssa saa kuitenkin aina olla hieman varovainen, ettei niitä vaan tule yliruokittua missään vaiheessa. Olisi kuitenkin tärkeää saada ruokinta kohdilleen niin, että Moni saisi mahdollisimman paljon massaa päälleen, jolloin siitä tulisi hieman sopusuhtaisemman oloinen, sillä sehän ei mikään ihan varsinainen rakenteen kukkanen kuitenkaan ole.

Huomenna on siis varsinainen ratkaisujen päivä. Tällä hetkellä moni asia näyttää hyvältä ajatellen tätä oripäiväprojektia, mutta vielä on näitä kysymysmerkkejä. Vielä suurempia kysymysmerkkejä niistä tekee vielä omassa mielessäni se, etten itse pysty asiaan juurikaan vaikuttamaan vaan joudun kaikessa kokonaisuudessa jättämään tuon estepuolen arvioinnin ja työskentelyn muille tahoille. On paljon helpompi hallita omia fiiliksiä, jotka liittyvät omaan tekemiseen kuin toisten tekemiseen. :)

Vielä tästä oripäivähommasta pitää sanoa, että ihan jäätävän hintaista puuhaa tämä on tällaiselle tavan harrastelijalle. Oripäivien osallistumismaksu 4-6-vuotiaille on 650e, joka ei sisällä karsinamaksuja Ypäjällä. Ypäjällä täytyy majoittaa poni sekä tiimi neljän yön ajan, karsinamaksu taisi olla 36e/yö, huone 98e/2 hlöä/yö ja sitten toki vielä kaikki kuljetukset Ypäjälle ja takaisin. Rtg-kuvien ottokaan ei suinkaan ollut ilmaista ja perittiinhän siitäkin vielä erikseen kuvien analysointimaksu.

Ja mitä tällä rahalla sitten saa? Paljon pahaa mieltäkö? Ainakin tuntuu, että useiden ihmisten kohdalla on monina vuosina enemmän ollut tuota pahaa mieltä tarjolla kuin mitään muuta. Itse lähden tähän siksi, että toivoisin reissun olevan hieno kokemus hienoluontoisen ponini kanssa. En osaa kuvitella, että elämässäni kohdalle osuu kovin monta hevosta, joiden kanssa edes harkitsisin oripäiville lähtemistä, niin se täytyy ehdottomasti tehdä nyt kun sellainen poni on käsiini osunut. Ja jos poni oripäivillä tyrmätään täysin, voin hyvillä mielin ruunata sen! ;)

Tällaisia mietteitä tänään. Saa nähdä, mikä on fiilis 24h kuluttua...