sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Hiljaiseloa hevosteluissa

Hevosrintamalla on ollut varsinaista hiljaiseloa viime aikoina kun muilla rintamilla onkin kiirettä piisannut. En ole ihan hirveesti ehtinyt treenailla ja jotenkin onkin sellainen olo, että ratsastukset ei oikein tällä erää suju riittävän hyvin ja kun viimeiset kilpailutkin menivät jotenkin alavireisesti, on pientä ratsastusmasennusta ollut havaittavissa.

Murde on kuin onkin nyt kuitenkin taas parin viikon tauon jälkeen ratsastuskunnossa ja sai kengätkin takaisin jalkoihinsa. Vieläkin on vaan seurailtava, miten etukavio lähtee osumansa jälkeen kasvamaan ja vaikuttaako se hevosen liikkumiseen. Ruununrajaan on kasvanut liikalihaa ja siitä ei vielä pysty sanomaan, että lähteekö kavio kasvamaan ihan normaalisti vai mitä on luvassa. Tilannetta kuitenkin seuraillaan ja nyt täytyy sitä myös vähän rasvailla, jotta iho pysyy kimmoisana. Onneksi on talvi ja lunta... Jouluaattoaamuna Murde oli Annin maastoratsuna ja joulupäivänä ratsastin sillä ensin "kentällä" vähän oikeammin ja sitten vielä hurruuteltiin pellolla menemään. Tein jopa muutamia puhtaita vaihtoja ja vähän siirtymisiä ja voltteja. Loppuviikosta Anni on ollut Murden kanssa pari kertaa pellolla ja vähän myös maastossa. Huomenna olen suunnitellut juoksuttavani Murden jos vaan herään riittävän aikaisin työvuorojeni välissä, sillä ohjelmassa olisi myös työmatkalla käydä ratsastamassa Sami ja Kerma.

Moniponin kanssa oltiin aattoaamun maastossa ja oli aika ihanaa. Mentiin ojien läpi ja hypättiin yli yhden purokin matkalla. :) Lumisessa maastossa oli ihanaa aloittaa aattoaamu. Myös Moni pääsi joulupäivänä uudelleen duuniin ja sen kanssa suunnattiin suoraan pellolle. Pellolla vähän kuntotreeniä eli ravia ja laukkaa kumpaankin suuntaan todella paksussa umpihangessa. Lopuksi vielä kävely ensin pellolla ja sitten vielä tarhassa, jossa oli vähän helpompi pohja kävelyyn. Moni on kyllä niin ihana ratsu, pellollakin siihen voi luottaa ihan täysillä vaikka se vähän innostuisikin ja siitä tulisi vähän vahva edestä. Pieni vahvuus tekee siitä oikeastaan vain helpomman ratsastaa tietyllä tavalla. Mutta jalka kyllä ponilla nousi hangessa! Nuorelle hevoselle hankihommat on kyllä parasta, mitä tiedän... :) Lauantaina parin välipäivän jälkeen PonPon pääsi taas Kalliorinteeseen estetreeniin. Valitettavasti en itse päässyt paikalle kun samanaikaisesti oli Murdelle tulossa kenkääjä, mutta reipas tiimi lähti ilman mua Kalliorinteeseen ja saapuivat iloisina kotiin. Moniponi oli hypännyt jälleen todella hyvin ja toiminut kuin unelma. Ei se taida muuta tapaa osatakaan! ;) Ponponille oli ensimmäisen kerran esitelty vähän isompaa okseriakin sekä jopa sarjaeste!!! Kaiken poni oli ylittänyt kiltisti ja välillä tainnut huolehtia ratsastajastaankin. (ainakin ratsastajan omien sanojen mukaan) ;) On se vaan viisas poni. Videolta näin tunnin kulkua ja hienostihan ratsukko vaan kehittyy kerrasta toiseen. Tämä kuitenkin oli vasta ponin kolmas estevalmennus ja viides kerta kun Heidi on sillä ylittänyt yhtään mitään estettä! Jälleen kerran lisää mietteitä valmennuksen kulusta löytyy Heidin blogista.

Samin kanssa käytiin Tapaninajelulla Tapaninpäivänä ja hauskaa oli kirpakasta pakkasesta huolimatta. Siitä reissusta lisäilinkin kuvat jo aiemmin! Huomenna olisi tarkoitus jatkaa treenejä Samin kanssa ja toivottavasti tammikuussa päästäisi pitkästä aikaa valmentautumaankin. Edellisestä kerrasta alkaa olemaan jo puolisen vuotta. Ei mikään ihme, että ollaan hieman hunningolla... :) Kerma alkaa olemaan jo aika hyvällä mallilla ja sekin joulun aikana on suoriutunut sekä rekiajelusta että lasten ratsuilusta. Siitä alkaa kuoriutumaan pikkuhiljaa ihan oikea lasten poni, vaikkei ehkä alun perin olisi moiseen edistykseen oikein voinut uskoakaan.

Tokajin kanssa olen reenaillut pari kertaa. Ollaan harjoiteltu vähän vaihtoja ja avoja ja sulkuja ja kokoamisia laukassa. Paljon on saatu tehtyä ihan hyvää työskentelyä, mutta jonkun verran on myös näistä hommista jouduttu neuvottelemaan. :) Viivu on edistynyt Tokajin kanssa ihan valtavasti ja sitä on ollut ilo katsella. Jälleen kerran on kyllä todettava, että Tokaj on ihan tolkuttoman hyvä opetusmestari. Mitään se ei tee ilmaiseksi, mutta kun osaa pyytää, se tekee ihan vaikka mitä! Sen kanssa olen yrittänyt kiinnittää huomiota istuntaani ja löytää sen fiiliksen, minkä olen nyt loppuvuonna jotenkin kadottanut. Pari kertaa olen mennyt ilman jalustimiakin ja se on kyllä aina yhtä kivaa ja hyödyllistä. Vaihtojen kanssa ilman jalustimia menemisestä oli ehdotonta hyötyä kun ei päässyt vaihdoissa nostamaan persettä penkistä vaan istui entistäkin syvemmälle alas satulaan. Yhtäkkiä vaihdot olivatkin ihan superhelppoja ja mukavia. :) Ilman jalustimia pitäisi ehdottomasti työskennellä myös muiden ratsujen kanssa, jotta pääsisi sinuiksi istuntansa kanssa taas. Täytyy yrittää uskaltaa mennä Murdella jonain päivänä ilman jalustimia. Se kun on semmonen vatkain, että ilman jalustimia saattaa pudota kyydistä vaikka ihan vaan suoralla ravatessa....

Muita hevosia en nyt olekaan ehtinyt ratsastamaan. Joulu ja työt ovat vieneet ihan liikaa aikaa, jotta olisi ehtinyt riittävästi treenaamaan ja harrastamaan. Lisäksi huomaa hyvin, että talvella ei todellakaan jaksa samanlaista määrää hommia kuin kesällä. Kesällä sitä ajelee ympäriinsä ja ratsastelee vaikka kuinka monta hevosta päivittäin, mutta nyt tekee mieli vaan kääriytyä peittojen sisään kotona ja nukkua ensi kevääseen asti.

Uuden vuoden jälkeen onneksi tilanne vähän helpottuu ja normalisoituu ja kaikki ylimääräinen säätö jää pois ohjelmasta. Tiistaista alkaen pitäisi siis taas aloittaa reenit vähän normaalimmalla rutiinilla ja aloittaa valmistautuminen toden teolla kaudelle 2013!!!!

lauantai 29. joulukuuta 2012

Murden vuosi!

Sepon valmennuksessa tammikuussa. Sepolta ollaan opittu ratsukkona ihan hurjasti. Seppo osasi sanoa mulle mun heikkoudet ääneen tämän hevosen kanssa ja opetti mut huomaamaan pienetkin virheeni ja korjaamaan niitä. Sepon tunneilla mun ja Purden yhteiselo on kehittynyt hurjasti ja olen oppinut ratsastajana lukemaan ihan uusia asioita itsessäni ja näkemään niitä myös oppilaissani.
Karin tunnilla Tuomarinkylässä helmikuussa. Purde pääsi loikkimaan esteiden yli ja juoksemaan vapaana ja tekemään vaikka mitä muutakin hassua. Aina ei estetunnteja katsellessaole helppoa tunnustaa omistavansa tämä hevonen... Mutta tässäkin lajissa vielä noustaan!
Tuomarinkylässä hypättiin jokunen erikoisempikin esteitä, jotka olivatkin oikeastaan helpompia kuin edellisen päivän ihan tavalliset esteet...
Tiinan tunnilla Dressage Centerissä, harjoiteltiin avojen ja sulkujen alkeita ja katseltiin kouluaitoja. Pööde sai asustella Dressage Centerissä viikonlopun retkeilemässä ja oli varsin tyytyväisen oloinen eloonsa.
Kotikentällä reenejä ihanassa talvisäässä!
Kallirinteessä verrytellen maaliskuun alussa, verkassa on hyvä leikkiä kouluhevosta.
Mutta kyllä siellä Kalliorinteessä hypättiinkin! Ja sieltä irtosi punavalkoinen rusettikin, jiiihaa!
Pietin valmennuksessa Dressage Centerissä maaliskuussa, hommat alkoi melkein jo niin kuin sujumaan aina välillä. Ainakin kuvissa näyttää kivalta.
Stellan ensimmäinen FWB-valmennus Boessa maaliskuun lopulla, tällöin saatiin hyvää fiilistä siitä, miten tulisi ratsastaa ihan oikeasti. Pelottavaa, mutta hyvin opettavaista.
Maaliskuussa käytiin myös ekoissa kisoissamme, jossa Pööde oli hieman kauhuissaan :) Selvittiin hengissä maaliin, vaikkei ihan vaikeuksitta. En tiedä kumpaa meistä jännitti enemmän tämä kyseinen reissu...
Sepon valmennuksessa huhtikuun alussa, olin kuumeessa ja huonossa hapessa, mutta silti nautin tunnin annista täysin siemauksin. Päästiin taas tekemään meille vaikeita juttuja, mutta kun sujui, sujui superhyvin!
Harjoituskilpailut Dressage Centerissä huhtikuussa! Aika vaikea He B-ohjelma oli kyseessä, mutta ihan kunnialla päästiin läpi eikä hyydytty keskelle matkaa. Ravissa istuminen oli tuolloin vielä yhtä tuskaa ja pyysinkin luvan saada kevennellä lisäyksissä. :) Purden veli oli myöskin paikan päällä ja oli kyllä hauska nähdä sukulaissielu. Yhtä omituinen kaveri sekin taitaa olla...
Kumpumäellä käytiin harjoituskisoissa huhtikuussa myöskin. Kumpumäki on mun suosikkipaikkoja käydä harjoittelemassa. Se on mukava ympäristö hevoselle ja siellä on paljon mukavia ihmisiä ja yleensä ihan mielettömän hyvä henki kisoissa. Ja täytyy myös antaa krediittiä superbuffalle!
Surullisen kuuluisa startti Järvenpään seurakisoissa! ;) Tää verryttely sentään meni vielä edes jotenkin kutenkin, mutta radalla oli kyllä todella vaikeaa...
Ensimmäiset ulkokisat Savijärven RJL-päivänä toukokuun alussa. Rata meni yllättävän hyvin, sillä taisi tuolloinkin jännittää aika lailla. Mutta näitä kokemuksia tarvitaan, yhä lisää ja lisää!
Herra Best in Show
Kotona tsillailua tarhassa!
Alkukesän harjoittelua kentällä, Purdelle aina yhtä vaikea pohkari työn alla...
Pitkästä aikaa Pietillä! Olipa ihanaa ja hevonenkin kulki aika kivasti. Tämä kesäkuun alusta siis. Omassa istunassa näkyy ahkera reenaaminen!
Ekat aluekisat!!! JRS Kesäkuussa, selvittiin hengissä ja suoritettiin tehtävät, olin onnellinen ja hevonenkin taisi olla ihan onnellinen. Ainakin viimeistään kun pääsi kotiin. :)
Pööde laiduntaa!
Heinäkuun lopussa Savijärven ihanat kilpailut!! Kesän parhaita muistoja näistä kisoista. Toivottavasti ensi vuonna taas!
Elokuun Piet, hevonen kiiltää ja kulkee. Oli kivaa!
Uusintakokeilu Järvenpäässä, tällä kertaa hyvin tahmaisella ratsulla, mutta 60% rajapyykki ylittyi ensimmäisen kerran aluekilpailuissa. Pitkään roikuttiin jopa kiinni sijoissa, mutta lopulta useampi meni kuitenkin meistä ohi. Jää ensi vuoteen rusetin metsästykset siis!
Taas Pietillä, meno alkaa ryhdistäytymään ja mäkin melkein istun penkissä... :)
Boessa Stellan tyyppauksen jäljiltä kevennellen. Oli ihan supermageeta nähdä oikeasti todella taitava ratsastaja Murden kyydissä. Kyllä jalka nousi ja herra kuunteli! Äärimmäisen motivoivaa, mutta myös äärimmäisen masentavaa.. :)
Boessa seuraavalla kerralla sama meininki jo verryttelyssä! Ero näiden kahden kerran välillä oli huima.
Lumisissa maisemissa kotimaastossa! Näissä merkeissä on loppuvuotta vieteltykin ja Purdesta on tulossa mitä parahin maastoratsu. Se on jo kohtuullisen luotettava peli maastossa, ainakin niin kauan kun on kaveri matkassa!











 Vuosi on ollut mitä ihanin ja opettavaisin oman hevosen kanssa. Paljon on ollut onnea matkassa ja jonkun verran epäonneakin. Purde on siitä mitä ihanin ensimmäinen hevonen, että mikään ei tule sen kanssa ilmaiseksi vaan kaiken eteen joutuu tekemään pirusti töitä. Jos joku asia sitten onnistuu, saa olla sitäkin tyytyväisempi. Purde myös pitää mun jalat visusti maan tasossa niin, etten koskaan kuvittele osaavani juurikaan ratsastaa tai juuri mitään muutakaan. Mutta sen nätti läsi ja lempeä (ja myös hieman maaninen) katse on parasta piristystä moneen päivään. Purde on ihana kaveri, jonka kanssa elämä ei koskaan ole tylsää ja usein harvinaisen haastavaa. Jonain päivänä kun osaan tällä hevosella ratsastaa ja se osaa tempun jos toisenkin, voi todeta kyllä oppineensa paljon. Siitä ei pääse mihinkään. Odotan innolla, mitä ensi vuosi tuo tullessaan tämän ihanan hevoseni kanssa!

Moniponi


Tässä vähän Moniponin kehityskulkua tämän vuoden ajalta: 

Ensimmäisiä ratsastuskertoja tammikuussa, Anni selässä ja minä maassa huutelemassa. Poni vielä aika lihakseton ja kehittymätön niin kuin ikäiselleen kuuluukin olla. Ponpon oli kyllä superviisas sisäänratsastettava. Toki se jonkun kerran oli vähän hämmentynyt ja pukitteli tai vähän innoissaan ja pukitteli, mutta muutoin niin helppo kaveri, että tällaisia voisi laitella vaikka tusinan lisää...
Kevään hangilla. Poni alkaa pyöristymään ja täyttymään! Keväällä Moniponi oli ihan parhaassa vireessä. Se oli innokas kaiken työn teon suhteen ja energiaa piisasi. Kaikki sille osoitetut tehtävät se teki helposti ja kunnialla. Kevään aikana se hyppäsi mm. Kyvyt Esiin-karsinnassa niin isoja esteitä, etten olisi sen sellaisista ikipäivänä uskonut selviävän.
Kesällä poni pääsi laihtumaan laidunaikana kun tsekkaili tammoja ja keskittyi muuhun kuin syömiseen. Ratsastus kuitenkin sujui kivasti. Tässä kuvassa ratsastan ponilla toista kertaa itse. Siihen asti sen työskentelyt oli ollut enemmänkin kaasun ja jarrun etsimistä ja leikkiä ja laulamista! Tämän jälkeen taisin kerran ratsastaa ponilla ennen muuttoamme uuteen kotiinsyys-lokakuun vaihteessa, muutoin poni sai nauttia kesästä. Välillä se kävi Annin kanssa vähän hurruuttelemassa ja pari tikkuakin se taisi ylitellä kokeilun vuoksi.
Ensimmäisessä yhteisessä valmennuksessamme Tuomarinkylässä marraskuussa 2012, luottovalmentajana Nipsu. Poni käyttäytyi kuin vanha tekijä, vaikka tämä oli myös ensimmäinen ratsastuskerta maneesissa! Maneesissa aiemmin oli käyty vaan juoksemassa vapaana ja hyppäämässä esteiden yli!




Seppo Laineen valmennuksessa marraskuussa. Poni alkaa jälleen keräämään massaa päälleen ja esimerkiksi kaula alkaa täyttymään varsin mukavasti. Vielä täytyy saada selkään ja takaosaan lisää pyöreyttä!
Ensimmäistä kertaa kotipellolla lumihangessa joulukuun alussa 2012. Poni on tässäkin hommassa erittäin luotettava ratsu. Vaikka vähän poni innostuisikin, ei sille tule mieleenkään lähteä hanskasta... :) Pilotilla oli tällä kerralla kyllä vähän ylivarmisteleva ote, sillä yhtään ei tiennyt, mitä tuleman piti.
Nipsun valmennuksessa joulukuussa. Poni saa pikkuhiljaa tarvittavaa pyöreyttä ja vähän voimaakin kantaa itseään ja jäädä askeleeseen eikä vaan kipittele eteenpäin pienin nopein askelin.




Ja loppuun vielä tsillailukuvia:
Kyvyt esiin-valmistautuminen Lohjalla
Kesän riemua!
Jouluaattoaamun maastoon lähtöä odotellessa...
Tyytyväisenä treenaamassa!

torstai 27. joulukuuta 2012

Kuvia Lappeenrannasta

Nyt pukkaa kuvapainotteisia postauksia. :) Satuin saamaan käsiini kuvia Lappeenrannan kisoista heinäkuulta ja laitanpa pari tännekin tsekkailtavaksi. Lumikuvien vastapainoksi vähän kesäisempiä tunnelmia tarjolla tällä kertaa.

Startattiin siis Lappeenrannassa 6-vuotiaiden luokkia Samin kanssa ja tältähän se meno siellä näytti:






Kuvien copyright Johanna Lyijynen ja suuri kiitos hänelle näistä kuvista!

Tapaninajelulla!

Tapaninajelulla Säääm thö Porolla! 








Kuvien copyright Pekka Pietikäinen