sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Uutta ja ihmeellistä...

Syksy on alkanut ratsastuksen merkeissä kerrassaan. Ratsastettavia on riittänyt ja kivaa on ollut. Muutamalla tunnillakin olen ehtinyt käydä opettelemassa ratsastuksen saloja...

Omat hevoseni voivat paksusti. Murde vietti lähes kuukauden maastoillen lähes pelkästään, jotta oppisi rentoutumaan ratsastajan kanssa maastossa ja nauttimaan ulkoilmaoloista. Stunttina toiminut Heidi onkin maastoilun lomassa tykästynyt Murdeen ja ovat löytäneet hyvän yhteisen sävelen. Heidin kanssa Murde on ylittänyt parit esteetkin ja sitä hommaa on käynyt Murdelle opettamassa myös Marika Immonen. Huomenna on toinen kerta kun Marika kipuaa Murden kyytiin, joten saa nähdä, minkälaista menoa on luvassa... Ensimmäisellä kerralla Marika kehui Murdea varsin järkeväksi nuoreksi hevoseksi ja piti kovasti sekä sen askellajeista että asenteesta.

Stuntti-Heidin lomaillessa Hollannissa päädyttiin toisen Heidin silmän alle eli Heidi Svanborgin tunnille Murden kanssa. Tehtävät oli selkeitä ja yksinkertaisia, mutta auttoivat minua hahmottamaan, kuinka Murden kanssa tulisi edetä järkevästi kohti toimivaa ratsua. :) Taivutuksia kulmissa ja kaarevia uria, joissa tarkkana apujen kanssa sekä täytyy antaa hevoselle mahdollisuus löytää itsensä eri askellajeissa, ettei auta sitä "liikaa" ja samalla ratsasta laatua askellajeista pois... Nämä asiat mielessä on hyvä jatkaa harjoituksia!

Nätkylä eli Kaisla on voimistunut kesän aikana hurjasti ja yritti ruveta käyttämään meitä Kirsin kanssa hyväkseen, kun on vähän leikin ja laulun kautta sitä pyritty voimistamaan. Onneksi olemme ainakin toistaiseksi tätä hevosta ovelampia ja ongelmaan on pyritty heti puuttumaan ja palauttamaan neiti raiteilleen. Tänään sillä ratsastaessani se tuntuikin varmaan paremmalta kuin kertaakaan koskaan aikaisemmin. Ehkä sekin alkaa vihdoin löytämään itsensä. :) Kesän aikana se onkin kasvanut pituutta, korkeutta ja leveyttä, joten sen takia voi sillekin olla hankalaa välillä ymmärtää kaikkia ulottuvuuksiaan. Esteratsun uraa Näde on myös jatkanut lupaavasti. Viime viikonloppuna Janna Huhtasen kurssilla Nätti esitti parasta osaamistaan ja hyppäsi kaiken maailman erikoisesteitä ja jopa kolmoissarjaa!!!!! Nädellä on hyvä asenne moneen asiaan, jos hän vain niin haluaa... Tyypillinen nainen siis.

A.T. Jesperin kanssa on jatkettu työskentelyä perusasioiden kanssa. Ilmojen viiletessä Jöpö jaksaa taas tehdä töitä entistäkin paremmin ja on ollut hyvin motivoituneen tuntuinen tekemään töitä. Siirtymisten hiomista ja vetristelyä koko kropasta on yritetty suorittaa parhaan osaamisen mukaan. :) Myös Jöpö oli eilen Heidi Svanborgin tunnilla ja saatiin hyviä eväitä talviharjoitteluun. Jöpön ongelma aiemmin oli voimattomuus ja etupainoisuus, mutta kesän aikana se on saanut jo jonkin verran voimaa ja jaksaa kantaa itsensä. Nyt sitä pystyi lähteä pyöristämään läpi kropan ilman että se muuttui alkuunkaan etupainoiseksi! Virtaa riitti myös ja kivaa oli ratsastaa papalla, joka olisi halunnut mennä miljoonaa. :) Ensi kaudella palaamme radoille entistä ehdampana! Täytyy toivoa, että pääsisimme läpi talven välillä jonkun silmien alle niin, että kehitys pysyisi mahdollisimman nousujohteisena...

Jöpön tyttöystävä Galma on myöskin ollut työn alla ja sen kanssa harjoitukset ovat sujuneet mukavissa merkeissä. Sen kanssa pitäisi päästä ensi viikolla Nipsun tunnille katsomaan, että mitä Nipsulla on tästä ratsusta sanottavanaan... :) Galma on mitä miellyttävin tamma ratsastaa ja osaakin todella paljon. Sillä on mulle ehdottoman paljon annettavaa ja toivotaan, että päästäisi vielä sen kanssa vähän kouluradallekin esiintymään.

Uutuutena ratsukuvioissani on suomenhevostamma Suvi-Hermiina, jolla on Henna Arpalon ratsastamana tällä kaudella sijoituksia ja voittoja alue- ja kansalliselta He A-tasolta. Suomenhevosten kuninkaallisten aikaan hevonen siirtyi ratsastettavakseni ja treenaa nyt kohti kantakirjausta Ypäjällä marraskuussa. Tämän todella osaavan ja laadukkaan ratsun kanssa opetellaan vasta tuntemaan toinen toisiamme ja ollaan käyty pari kertaa Ia Wennerstrandin tunnilla. Tamma on erittäin toimiva ja mukava, mutta tarvitsee hirvittävän määrän voimaa ollessaan isokokoinen ja -liikkeinen. Talven aikana onkin tavoitteena saada sille riittävästi voimaa ja kuntoa, jotta pääsisimme näyttämään sitten yhteistä osaamistamme ensi kaudella kilpakentille!

Poniratsuni Pin Rock's Esmeralda on myytävänä sen ratsastajan kasvettua sille liian isoksi. Siitä joku saa kyllä itselleen ihan mielettömän ponin... Melkein toivon sen päätyvän jollekin lahjakkaalle koulupuolen poniratsastajalleen, jotta se pääsisi näyttämään osaamistaan ja liikekapasiteettiaan koulukentille!

Siinä kuulumiset tällä kertaa ja Murden huomisia hyppyjä odotellessa!

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Kisakausi takanapäin!

Kesän kuumuudet on ohi ja lomatkin lusittuna. Olin 5 viikkoa elokuun alusta alkaen lomalla ja sillä aikaa jääneet päivitykset kokonaan suorittamatta. Siinä ajassa on ehtinyt toki sattua ja tapahtua.

Kilparatsuni A.T. Jesperin kanssa kävimme elokuun lopulla Loimihaassa pienhevosten mestaruuskilpailuissa. Mestaruusluokkina oli Nuorten hevosten kenttäkilpailuohjelma sekä He:3. Jo ensimmäisessä luokassa Jöpö tuntui todella hyvältä ja suoritti tehtävät mukavasti nurmipohjan liukkaudesta huolimatta. Tuloksena siitä oli reilu 64%, johon olimme Sarin kanssa varsin tyytyväisiä. Toki parantamisen varaakin olisi monessa kohdassa ollut, mutta positiivinen fiilis jäi ja siitä oli hyvä jatkaa.

Sateen jatkuessa pitkin päivää tuli nurmesta koko ajan liukkaampi ja me hokittomina jouduimme tosissaan miettimään, että osallistuako toiseen osakilpailuun vaiko eikö. Kun Loimaalle asti oli kuitenkin ajettu ja koska Jöpö tuntui paremmalta kuin koskaan, päätimme startata liukkaalla nurmellakin, toki hevosen ehdoilla. Olimme suorittamassa ehkä yhteisen uramme parasta rataa, kunnes viereisen laitumen tammalauma ilmaantui nurkille Jöpöä tsekkailemaan ja siitähän vanha herra intoutui. :) Jöpö lähes tulkoon vei mua loppuradan, kun oli niin meno päällä tammoille esiintyessä... Kohtuullinen 59% suoritus sekin, mutta mitä se olisikaan ollut ilman herran oreiluja. ;) Hyvillä mielin kuitenkin lähdettiin kotiin ja todettiin, että on hienoa huomata 20-vuotiaan äijän olevan noin hyvällä mallilla ja intoa täynnä!

Jöpön urakka jatkui Suomenhevosten kuninkaallisissa syyskuun alussa, missä se suoritti vähän matkustuksesta väsyneenä He A:2:sen perjantaina ja intoa täynnä He B:3:sen launtaina. Kummastakin 57 ja risat %, mutta paljon oppeja jatkoon. Ja hienoja kuviakin niistä suorituksista on otettuna! Suomenhevospaljoudessa oli hienoa huomata, että Jöpö on oikeasti hienossa kunnossa ja ainakin joitain asioita sen kanssa on tehty oikein! Kuninkaallisten jälkeen Jöpö on saanut vähän vetää henkeä ja lomailla. Aluemestaruuksiin osallistuminen oli ollut alun perin mielessä, mutta mun työvuorot ja kaksi rankkaa edellistä viikonloppua saivat mut sitten unohtamaan sen ajatuksen... Tuloslistaa katsellessa vähän kyllä harmittaa, ettei tullut mentyä kyseisiin pippaloihin. :)

Kirsin ja mun aiempi yhteisprojekti Nuippa Nuudelman oli meillä myös mukana Ypäjällä. Nuippa on kärsinyt kesän aikana kavio-ongelmista ja lisäksi sillä on myös ollut ähkyä ja sen sellaista epäonnea, joten valmistelut laatuarvosteluun jäivät hyvin vähäisiksi. Vajaa 3 viikkoa ennen geimejä päästiin ratsastamaan ja juuri ennen ilmoittautumisten umpeutumista hyppäämään sen verran, että nähtiin sen kykenevän tehtävät edelleen suorittamaan. Pari viimeistä viikkoa tehtiinkin kaikki voitava laatuarvostelun eteen ja siitä työstä meidät palkittiin sijoituksella 5-vuotiaiden suomenhevosten laatuarvostelussa. Nuippa oli kokonaiskilpailussa siis 11. ja estekokeessa 6. lahjakkaimman oloinen näillä valmisteluilla. Hyvä Nuippa! Se on kyllä mitä hienoin suomenhevonen, lunki tyyppi, mutta todellinen kilpailija, herkkä ja virtava. :)

Ypäjällä esitin lisäksi orikavalkadissa Hermelin tammajälkeläisen Suvi-Hermiinan, joka on 7-vuotias erittäin miellyttävä ratsunalku. Saa nähdä jatkuuko yhteistyö tämänkin kanssa jatkossa...

Oma Gallops Jamironi on saanut stunttiratsastajan kyytiin ja harjoitellut maastoilua ja välillä kentälläkin pyörimistä varsin hyvällä menestyksellä. Toki välillä on niitä päiviä, kun kaikki on kamalaa ja pelottavaa, mutta onneksi myös niitä päiviä, jolloin maastoilu sujuu kiltisti ja jopa lähes rennosti. Välillä on myös käyty Nipsun tunnilla reenaamassa oikeeta liikkumista. Se on sujunut yhtä vaihtelevalla menestyksellä. ;) Pin Rock's Esmeralda on myös toiminut Murden seuralaisena maastossa... Muutoin sillä tullut mentyä nyt vähän vähemmän taas. Tai siltä ainakin tuntuu, kun on lähinnä vain pörötelty maastossa.

Siinä kai ne pääasialliset lähiaikojen kuulumiset tällä kertaa.