maanantai 30. tammikuuta 2012

Sami-ponin Snowshow

Sami-ponin hankitreenien todistusaineisto










Kuvien copyright Pekka Pietikäinen

torstai 26. tammikuuta 2012

Onni on oma hevonen

Tämä oli taas yksi niistä päivistä, jonka takia tätä lajia jaksetaan harrastaa vuodesta toiseen. Murde oli tosiaan saanut huilia Pietin kurssin jälkeen maanantaina vain kävellen, tiistaina kokovapaalla ja keskiviikkona kevyesti juoksutellen sivuohjilla. Tänään sitten olin päättänyt kavuta kyytiin ja ottaa työn alle kaikki ne vaikeudet, jotka oli viikonloppuna tulleet esiin.

Suitset päähän, satula selkään ja menoksi. Mulla oli pienimuotoinen aikarajoite, koska olin ratsastamassa työvuorojen välissä ja töihin oli siis ehdittävä. Aloitin kävelyllä kentän reunoilla, jossa oli vielä paljon hankea, levitettiin siis samalla kentän ratsastusalaa. Siitä sitten raviin ja tavoitteena oli jatkaa ravia jonkunkin aikaa, koska se on nimenomaan se askellaji, jota en koskaan saa aikaiseksi ratsastaa. Ravattiin suoria sivuja ja kulmia ja vähän lävistäjälinjoja, Murden hieman verryttyä jatkoin myös ravia volteilla joka kulmassa. Välillä homma meinasi vähän levähtää pitkäksi, mutta pääasiassa hevonen pysyi hyvin kasassa ohjan ja pohkeen välissä ja liikkui hyvin ja mielellään eteenpäin. Huomasin itsestäni, että monta kertaa teki mieli vaan jatkaa laukassa ravin sijaan, mutta ei, tällä kertaa jatkoin sinnikkäästi läpi tehtävien ravissa.

Kun sitten päätin, että on laukan aika, tehtiin vielä laukka-ravi-laukka-siirtymisiä ensi alkuun. Sitten muutama voltti laukassa ja lopulta päädyttiin tekemään laukanvaihtoja. Oikeasta laukasta vasempaan laukkaan onnistui kohtuullisen usein aika hyvin, mutta vasemmasta oikeaan tuppasi olemaan takajalat myöhässä. Sain kuitenkin lopulta itseni valmistelemaan ja ratsastamaan hätäilemättä vaihdot loppuun saakka ja sain myös sen suunnan onnistumaan. Vaihtoja oli nyt kiva tehdä, kun tiesi, että ne ovat siellä olemassa ja olen saanut niitä aiemminkin onnistumaan. Lisäksi tein laukassa vähän pohkeenväistöaskeleita, sillä se on helpompaa laukassa kuin ravissa.

Laukanvaihtojen onnistumisen jälkeen siirryin takaisin raviin ja koitin kumpaankin suuntaan muutamat askeleet pohkeenväistöä ja ne onnistuivat!!!! Murde asteli tomerasti jalkansa ristiin ravin tahdissa! Jiihaa! Ei se ollutkaan aivan mahdoton tehtävä, kuten ehdin jo luulemaan. Lopuksi se myös ravasi oikein tomerasti ja hyvän tuntuista ravia. Hieno Murde!

Olipa hyvä fiilis tämän ratsastuksen jälkeen kun huomasi, että hevosen levättyä pari päivää kurssin jälkeen, näytti kaikki kurssin tehtävät tehneet tehtävänsä ja homma pelitti paremmin kuin koskaan aiemmin. Kyllä se Piet on vaan ihmeellinen mies, kun teettää vähän tehtäviä kahtena päivänä peräkkäin ja sen jälkeen homma vaan lähtee luistamaan ihan uudella mallilla. Sama juttu oli edellisen Pietin kurssin jälkeen Tokajin kanssa ja yhtä lailla sitä edeltävän kurssin jälkeen Murden kanssa. Kerrassaan mieletöntä, että pystyy saamaan jonkun ihmisen opetuksesta noin paljon irti, että siitä riittää sitten apuja pitkäksi aikaa kotiharjoitteluunkin. Tänään aloin tosissani uskomaan, että Murdestakin voi vielä tulla ihan kohtuullisen pätevä kouluratsu kaikesta huolimatta! Uskalsin sitä ratsastaa ja se antoi mulle itsestään mitä annettavana oli! Ihan mieletön fiilis edelleen ja toivottavasti tämä fiilis jatkuu, sillä jos vaan homma pysyy näin positiivisena, niin edistystä voi tapahtua nopeastikin meidän yhteisessä elossamme... :)

Sitten vielä kävelytys radan ympäri ja nauttimaan kotiin heinäantimista! Ihana Murde, nyt en malta odottaa, että pääsen taas ratsastamaan. Ennen lomaa mulla on enää 3 ratsastuskertaa Murdella tiedossa eli täytyy nauttia niistä täysin siemauksin, jotta malttaa sitten lomailla ilman ihan hirvittävää Murde-ikävää.

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Toteutunutta ja toteutumatonta...

Maanantaina kävin illalla vaan kävelyttämässä Murden rankan viikonlopun jäljiltä ja hetken saivat myös juosta vapaina kentällä Moniponin kanssa. Murde näytti olevan ihan oma itsensä, tosin vieläkin varmasti hieman väsynyt viikonlopun koitoksista. Illalla kotiin päästyäni katsottiin viikonlopun valmennukset videolta. Oli kiva huomata, että Murde aloitti kumpanakin päivänä todella hyvin, hyvässä ryhdissä ja liikkuen hyvin eteenpäin. Loppua kohden tosiaan tuli sitten kumpanakin päivänä vähän ongelmaa, mutta videolta näki, että hevonen selkeästi väsyi, ryhti alkoi tippumaan ja liikkuminen alkoi olemaan hieman työläämpää loppua kohden kumpanakin päivänä. Etenkin tämä oli nähtävissä ravissa. Itse en selkään sitä tuntenut niin selvästi, että hevoselta vain todella loppui paukut, vaan ajattelin pessimistiseen tapaani, että se vaan taas tuhmailee ja haluaa tehdä asioista vaikeita. Vaikka kyseessä oli siis aivan päinvastainen asia eli minä yritin tehdä asioista vaikeita hevosen sijaan. :) Mutta videolta oli postiivista nähdä niitä hyviä pätkiä, sillä sellaisia en ole vielä liian usein päässyt näkemään yhteisellä urallamme... Toki oli myös rakentavaa nähdä ongelma kohdat ja yrittää oppia niistä. Olen selkeästi Murden kanssa pysynyt liikaa mukavuusalueella enkä vaatinut siltä ihan perusasioita riittävästi, mitä taas vaadin kyllä aina muilta ratsuiltani oikein tosissaan! Oman kanssa on niin helppo sluibailla... :) Eli Murde tarvitsee paljon enemmän ravityöskentelyä, ravissa kääntämistä ja temponvaihteluita ja notkistelua. Laukassa se toimii kohtuullisen mukavasti, mutta ravissa väsyy helposti ja nopeasti. Myös ravi-laukka-siirtymisiä pitää ottaa paljon enemmän mukaan kuvioon. Ja myös käynnistä laukannostoja niin, että annan hevoselle tilaa lähteä laukkaan. Laukanvaihtoja voin jo myös hyvin tehdä, kun ne kerran sujuvat kohtuu ongelmitta ja kun laukanvaihtoapu on selvillä, niin täytyy myös ruveta miettimään vastalaukkaa. Tässä sitä riittääkin tavoitetta taas hetkeksi! Mutta paljon on siis tekemistä.

Laineen Sepon tunnille mennään viikon päästä tiistaina ja silloin siis isoon halliin taas ratsastamaan kunnolla tunnin verran. Sitten onkin 11.-12.2. vuorossa Kari Nevalan valmennus Tuomarinkylässä Annin kanssa. 18.-19.2. piti olla Pietin seuraava kurssi, mutta sen peruuntuessa harmillisesti, otin tilalle kummallekin päivälle Tiinan tunnin, joten Murde pääsee uusien silmien alle silloin. Jännittävää! Arvostan Tiinan koulutuomarin silmää todella paljon ja siksi on kiva päästä jälleen hänen oppiinsa ja vielä oman Murdeni kanssa!

Tällä viikolla piti olla myös Nipsun valmennukset, mutta harmillisesti Nipsu on sairaana eikä päässyt tunteja pitämään. Olisi ollut kiva päästä sekä Tokajin että Samin kanssa vähän tsekkailemaan, että missä mennään, mutta se jäänee nyt sitten ensi kuuhun. Tokaj oli kuitenkin eilen omistajansa eli oppilaani Viivun kanssa Nipsun syynissä ja oli mennyt TODELLA hyvin. Olen erittäin ylpeä oppilaistani Viivusta ja Tokajista, jotka ovat kummatkin erittäin hyvällä mallilla urallaan. Tokaj pääsi myös eilen hankihommiin minun kanssani ja vielä tämän päivän tunnin jälkeen loppuverryttelynä Viivun kanssa ja näytti nauttivan siitä! Tokajilla oli ollut vielä tämän päivän tunnin jälkeen hieronta, jossa oli todettu, ettei mikään paikka ole Tokajilla jumissa eikä se oikeastaan tarvitse hierontaa! Hieroja oli vain todennut, että olisipa useammin yhtä hienokuntoisia hevosia hoidettavana.. Viivulla ja Tokajilla on siis asiat erittäin hyvin!

Kun en päässyt Samin kanssa tunnille, oli tyydyttävä kotiharjoitteluun. Kotikentällä ratsastettiin viikonloppuna ratsastettava he b:0 pari kertaa läpi ja Sami tuntui erittäin hyvältä. Pystyin harjoituksissa vain surffailemaan läpi ohjelman ja asiat tapahtui juuri niin kuin osasin Samilta vaan pyytää. Sami on kyllä ihan supernautinnollinen ratsastettava. Lopuksi vielä otimme muutaman vaihtoharjoituksen, tällä kertaa ilman raippaa, sillä olin heittänyt raipan pois siksi aikaa kun menin rataharjoituksia ja jostain syystä Sami tuntui reagoivan jalkaan melkein paremmin ilman keppiä kädessä kuin kepin kanssa. Lopuksi sain jopa aikaiseksi jonkun vaihdoin tapaisen askelluksen, jossa laukka vaihtui ja jatkui, mutta en ole ihan varma, että mitä siellä jaloissa tapahtui... ;) Siihen oli kuitenkin hyvä lopettaa, sillä poni oli reagoinut apuuni aivan oikein. Ponille isot taputukset ja muutama porkkanakin, kun oli melkein jopa vaihtanut laukkaa!

Tällä viikolla työn alla on myös Pimpula, oppilaani esteratsu. Se on alkanut kulkemaan todella kivasti ja on koko ajan enemmän "oman" tuntuinen. Vielä ei olla aina ihan samalla aaltopituudella, mutta niitä hetkiä on koko ajan enemmän ja aina ajoittain kun niitä on niin ne hetket ovat todella hienoja ja antoisia! Pimpulalla on ihan superlaadukkaat liikkeet ja niissä on kohtuullisen haastavaa istua, mutta se on hyvää harjoitusta vaan. Silti Murdella taitaa olla hankalampi ravi kuin Pimpulalla... :)

Akun ratsastin myös tänään sen eilisten estekilpailujen jäljiltä ja alkujäykkyydestä huolimatta Aku liikkui hyvin ja mielellään. Jatkettiin sen kanssa vastalaukkaharjoituksia ja tehtiin käynnin kautta laukanvaihtoja, homma sujui ja jaksoimme kummatkin keskittyä tehtäviin. Oli oikeastaan todella kivaa! Aku on niin lutuinen lempeä jättiläinen silloin kuin haluaa olla, ettei siitä vaan voi olla pitämättä...

Lauantaina onkin sitten pitkästä aikaa vähän kilpakoitoksia ja pitäisi ratsastaa sekä Tokajilla että Samilla Tuomarinkylässä He B:0. Helppoa A:ta ei ollut tällä kertaa tarjolla harjoiteltavaksi, joten oli otettava mitä tarjolla on. Tokajin kanssa on hyvä vain harjoitella radalla ratsastamista, sillä usein on ollut ongelmana, että se kierolieroilee radalla ja jää pohkeen taakse, niin kaikki harjoitus on tarpeen. Samille taas tekee ihan hyvää mennä välillä mukavuusalueella. Se on usein joutunut suorittamaan aika vaikeitakin tehtäviä radalla, joten välillä tekee hevosen itsetunnolle hyvää mennä vain sellaisia juttuja, mitkä ovat kivoja ja helppoja. Ja onhan tossa he B:0:ssa kuitenkin nuorelle hevoselle ihan tekemistä, voltteja, lisäyksiä ja vaikka mitä mutkaa ja kiemuraa. :) Murde ei ainakaan siihen taipuisi tekemälläkään... ;)

Että tällaisia.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Piet, day 2

Yön työvuoron jäljiltä taas väsyneenä lähdettiin matkaan hakemaan Murdea retkelle. Kuljetussuojat jalkaan ja poni koppiin ja matkaan. Ajokeli oli eilistä mukavampi ja matka sujui varsin rattoisasti. Perillekin päästiin ajoissa.

Otin Murden ajoissa kävelemään, se tuntui hieman jännittyneeltä ja kireältä. Edellisenä päivänä se lähti heti rennon letkeään käyntiin, mutta nyt jäi vähän enemmän jäkittämään lihaksistaan. Tulkitsin siis, että se oli varmaankin vähän maitohapoilla edellisen päivän reenin ja matkustamisen jälkeen, mikä ei olisi kyllä ihmeellistä alkuunkaan. Ravissa ja laukassa hevonen tuntui kuitenkin hyvältä verryttelyssä ja meni ihan mukavasti eteenpäin ja liikkui kohtuullisen hyvin.





Aloitettiin ympyröillä ja siirtymisillä ja laukka-ravi-siirtymisiinkin alkoi tulla jotain tolkkua. Piet korosti, että minun on pidettävä hevonen pyöreänä läpi siirtymisen ja sitä kautta sainkin lopulta todella sulavia ja hyviä siirtymisiä laukasta raviin. Sitten tehtiin ravissa sekä laukassa voltteja ja jälleen muutama laukanvaihto. Oikeasta vasempaan vaihdot oli hieman hakusessa, mutta lopulta saimme niitäkin puhtaasti, vasemmasta laukasta oikeaan oli sen sijaan helppoa joka kerta lukuunottamatta ensimmäistä, jolloin olimme kummatkin vielä ihan pihalla! :) Eli laukanvaihtoharjoitukset siis sujuivat.



Sen jälkeen jatkoimme taas ravityöskentelyä, joka aluksi sujui mukavasti, mutta sitten alkoi taas menemään siihen, että Murde tarjosi laukkaa jokaisesta mahdollisestaa avusta, mitä tein. Viisikaarinen kiemuraura sujui taivaallisesti, mutta sen sijaan volttikahdeksikko oli aivan mahdoton. Tänään omituista kyllä, vaikeampi suunta ravin säilyttämiseen oli vasen, vaikka yleensä se on nimenomaan oikea. Aina välillä saatiin hyviä pätkiä ja sitten taas ei. Tuntui siltä, että Murde ehkä vähän väsähti ja sitä kautta ei vaan oikein enää kyennyt koordinoimaan jalkojaan toivotulla tavalla! :) Mutta lopuksi kuitenkin saatiin hyvää ravia halutuilla linjoilla ja voitiin lopettaa hyvin mielin hommat.





Vaikka itselleni jäi tästä päivästä huomattavasti vaisumpi kuva kuin eilisestä, kuvat kertovat toista totuutta, hevonen näyttää liikkuvan hyvin, paremmassa muodossa ja paremmin läpi selän. :) Olin vaan itse tänään niin paljon huonompi kuin eilen, että ehkä siitä jäi sitten moinen kuva... Joskus voisi nukkuminenkin tulla tarpeeseen. ;)

Tässä vielä Purden hovikuvaajan Pekan teos viikonlopulta:

lauantai 21. tammikuuta 2012

Piet, day 1

Tänään koitti taas se pitkään ja hartaasti odotettu päivä, jolloin päästiin Murden kanssa Pietin valmennukseen Vihti Dressage Centeriin. Parin tunnin unien jälkeen aamulla lumisateessa hakemaan traileri ja pakkaamaan poni kyytiin. Murde alkaa olla hyvä matkustaja ja menee mieluusti traileriin. Nykyään oikeestaan vain kävelee sisään koppiin joka kerta! Taitaa pitää omasta traileristaan, joka on kyllä ollut ihan tähtihankinta.

Sitten lumisilla teillä kohti Vihtiä. Sääolosuhteista huolimatta päästiin hyvin ja turvallisesti perille, vaikkakin hieman myöhässä suunnitellusta aikataulusta. Ei sitten muuta kuin vermeet päälle pokulle ja menoksi. Käveltiin hetki maneesissa edellisen ratsastajan vielä reenaillessa ja sitten olikin jo meidän aikamme. Kysyin Pietiltä, haluaisiko hän kokeilla taas Murdea, mutta sanoi vaan, että voin hyvin ratsastaa itse.

Heti verryttelyssä Murde liikkui hyvin ja mielellään ja Piet oli äimänä, kuinka paljon se on parantunut joka suhteessa. Eli hyvä meiän tiimi!



Aluksi vaan ravailin ympäri hallia ja lisäsin vähän pitkillä sivuilla ja sitten vähän verryteltiin laukassa ympyrällä. Piet vaan hymyili ja kertoi, kuinka kiva on vaan katsella kuinka hevonen on kehittynyt viime näkemästä aivan mielettömän paljon. :) Sitä oli ilo kuunnella ja muistin siinä vaiheessa vielä hyvin Laineen Sepon opit rennoista hartioistakin, joten hevonenkin pysyi kivasti rentona.





Sitten aloitettiin hommat. Laukassa kokoamisia ja eteenratsastuksia ympyrällä ja 10 metrin voltteja laukassa. Vasemmalle oli helppoa, oikealle kääntyminen huomattavasti vaikeampaa. Sitten tehtiin myös pari laukanvaihtoa, jotka tulivat yllätten erittäin kivasti avusta alkusekaannusten jälkeen! Oli Samin kanssa harjoittelut selkeästi tehneet tehtävänsä, sillä se oli Murden kanssa melkein luontevaa harjoitella vaihtoja. :) Sen jälkeen tehtiin myös laukka-käynti-laukka- ja laukka-ravi-käynti-laukka-siirtymisiä, jotka olivat hieman haastavia, mutta saatiin niihin oikein hyvää fiilistä loppupeleissä.



Sen jälkeen Murdella alkoikin sitten menemään herne nokkaan. Piti jatkaa ravissa ja lähteä miettimään pohkeenväistöä ravissa keskihalkaisijalta kohti pitkää sivua. Murde oli kuitenkin sitä mieltä, että sen sijaan, että etenee ravissa, hän haluaisi vaan mennä laukkaa paikallaan.... Nooh, seurasi lukemattomia eteenratsastuksia, joissa en kyllä itse ollut alkuunkaan riittävän tomera ja lopulta saatiin ravikin sujumaan eteen ja pari ihan asiallista pohkeenväistön yritystäkin peliin. Myös samassa saatiin sekä hienoa lisättyä ravia, että myös laukkalisäyksiä. :) Kyllä sai Piet huudella, että "ETEEN, LISÄÄ ETEEN", mutta sain sitten kuitenkin loppupeleissä homman toimimaan halutusti eikä Murde jäänyt tälläkään kertaa voiton puolelle... Jiihaa, ehkä meistä vielä joku päivä kehkeytyy ihan asiallinen ratsukko!











Vielä on paljon työtä tehtävänä, jotta saadaan Murdesta toivotunkaltainen ratsu, mutta onneksi siis jonkun verran on jo edettykin asiassa. Tämän päivän ongelmista on taas hyvä oppia ja tänään otetuista kuvista näki myös monta ongelmaa, joiden kanssa taistelua on jatkettava yhtä lailla. Tunnin alussa tosiaan pystyin olemaan rento hartioista ja vetämättä, mutta kun tehtävät vaikeutui, niin en enää pystynyt keskittymään niin paljon itseeni ja rentouteeni, joka selkeästi vaikutti homman sujuvuuteen. Ja etenkin kun Murdella meni sen kerran kuppi nurin, oma otteeni herpaantui taas aivan liikaa ja jäin vetämään sen sijaan, että olisin rentoutunut ja ratsastanut vain jalasta eteen! Tässä siis mietittävää kerrassaan tälle yölle ja huomenna on näiden asioiden kanssa selkeästi tsempattava!

Hyvän tunnin jälkeen oli iloinen mieli ja hyvä laittaa taasen poni koppiin ja suunnata kohti kotia! Purde pääsi Lihiksensä viereen unille ja ruuan ääreen, jotta jaksaa taasen huomenna painaa duunia! :)

perjantai 20. tammikuuta 2012

Ihania heppapäiviä

Onpahan ollut taas mielettömän ihanat viimeiset päivät heppojen parissa.

Murde jatkoi torstaina pelto-/ratalinjalla tällä kertaa Annin kanssa ja käyttäytyi edelleen erittäin mallikelpoisesti. Kerran kyllä löysi itsensä ojan pohjalta, kun pellolla oli niin paljon lunta, ettei nähnyt, missä ojat menevät ja luntakin satoi niin, ettei nähnyt mennä suoraan eteenpäin. Matka jatkui kuitenkin ojassa käväisemisen jälkeenkin mallikkaasti! Murde on siis vaan saanut fiilistellä lumimaisemissa eikä sen kummempaa vääntöä ja kääntöä ole suoritettu alkuunkaan. :) Huomenna väännetään ja käännetään sit senkin edestä, kun suunnataan Pietin silmien alle. Vaikka vähän jänskääkin, niin odotan kuitenkin innolla, et pääsen taas kunnolla työstämään Murdea taitavien silmien alle ja taidanpa laittaa taas Pietinkin selkään, jos vaan suostuu sinne jälleen kapuamaan.

Lihis eli Moniponi eli Zorro jatkoi eilen hienosti alkanutta ratsun uraansa Annin kanssa. Juoksutin muutaman kierroksen varmuuden vuoksi alkuunsa, mutta poni näytti rennolta ja tyytyväiseltä, joten ei muuta kuin Anni kyytiin. Aluksi Moni oli taas vähän keveän oloinen takapäästään, mutta kun neuvoin vaan Annia istumaan suorassa ja nojaamaan taaksepäin, kun poni kevenee takapäästään ja pyysin itse maasta ponia eteenpäin, ei ongelma jatkunut eikä oikeastaan edes päässyt kertaakaan pukittamaan. Näki vaan kuinka sen olisi vähän tehnyt mieli pukittaa! :) Eli mentiin kentällä käyntiä ja ravia liinassa ja sitten vielä kierrettiin radan ympäri taluttaen. Radalla poni oli ihan supertsilli ja meni ihan samalla rentoudella kuin aina ilman ratsastajaakin. Ellei jopa rennommin. Tallin pihassa alas selästä ja ponille taputuksia!

Tänään jatkettiin harjoituksia Annin ja Lihiksen kanssa ja poni oli heti kartalla hommistaan. Lähti reippaasti käynnissä ja ravissa liikenteeseen ja oli rennon letkeä. Hetken kun oli juossut liinan päässä, vapautin ponin liinasta ja saivat jatkaa Annin kanssa keskenään. Menivät mallikkaasti ravia kentän ympäri ja vaihtelivat suuntaa ja pysähtyivätkin muutamaan otteseen. Lihis meni supermaltillisesti ja kuunteli ratsastajaa erittäin hyvin. Sitten vielä radan ympäri narun päässä ja taas talliin taputuksiin. :) Lihis on kyllä erittäin miellyttävä ja viisas poni kaikin puolin, siitä voi olla erityisen ylpeä! Ja niin kyllä myös taitavasta pilotistaan, joka on sen kesyttänyt erittäin mallikkaasti. Seuraavaksi onkin sitten vuorossa laukannostot!

Kummankin sekä Murden että Lihiksen rivit ovat erittäin hyvällä mallilla ja päätin nyt vihdoin lopettaa niiden pintelöimisen ja säätämisen niiden kanssa. Saavat parantua vain rasvailulla loppuun. Aloe Vera ja Propolis-rasva on osoittautunut ehdottomasti parhaaksi aineeksi niiden hoitoon! Kunpa ongelma olisi nyt vihdoin tällä ohi ja päästäisiin miettimään jotain muuta kuin rivejä jaloissa. Mutta voin kyllä suositella kaikille ongelman kanssa painiville tuota aloe veraa/propolis-yhdistelmää.

Eilen kävin ratsastamassa sekä oppilaani Pimpulan että Akun. Kummatkin ovat ajoittain minulle vähän haasteellisia ratsuja, mutta eilen oli hyvä karma, sillä kummatkin toimivat erittäin hyvin. Pimpula saattaa olla joskus hieman vahva, mutta eilen se oli kevyt ja jäi hyvin pidätteisiin istunnalla. Aku taasen liikkui lumessa aivan taivaallisesti, meni eteenpäin pelkästä ajatuksesta, tehtiin vastalaukkaa, avoja laukassa sekä ravissa, ravisulkuja ja vaan hmennä hölkkäiltiin. Tämä ratsastus Akulla oli kerrassaan nautinnollinen! Maanantaina meillä oli ollut hieman huonompi yhteinen kerta niin oli ihana taas huomata, että kun homma välillä loksahtaa kohdilleen, siellä on todella paljon potentiaalia tarjolla! Hieno Aku!

Tänä aamuna ratsastin oppilaani Tokajilla ja huomasin, että se on suoristunut oikein toden teolla. Vielä Pietin kurssilla se liikkui mielellään laukassa vähän takajalat sisällä ja siten hieman vinossa. Nyt siihen on keskitytty oikein toden teolla ja suoristeltu sitä ajatuksella. Tänään sitten pystyi huomaamaan työn tuloksen, kun laukkasin Tuomarinkylän pitkässä maneesissa pitkiä sivuja aivan piikkisuoraan. Aina kun näin meidät peilistä, hevonen oli aivan suora eikä lapakaan pudonnut ulos. Innostuin sitten vähän fiilistelemään, kun hevonen tuntui hyvältä ja tein vähän sarjoja ja työskentelypiruetteja. Sarjoissa yksi sarja lähti kakkosella vahingossa ja ajattelin, että no mikäs siinä, koitan kakkosilla muutaman lisää ja sain 5 puhdasta vaihtoa ihan piikkisuoraan kakkosilla ja vielä ihan täysin avusta. En ole ehkä eläessäni tehnyt niin hienoa vaihtosarjaa kakkosilla, wau, mikä fiilis! Sitten Viivu selkään ja hänkin ratsasti Tokajilla erittäin hyvin tänään. Jatkettiin suorilla linjoilla ja oli hienoa nähdä hevosen kulkevan hyvällä kaulalla pitkiä suoria ja taipuvan kauniisti kulmiin! Kyllä on Tokaj vaan todella hieno opetusmestari.

Ratsastin myös tulevaisuuden kilpurini Villen tänään. Villen kanssa neuvoteltiin kulmien ratsastuksesta, mutta muutaman neuvottelukulman jälkeen saimme kaikissa askellajeissa aika kelvolliset kulmat. Ville olisi halunnut alkuunsa puskea lapa edellä läpi kulmien, mutta mullehan se ei todellakaan kelvannut. Lopuksi taipui kauniisti läpi kulmien ja pehmeni kyljistään. Laukassa vauhtia olisi ollut vaikka muille jakaa, mutta kun vaikeutettiin tehtäviä, niin joutui Villekin vähän keskittymään ja hidastamaan laukan tahtiaan. :) Kyllä siitä Villestä vielä leivotaan kesäksi helppo b-ratojen taituri! Kaikki edellytykset siihen ainakin on...

Parin päivän loistavan heppailukarman kruunasi pienenpieni Sami-poni, jonka kanssa käytiin rallaamassa pellolla lumihangessa. Mielettömän upeaa ravia ja Samin letkeää laukkaa hangessa pitkin poikin pellolla! Eihän siinä voinut kuin nauraa hihitellä menemään.. Sami on kyllä maailman mainioin poni, Samin kaltaista ratsua ei välttämättä osu kohdalle kovin montaa kertaa elämässä, joten jokaisesta kerrasta sen selässä pitää muistaa nauttia täysin siemauksin! <3

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Pellolla ja radalla




Hahaa, kävimme kuin kävimmekin tänään Murden kanssa tsekkailemassa maailmaa aitojen ulkopuolella. Kävelimme ensin harjoitusradan ympäri, sitten pellolle vähän kävelemään, ravaamaan ja laukkaamaankin (!!!). Murdea ei tosin meinannut laukkahommat kiinnostaa, kun siellä joutui nostamaan jalkoja ja se oli kovin vaativaa. :) Sitten käytiin kentällä hetki laukkailemassa, kun oli vähän vähemmän lunta eikä tullut tilsaa. Ja vielä lopuksi radan ympäri ja yksi sivu mentiin ihanassa rennossa ravissakin.

Olipa ihanaa! Bloggailu selkeästi kannattaa, kun tulee otettua itseään niskasta kiinni... :)

tiistai 17. tammikuuta 2012

Hiljaiseloa



Alkuviikko on mennyt töiden merkeissä ja hepatkin ovat olleet siis kevyemmällä. Murdella oli viime viikolla vähän rankempi kahden kuljetuksen ja vieraan paikan viikko, joten nyt sitten se on saanut ihan vaan relailla ja ladata akkuja, sillä tänä viikonloppuna onkin taasen Pietin kurssi Dressage Centerissä ja siellä meille saattaa kummallekin taas tulla hiki päähän. :) Ajattelin kyllä, että Piet saisi taas alkuunsa tyypata Murden ja kokeilla, että onko mikään muuttunut vai onko samat ongelmat edelleen yhtä lailla olemassa. Mulla on semmonen fiilis, että Murde ainakin vastustelee vähemmän, muttei kyllä ole kovinkaan paljon parempi reaktioissaan. Ainakaan aina. :) Eli omasta mielestäni jotain parannusta on näiden kahden kuukauden aikana saavutettu, mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin olisi voinut olla mahdollista. Vaikka onkin kurjaa, ettei Murde viimeksi jalkojensa takia päässyt mukaan kurssille, niin nyt on tavallaan kiva kun edellisestä kerrasta on sen verran aikaa, että muutoksen (jos sellaista siis on) pystyy helposti havaitseman.

Edellisen kurssin jäljiltähän olen myös vähän muuttanut Murden ruokintaa, sillä se on ollut ja ikävä kyllä on edelleenkin aika hoikka poika, vaikka lihasta kyllä piisaa. Heinäähän se saa lähes niin paljon kuin vaan jaksaa syödä, mutta väkirehut ovat ne, joiden määrän kanssa on nyt vähän pelailtu. Murde on lähes koko elämänsä saanut yhdistelmänä kauraa ja progressia, sillä pelkkää kauraa se ei käytä kovinkaan hyvin. Tällä hetkellä niiden määrä tuntuisi olevan ihan kivasti balanssissa. Lisäksi olen lisännyt sen ruokavalioon myös Eggersmannin Aminoralin sekä noin desin verran öljyä päivittäin. Tällä hetkellä pyrin myös syöttämään näiden lisäksi kivennäistä, e-vitamiinia sekä b-vitamiinia. Tämä on nyt tuntunut olevan ihan toimiva yhtälö ja hevosessa tuntuu olevan sopivasti paukkuja. Jossain vaiheessa ehkä progressia on vielä hieman lisättävä, jotta saisi vielä vähän paremmin hevosta täyttymään. Kun katsoo sen kuvia 2- ja 3-vuotiaana tai nyt, niin tuntuu että 2- ja 3-vuotiaana pysyi paremmassa lihassa kuin nyt 6-vuotiaana. Täytyy edelleen siis pitää kuitenkin homma sopivasti avoinna, että tarvitseeko mahdollisesti vieläkin lisää ruokaa.

Murde on ensimmäinen puoliverinen, jonka ruokintaa joudun pohtimaan ihan itse, joten siksi koko homma on suhteellisen uutta. Suomenhevosteni ruokinnassa on aina pyritty siihen, että tulevat toimeen ihan perusruuilla, mutta nämä puoliveriset tuntuvat olevan siinä suhteessa hieman erilaisia. Saa nähdä, miten Zorron kanssa käy, kun se on vähän niin kuin poni, mutta kuitenkin myös niin kuin puoliverinen. Tähän asti se on pärjännyt hyvin heinällä, kauralla, progressilla ja kivennäisellä ja on ihan superhienossa kunnossa tällä hetkellä. Lisäksi sen kanssa on jännä nähdä, miten siihen vaikuttavat keväällä hormonit ja tammojen kiimat sun muut. Tähän astihan se on ollut kovin järkevä, vaikka välillä naisille olisikin ihan kiva esiintyä!

Murden rivit alkavat vihdoin olemaan jo lähes kokonaan parantuneet. Pientä rupea on vielä haavaumien paikoissa jäljellä ja niitä varjelen nyt ja yritän pitää pehmeänä, etteivät aukea enää uudelleen. Nyt sillä on ollut vielä pintelit öisin niissä jaloissa suojaamassa pöpöiltä, mutta varmaankin viikonlopun valmennusten jälkeen kokeilen jättää sen vihdoin ja viimein ilman pinteleitä. Moniponin jalat ovat vielä vähän ikävämmässä vaiheessa, mutta uskoisin, että nekin ovat jo selkeästi parempaan päin, ainakin niitä saa jo melkein hoitaa. Välillähän ne olivat ilmeisesti niin kivuliaat, ettei niitä olisi saanut oikein hoitaakaan ja se taas ei tietenkään helpottanut tilannetta alkuunkaan. Murde sen sijaan on jo vanhempi ja viisaampi ja antaa onneksi toisella lailla jalkojaan kopeloida, vaikka ne olisivat kipeätkin.

Huomenna jatkuu onneksi ratsastukset. Vuorossa olisi Sami, Jöpö, Galma ja Murde. Samia pitää vähän viritellä, jotta voi mennä Nipsun tunnille niin, että on muka tehnyt läksynsä, Jöpön ja Galman kanssa pidetään vähän hauskaa ja sitten Murdea pitäisi testailla, että on vireessä viikonloppua varten. Oon myöskin luvannut itselleni, että menen ratsastuksen jälkeen pitkästä aikaa kiertämään raviharjoitusradan selästä. :) Murden muuttaessa Anulle kävin ensimmäisen kuukauden aikana useammankin kerran ratsastelemassa radalla, jopa ravasin ja laukkasin siellä, mutta nyt on jotenkin taas mennyt pupu pöksyyn enkä ole muka uskaltanut siellä käydä ratsastelemassa. Nyt sitten bloggailijakollegan innoittamana olen päättänyt, että kyllä munkin vaan pitää taas ruveta suorittamaan muutakin kuin vain kentällä pyörimistä! :) Vaikka aina kyllä käynkin taluttamassa radalla ennen ja jälkeen, ettei siis ihan ole kentällä pyörimisestä vain kysymys, mutta nyt pitää vähän haastaa itseäänkin! Annihan on käynyt Murden kanssa ilman satulaakin radalla pöröttelemässä, että kyse ei ole siitä, ettäkö se olisi jotenkin ylitsepääsemättömän vaikeeta. Kyse on lähinnä siitä, että istun paskanjäykkänä kyydissä ja Murde vaistoaa, että nyt ei ole turvallista! :)

Tällaisia pohdintoja siis tänään.

maanantai 16. tammikuuta 2012

Hyppyhommia

Minulla oli itselläni koko viime viikon ajan vapaata töistä, joten viikko meni hyvinkin pitkälti hevoshommissa. Viikonlopun olin kuitenkin päättänyt pyhittää ihan vaan hengailulle lukuun ottamatta omien hevosten hoitoa... Kummallakin kun on vielä riviä jaloissa, täytyy ne käydä hoitamassa ja tsekkaamassa, ettei tilanne pääse ainakaan pahentumaan. Murden jalat alkavatkin olemaan jo ihan mukavassa kunnossa tosiaan, mutten halua niihin mitään takapakkia, kun niiden kanssa on nyt kuukauden päivät jo ainakin taisteltu ja voiton puolella ruvetaan olemaan. Uusi aloe vera-voide on tuntunut erittäin tehokkaalta niiden hoidossa, mutta nuolaista ei saa ennen kuin tipahtaa. Reilun parin viikon päästä pitäisi lähteä lomalle, joten siihen mennessä ne pitäisi saada sellaiseen kuntoon, että ne uskaltaa jättää muiden armoille. :)

Lauantaina siis Anni oli käynyt Murden kanssa vaan radalla ravailemassa ja laukkailemassa ja Murde oli käyttäytynyt varsin siivosti, mennyt minne pitääkin ja siinä vauhdissa kun pitää. :) Illalla käytiin sitten vaan Pekan kanssa hoitamassa Murden ja Moniponin jalat. Tosin kaikista vapaa-ajatuksistani huolimatta Villen ihmisillä oli ollut sen kanssa vähän ongelmaa, joten tyyppasin sitten vartin verran Villeäkin ja tarkistin, että kaikki napit toimii kuten ennenkin. Ja itse asiassa Ville tuntui erittäin hyvältä ratsastaa, paremmalta kuin viikkoa aiemmin, jolloin piti harjoitella seuraavan päivän kilpailuja varten. ;) Oli kuitenkin ihan kiva käydä hevosen selässä, vaikka vapaata pitikin olla.

Sunnuntaille oli sitten suunniteltu Hennan estetunti Enjalassa. Jälleen kerran poni koppiin ja menoksi. Murdesta on tullut mallikelpoinen lastautuja ja matkustaja. Se menee koppiin ilman mitään sen kummempia hötkyilyjä ja matkustaa pääasiassa erittäin kiltisti.

Enjalassa rakennettiin rata Annille ja Emmille, joka oli samalla tunnilla. Harjoitukset alkoivat puomitehtävästä ja lopuksi hypättiin pieni rata. Anni ja Murde keskittyivät luottamuksen palautumiseen kummallekin, jotta sekä hevosella että ratsastajalla olisi kivaa. Murdellahan on nyt kokeiltu hyppykuolaimena suoraa kumipelhamia, jottei se pääse rykäisemään suuntaan X ja karistamaan pilottia kyydistä. Murde on kuitenkin erittäin herkkäsuinen, joten se reagoi tähän muutokseen aika voimakkaasti olemalla huomattavasti tahmeampi kuin kolmipalan kanssa. Eli luottamuksen palautumisen lisäksi piti myöskin keskittyä siihen, että Anni saa Murden laukan sujumaan eteenpäin ja nenän pysymään ylhäällä, jotta Murde myös näkee eteensä. Aina siis riittää haasteita...

Murde toimi kuitenkin koko tunnin varsin mukavasti eikä ohjelmassa ollut yhden yhtä kieltoa. Hyvä Anni ja Murde! :) Lisää tällaisia estetunteja..! Sai taas olla ylpeä sekä hevosesta että ratsastajasta... Murdekin sai taas yhden kerran lisää reeniä vieraassa paikassa.

Ja lopuksi vielä muutama kuva tunnilta:

Murde loiggaa hianosti!



Murde venyy sarjan b-osalle



Murden keskittyneet korvat



Kuvien copyright Pekka Pietikäinen

lauantai 14. tammikuuta 2012

Onpahan ollut viikko.

Murde on tällä viikolla joutunut oikein töiden keskelle. Tiistaina ratsastin sen lumisella kotikentällä, kun ei tuntunut pahasti tulevan tilsaa. Mentiin lähinnä käyntiä ja laukkaa ja heppa tuntui varsin hyvälle. Kokeilin jopa vähän laukassa väistättää sitä pohkeenväistön omaisesti ja pari kertaa käänsin sen myös vastalaukkaan pienen kaaren verran, kumpikin kokeilu tuotti tulosta ja saimme vähän uusia asioita mietittäväksi. Kuolainkokeiluviikkoni jälkeen oli ihan vaan nivelet käytössä ja toimi niillä oikein hyvin.

Keskiviikkona juoksutin pehmeällä kentällä sivuohjilla. Kentän pohja oli ehkä hieman raskas, joten Murde joutui siinä tsemppailemaan ja ravasikin paremmin kuin todella pitkään aikaan. Laukkakin sujui varsin mallikkaasti ja Murde oli pitkästä aikaa erittäin kiva ja helppo juoksutettava. Se meni itsellään eteenpäin ja teki juuri sitä, mitä pyydettiin. Siitä sitten kävelyt ja kotiin nukkumaan.

Torstaina olimme tallinpitäjämme Anun houkuttelemana lähdössä Laineen Sepon valmennukseen illalla. Anu kuljetti meidät paikan päälle ja huonosta säästä huolimatta matka sujui mukavasti. Maneesilla nopea talutus pari kertaa maneesin ympäri ja sitten kyytiin. Vähän kyllä hirvitti, että miten homma lähtee sujumaan, mutta hyvinhän se siitä sitten lähti rullaamaan. Ratsastimme suoria linjoja ja keskityimme hevosen suoruuteen ja omaan istuntaan, jolla pidämme hevosen suorassa. Myös hartiat, kyynärpäät ja ranteet olivat työn alla. Ratsastimme noin parin metrin päässä uralta, jotta tukea seinästä ei saanut. Murdesta oli hyvä huomata, että se oli juuri niin suora kuin ratsastajansakin, mutta jos sitä pyytää edestä liian syvään muotoon, se heittää takajalat helposti sivuun, koska ne eivät enää mahdu työntämään alle. Eli meillä oli pari tärkeetä oppia tunnin aikana: Anna tilaa hevoselle edestä ja rentouta hartiat pyöräyttämällä ne taakse, korjaa ranne suoraan ja kevyeksi ja siitä ratsasta jalalla eteen! Murde parani koko ajan ja relasi myös sitä myötä kun itsekin uskalsin rentoutua hartioistani. Hieno Murde! Murde sai Sepolta varsin positiivista palautetta ja oli kiva huomata omat virheet ja se, että hevonen kyllä kulkee, kun vaan antaa sille mahdollisuuden siihen.

Eilen oli sitten ihan vaan kävely ja palauttelupäivä Murdella, tänään Anni ratsastaa kotona ja huomenna suunnataan Enjalaan Hennan tunnille pitkästä aikaa!

Moni-Poni on riveinensä saanut viikon vapaata ratsuharjoituksista, mutta eiköhän sekin palaa kohta töiden ääreen, sillä rivit alkavat pikkuhiljaa vähän helpottaa. Sain lisäksi myös oppilaaltani Viivulta aloe vera-voidetta riveihin, jonka toivon olevan erittäin hyödyllistä ja auttavan niihin. Murden jalathan alkavat onneksi olemaan jo hyvin pitkälti kunnossa. Vielä kun kasvattaisi uuden karvan haavaumien kohtiin, niin jalat olisivat kuin uudet.

Sami on parasta aikaa Ypäjällä liiton B-valmennuksessa ja sitä on viritelty tällä viikolla valmennusviikonloppua ajatellen. Kävin sunnuntain jälkeen sekä tiistaina että torstaina ratsastamassa sillä ja se on toiminut varsin hyvin. Tiistaina tehtiin ihan kunnon reeni väistöineen ja vaihtoharjoituksineen ja torstaina sitten enemmän vain fiilisteltiin. Torstaina oli kuitenkin unohtunut kannukset jalasta, joten harjoiteltiin myös raippaan reagoimista oikein. Useinhan Sami vain vähän potkaisee tai pukkaa raipasta, mutta nyt vähitellen alkaa saamaan jo ihan oikeitakin reaktioita niin, että takajalka astuu paremmin alle tai poni jopa lähtee vähän vahvemmin eteenpäin! Hyvä näin! Odottelen innolla kuulumisia Ypäjältä. :) Alun perin harkitsin jopa lähteväni Samin ajoa sinne katsomaan, mutta nyt sitten olen päätynyt lähinnä relailemaan rankan viikon jäljiltä.

Maanantaina käytiin myös hakemassa Samille tyttöystävä Turusta. Tyttöystävä oli matkustanut aina Tanskasta asti ja hän on nimeltään Arvalon Golden Scarlett ja on 7-vuotias welsh c-tamma. Jatkossa kuulemme hänestä mahdollisesti lisää.. :)

Tällä viikolla on myös tehty rankkoja päätöksiä, joista tärkeimpänä päätös luopua Suvi-Hermiinan ratsastamisesta. Suvi-Hermiinahan meni keväällä esteen sekaan, josta johtuen se sai selkäänsä ja etulapoihin vakavia vaurioita. Aluksi klinikalla arvioitiin sen kuntoutuvan parissa kuukaudessa ja sillä arviolla mentiin, se ei kuitenkaan kuntoutunut vaan jouduimme toteamaan Lappeenrannan kisoissa heinäkuun puolivälissä, ettei se ole edelleenkään kunnossa ja se sen jälkeen meni Kangasalan klinikalle katsottavaksi. Kangasalalla siitä löydettiin aiemmin huomiotta jääneitä vaurioita ja sen toipumisen kestoarvio oli noin puoli vuotta. Nyt juuri näinä päivinä tulee puoli vuotta siitä ensimmäisestä Kangasalan reissusta ja Suvi olikin kuntoutunut jo erittäin hyvälle mallille, se liikkui mielellään ja reagoi hyvin pohkeeseen.

Kuitenkin minun ja Suvin välillä oli edelleen se muisto Suvin osilta siitä kivusta ja omalta osaltani sen käyttäytymisestä kivun takia, joten meidän yhteistyömme jälleenrakentaminen oli pahasti kesken. Suurimmalta osalta kaikki sujui kuitenkin jo kuten ennenkin tapaturmaa. Välillä pientä rakoilua yhteistyössä oli kuitenkin havaittavissa, vaikkakin hyvin harvoin. Olin tästä syystä kuitenkin sanonut, että haluan ratsastaa raippa kädessä niin kauan kunnes Suvi on monta viikkoa reagoinut joka kerta hyvin jalkaan eikä minkäänlaisia rakoiluja yhteistyössä ole esiintynyt ja sen jälkeen voidaan vähitellen ruveta ratsastamaan ilman raippaa. Ei tehdä asiasta numeroa vaan rakennetaan keskinäinen luottamus takaisin. Näin kuitenkaan en saanut menetellä vaan minun olisi pitänyt heti ruveta ratsastamaan ilman raippaa (joka oli välillä jopa mahdotonta), joten en ollut valmis joustamaan tässä asiassa, joka koski ennen kaikkea minun ja hevosen välistä suhdetta. Halusin tehdä asiat rauhassa ja niin, että ne tuntuvat hyvältä, mutta tätä mahdollisuutta minulle ei annettu. Tämän takia oli minun päätökseni olla ratsastamatta enää Suvia ollenkaan. Hevonen on erittäin hieno ja valtavan lahjakas ja lisäksi olen tehnyt sen eteen todella paljon töitä, mutta nämäkään asiat eivät enää tuntuneet niin tärkeiltä, kun päällimmäisenä oli vaan huono fiilis ja pettymys.

Päätimme siis yhteistyömme yhteisymmärryksessä omistajan kanssa ja toivon, että tämä hieno tamma pääsee näyttämään kykynsä ja lahjansa jonkun toisen ratsastajan alla tulevaisuudessa. Itse olen oppinut ja kehittynyt Suvin kanssa todella paljon, joten voin vain toivoa, että se antaa jatkossa yhtä paljon myös jollekin toiselle. Ja toivon myös, että tämä uusi ratsastaja saa työrauhan hevosen kanssa etenemiseen!

Suvin tallikaveri Aku sen sijaan oli työn alla tällä viikolla parikin kertaa ja meni ihan mielettömän hienosti. Tiistaina kokeilin sen kanssa ensimmäistä kertaa vastalaukkoja ja Aku nosti vastalaukat kuin vanha tekijä ja jatkoi niitä myös läpi kaarevien urien. Olin lähes hämmentynyt kuinka helppoa se sille on nyt, vaikka se vielä vähän aikaa sitten oli vielä niin vino, ettei voinut kuvitellakaan moista harjoittelevansa sen kanssa. :) Äkkiä se suoruuskin vaan löytyy, kun siihen keskittyy. Aku on lisäksi päässyt nyt kohtuullisen säännöllisesti hyppäämään, mikä toki on sille eduksi, sillä se kehittää varmasti sen koordinaatiota ja kropan hallintaa ihan eri lailla kuin sileän työskentely. Torstaina sitten tehtiin kunnollinen laukkatreeni kun kenttä oli kohtuullisen hyvä. Tehtiin vähän siirtymisiä ja laukkavoltteja ja jumppailtiin Akun isoa kroppaa notkeammaksi. Jälleen sujui erittäin kivasti ja hyvällä motivaatiolla.

Tällä viikolla ehdin myös ratsastaa oppilaani hevosen Pimpulan pari kertaa ja se on kehittynyt ihan valtavasti. Pimpulahan tuli nyt 7 ja alkaa olemaan aika kivalla mallilla. Harjoiteltiin senkin kanssa vähän vastalaukkaa ja laukkaväistöjä ja tehtiin paljon siirtymisiä, jotta sen saisi nopeammaksi avuille ja saisi sen vertymään kunnolla kyljistään, sillä toinen kylki on selvästi heikompi ja jäykempi kuin toinen. Pikku hiljaa hevonen alkaa kuitenkin jäämään kivasti pidätteisiin ja olemaan paremmin läpi kummastakin kyljestään. Pikku-Pimpulasta tulee kyllä vielä erittäin hieno hevonen, vaikka tavallaanhan se on jo sitä...

Jöpön kanssa käytiin myös hommissa tällä viikolla vähän useamminkin ja Jöpö on ihan vireessä. Lunta on nyt kivasti Jöpön omalla kentällä, joten se saa siinä hyvää reeniä kesän koitoksia varten. Eiköhän Jöpö kuitenkin jossain vielä pääse käymään kesällä, ainakin kuninkaallisissa, jossei muualla! :)

Oppilaani ovat myös edistyneet huimasti ja tällä viikolla on ollut ilo nähdä erittäin hyvää ratsastustakin oppilaideni tiimoilta. Mikä voisikaan olla sen motivoivampaa..?

Ja ensi viikonloppuna sitten Pietin kurssi Murden kanssa, ihanaa!

maanantai 9. tammikuuta 2012

Kuvien lisäystä

Aina ajoittain kirjottelen tekstejäni ennen kuin ehdin saamaan niihin liittyviä kuvia hollille, joten silloin saatan lisätä myöhemmin kuvat tekstiin. Kuten muun muassa tänään ja eilen olen lisännyt uuden vuoden tekstiini kuvia sekä myös lauantain puuhasteluista kertovaan tekstiin kuvia. Eli niitä muutoksia voi sitten käydä ihailemassa. On kyllä ihan mieletön etuoikeus, että saa ratsastuksestaan kuvia näinkin usein, sillä se auttaa paljon oman ratsastuksen analysoimisessa ja siten myös omien taitojen ylläpitämisessä. Eli kiitokset jälleen kerran Pekalle, joka jaksaa käydä heppailujani kuvailemassa! Päivitin ehtiessäni myös Zorron oman sivun vihdoin ja viimein!

Eilen ratsastin pitkästä aikaa Samilla. Kenttä oli laiteltu lumen tulon jälkeen ihan mielettömän hyvään kuntoon, joten siinä kelpasi ratsastella. Mulla oli ollut pitkähkö tauko Samin ratsasteluissa, joten vähän mietitytti, että miten se mahtaa kulkea tauon jälkeen. Mutta ei hätää, hyvinhän se kulki. Sami oli hieman vireänä pakkasista johtuen ja sillä oli ihan mielettömän hyvä oma energia alusta saakka. Se kantoi itsensä hyvällä kaulalla ja eteni omin jalkoinensa. Alkuun pohkeenväistöjä käynnissä ja sitten ravissa temponvaihteluita. Sitten jatkettiin tarkistelemalla vieläkö avot ja sulut on muistissa ja kyllähän ne olivat! Oikealle oli hieman hankaluutta saada taivutusta juuri halutun laiseksi, mutta muutoin kaikki tuntui aika helpolta ja letkeältä. Laukassa vähän siirtymisiä laukan sisällä ja taas lopuksi työstettiin hieman vaihtoja ja vastalaukan nostoja ja vastalaukkaa. Sami on selkeesti alkanut ymmärtämään, mistä vaihdoissa on kysymys. Se vaihtaa etujalat aina avusta ja useimmiten takajalat tulee yhdestä neljään askelta jäljessä, mutta se jo ymmärtää kyllä, että nekin kuuluvat yhtälöön jollain tavalla. Välillä se loikkaa vaihtoon ilmaan mahdollisimman korkealle ja tuntuu siltä kuin se haluaisi sillä loikan korkeudella itselleen aikaa pohtia, että missä järjestyksessä jalkojen pitäisikään osua maahan. :) Mikä positiivisinta, voin kääntää vastalaukkaan ja jatkaa sitä kaikessa rauhassa siihen asti, kunnes alan työstämään vaihtoa. Vasemmasta oikealle tämä vaihtohomma sujuu paremmin, mutta ei huonosti oikeasta vasemmallekaan. Kyllä me vielä joku päivä nämä vaihdot selätetään! Onneksi ollaan aloitettu homman työstäminen ajoissa, sillä Samihan myöskin kääntyi juuri vasta kuusi...

Huomenna on jännä päivä tiedossa, sillä haetaan Samin omistavan Leenan kanssa uusi poni Samin perheeseen. Tanskasta saapuu postissa 7-vuotiaaksi nyt kääntynyt B-welsh tamma, josta lisää siis lähipäivinä. :)

Omat ponit oli tänään heitteillä, sillä en ehtinyt tallilla mitään muuta kuin hoitaa niiden jalat, kun oli jo taas rynnättävä töihin... Huomenna sitten niidenkin kanssa taas vähän enemmän ja vähän laadukkaampaa puuhastelua. Onneksi ne olivat pakkasen ja lumen innoittamana kuitenkin töröilleet keskenään tarhassa koko päivän! :)

lauantai 7. tammikuuta 2012

Pikakisat ja Ratsupiiras

Tänään suunnattiin sitten Villen kanssa nokka kohti Jokelaa ja siellä järjestettävää kilpailuharjoitusta. Eilisen jäljiltä oli vähän viimeistelemätön olo, mutta minkäs tekee. :) Harjoittelemaan oltiin kuitenkin menossa ja suorittamaan yksi maneesiharjoitus lisää, joten paniikkia ei ollut suorittamisen tiimoilta. Radaksi oli opeteltu C-merkin kouluohjelma, joka on sopivan helppo ja mutkaton pienen hevosen ensimmäiseksi oikeaksi kouluohjelmaksi.

Eilen testattu koulusatula vaihtui viime hetkellä takaisin vanhaan koulupainoitteiseen yleissatulaan, sillä jostain syystä mulle jäi kuitenkin sellainen mielikuva siitä koulusatulasta, että istuin siinä hieman nokallani, mitä tunnetta ei taas aiemmassa satulassa ollut. Pitäisi siis ilmeisesti Villeä varten harkita siihen satulaan hieman kapeampaa kaarta, mutta täytyy nyt tutkailla tilannetta. Koulusatula on kuitenkin aina koulusatula. :) Ja varsinkin se oma ihana Isabellini on niin mukava istuskella. Vaikka nyt kyllä ensimmäisen kerran tuntui siltä, että uusi Ankyni on sittenkin kivempi satula Murdelle, kun pitkästä aikaa istahti Isabelliin...

Olimme hyvissä ajoin kisapaikalla ja hengailimme ja katselimme poneja. :) Ville otettiin ajoissa hommiin ja koska maneesiin ei tuntunut pääsevän, kävelin pihalla ja tehtiin siinä iso kasa pysähdyksiä, jotka ovat hieman vaikeita Villelle. Suoraan pysähtyminen ja paikoillaan seisominen on yllättävän vaikeaa pienelle hevoselle aina välillä. :)




Edellisen luokan päätyttyä pääsimme verryttelyyn ja luokan alkuun kuulutettiin olevan 7 minuuttia. Sain sitten huiman 7 minuutin pituisen verryttelyn suoritettua enkä edes ehtinyt nostaa kumpaakin laukkaa verryttelyssä. Sain ravattua pari kertaa verryttelyalueen ympäri ja yritettyä nostaa vasemman laukan pari kertaa kunnes joku aina ilmaantui tielleni... Nooh, sellaista se kilpailuverryttely usein on, joten ihan normitilanne. Usein kuitenkin annetaan reilusti aikaa verryttelyyn. Siitä hetkestä kun ratsastin sisään maneesiin, olin 7 minuutin päästä jo vihelletty radalle eli nyt verryttely oli minimaalinen. Olin tästä hieman suivaantunut sillä tällaisiin paikkoihin tulevat yleensä harjoittelemaan kokemattomat ratsastajat sekä hevoset, jotka nimenomaan juuri sitä aikaa tarvitsevat.





Ei kuitenkaan auttanut itku markkinoilla vaan radalle oli mentävä, vaikkei hevonen ollut vielä alkuunkaan avuilla tai vertynyt. Rata sitten vähän sinne tänne läpi, Ville oli varsin jännittynyt eikä ihan ohjailtavissa enkä voinut siltä ihmeitä vaatiakaan sen 5 minuutin ratsastuksen jäljiltä. Saatiin kuitenkin tehtävät suoritettua ja se nyt toki on pääasia. Prosentteja tuli tästä radasta reilu 59% ja sain paljon kehuja ratsastuksestani, joka oli tuomarin mielestä jännittynyttä hevosta rohkaisevaa ja palkitsevaa. :) Hyvä niin, sillä tilannehan oli vähiten reilu nimenomaan hevoselle.

Tässä tunnelmia radalta:

Askeleenpidennys ravissa



Laukkaa pääty-ympyrällä



Ravia



Ja meille vielä aika vaikea pysähdys ja tervehdys!



Radan jälkeen ratsastin vielä tovin verryttelyssä, jotta kaikille jäisi hieman parempi mieli tapahtuneesta. Ravia ja laukkaa verryttelyalueella vajaa kymmenisen minuuttia ja hevonen oli vihdoin pehmeä ja kuuliainen. Siinä vaiheessa olisi ollut kiva päästä radalle, mutta ehkä jollain toisella kerralla sitten... Päivä oli kuitenkin varsin positiivinen ja kaikille jäi hyvä mieli retkestä!

Kisaretken jälkeen päästiin tallille, jossa Murde oli juuri päättänyt estetunnin Annin kanssa. Pelhami oli toiminut estehommissa ihan mukavasti ja Murde ei ollut päässyt riepottelemaan Annia alkuunkaan tällä kertaa. Portit olivat jälleen olleet hieman jännittäviä ja luminen pohjakin ilmeisesti hieman haastava, mutta kummatkin olivat kuitenkin hengissä ja yhtenä palana koettelemusten jäljitä, mikä toki aina lämmittää mieltä. Hieman huonoon kohtaan tuli tämä hyppy tauko Murdelle, mutta aina ei voi valita. :( Nyt sitten vaan reeniä kehiin, jotta esterutiini löytyisi taas Murdelle ja se vanha hyppäämisen ilo, mikä sillä vielä kesällä oli... Murden kanssa riittää aina näitä haasteita elämässä, mikään ei koskaan ole vain helppoa..!

Murden jälkeen Annilla oli vuorossa Moni-Poni. Eilen oli siis pikaharjoitukset ja tänään sitten vähän paremmalla ajalla. Ensin Moni-Ponin harjaus ja varusteet päälle ja sitten kentälle esteiden sekaan ihmettelemään. Alkuun pieni pätkä juoksutusta kumpaankin suuntaan, josta oli huomattavissa, että poni oli hyvällä fiiliksellä eikä sillä ollut ylimääräistä energiaa liialti.





Sitten Anni kyytiin ja ensin pari kierrosta uralla kentän ympäri, jonka jälkeen ensimmäistä kertaa sirryttiin ympyrälle niin, että Anni ohjaili Monia itse siinä ympyrällä. Moni ei maindannut alkuunkaan sitä, että piti irtaantua taluttajasta ja jatkaa hommia "itsenäisemmin". Siinä se sitten näytti niin tyytyväiseltä ja rauhalliselta ratsastaja selässään, että otettiinpa ensimmäiset ravipätkätkin ratsastaja selässä ja vielä kumpaankin suuntaan.







Hieno poni! Leenakin oli tullut paikalle katsomaan ratsuponia, joten koko tiimi oli kasassa, kuvaajakin ikuistamassa tilanteen. Pieni Lihapiirakan värinen poni on siis osoittautunut tässäkin asiassa harvinaisen järkeväksi ja selväpäiseksi pieneksi poniksi. Hyvä näin! Tässä vielä tyytyväiset asianosaiset:



Ja sitten talliin hoidettavaksi paalin ääreen:



Päivän huvittava tapahtuma oli, kun olin menossa verryttelemään Villen kanssa, tuli joku katsojista kysymään, että olenko se, joka on myös ratsastanut SILLÄ welshponilla, kun näytän niin tutulta... :) Mainiota, Sami oli jäänyt siis senkin ihmisen mieleen... Sami <3

Kuvien copyright Pekka Pietikäinen

Omat ponit on pop!

Työ-öiden välissä ehdin jälleen toki hieman heppailemaan. Ensin kiiruhdin Tuomarinkylään vähän ratsastamaan Tokajia ja avustamaan Viivua ja siitä sitten omien hevosten kanssa puuhastelemaan...

Tokaj oli ollut eilen kevyellä maastopäivällä ja se oli hieman jäykkä alkuunsa, mutta hetken työstön jälkeen se alkoi olla varsin mukava. Koska se aluksi ei ihan kantanut itseään vaan yritti ennemminkin maata vähän lavoillaan, tehtiin sen kanssa vastalaukkoja ja laukka-avoja, jotta lähti kantamaan enemmän takajaloillaan ja venymään kyljistään. Sitten siirryttiin myös hieman enemmän kokoaviin tehtäviin ja harjoiteltiin myös sarjavaihtoja. Pikkuhiljaa aletaan löytämään niihinkin yhteinen sävel... Ei vielä ihan jokaisella kerralla, mutta ajoittain jo tuntuu paljon paremmalta ja vähän jopa siltä, että melkein tietää, mitä on tekemässä. ;) Lopuksi vielä vähän raviavoja ja lisäyksiä ja peilistä katsottuna ravikin näytti jo paljon paremmalta kuin alkuunsa! Sitten Viivu selkään ja jatkettiin vastalaukkaharjoituksia, joita aloiteltiin jo edellisellä kerralla. Hirvittävän vaikeaa, mutta hirvittävän kehittävää! Vastalaukka on kyllä jännä juttu. Sitä aloitellessa se tuntuu vaikealta, mutta kun siihen pääsee sisään, se on maailman helpoimmalta ja luonnollisimmalta tuntuva harjoitus. :)

Sitten omien hevosten luokse ja myös laina-Villen. Villelle kyytiin oma koulusatula ja lisäksi uudet ihanat KK-Ultra-kuolaimet. Anni oli saapunut paikalle Murden kanssa puuhastelemaan. :) Varustettiin ratsut ja ei muuta kuin hommiin. Kierrettiin rata pari kertaa ja sitten kentälle. Ville tuntui radalla todella hyvältä, mutta pehmeällä kentällä ei homma sujunutkaan yhtään niin hyvin, se oli vahva ja teki ihan mitä lystää... Loppujen lopuksi onneksi saatiin edes joku tolkku asiaan ja Ville vähän pehmenemään sieltä edestä. Ei kyllä ollut yhtään sellainen fiilis, että huomenna kykenisi mitään koulurataa suorittamaan, mutta eletään toivossa, että tämä kerta oli vain hetken harhaa ja huomenna on kaikki taas mukavasti. :)

Samalla kun hengailin Villen kyydissä, tsekkailin Murden menoa ja se näytti ihan yllättävän hyvältä. Anni ratsasti hyvin ja Murde liikkui mielellään ja isosti! Se oli oikein pätevän näköinen pieni hevonen kauhoessaan menemään pehmeällä pohjalla... Pyysin Annia vielä nostamaan sitä vähän ylemmäs edestä niin, että sai hyvän ryhdin ja tilaa etusille liikkua ja kyllähän se sitten liikkuikin. Oikealle oli jälleen jäykempi ja vahvempi kuin vasemmalle, mutta vertyi kyllä aika letkeän näköiseksi kumpaankin suuntaan. Olin todella positiivisesti yllättynyt siitä, miltä se näytti, sillä viime aikojen ratsastusten perusteella en ehkä uskonut sen näyttävän ihan niin pätevältä. Huomenna Murde ja Anni pääsevät pitkästä aikaa hyppäämään. Saa nähdä, mitä mieltä Murde on asiasta tällä kertaa. Nyt on pelhamit sitten viriteltynä, jottei poni pääse poistumaan mihinkään kovinkaan nopeasti vaan löytyy äkkinäinen jarru, jos poistumisyrityksiä on havaittavissa. Eiköhän sitä yksi Murde siis saada taas kulkemaan.

Ensi viikon sunnuntaille onkin sitten varattu Murdelle maneesi ja estetunti siellä maneesilla! :) Elämä alkaa taas pikkuhiljaa voittamaan, kun jalat on saatu kuntoon... Kunpa nyt vaan pakkaset pysyisivät päällä ja tarhat hyvinä.

Moni-Ponikin ehdittiin ottamaan pikaisesti hommiin. Mulla oli kiire töihin eli oikeaoppisesti jouduttiin tekemään nuoren hevosen ratsastusharjoitukset semmosessa mukavassa kirietilassa. :) Nooh, juoksutin muutaman kierroksen alkuunsa ja Monia toki ärsytti satula selässä hieman niin kuin aina, mutta ei välitetty siitä. Lähinnä vaan tarkistin, ettei ponilla ole mitään hirvittävää määrää pöllöenergiaa. Sitten Anni kyytiin ja menoksi. Moni vähän aluksi oli sitä mieltä, että olisi ollut kiva vähän pukittaa tai olla hieman tuhma, mutta kun rauhallisesti edettiin, niin poni unohti tuhmat ajatukset ja relasi taas ihan omaksi rauhalliseksi itsekseen ja taluttelin sitä varmaan nelisen kierrosta kentän ympäri ja lopuksi Anni taas pysäytti sen ihan itse ohastuntumalla ja myös lähetti liikkeelle pohkeella! Hieno poni.

Sitten pitikin jo lähteä juoksemaan kohti työpaikan ihmemaata ja jättää hepat Annin hellään huomaan! :)

torstai 5. tammikuuta 2012

Uusi vuosi, uudet kujeet!

Vuosi on siis vaihtunut ja uusi on aloitettu mukavissa merkeissä!

Murden kanssa on jatkettu täyspainoisia treenejä, sillä sen jalat ovat paranemaan päin. Etenkin kun säät ovat niitä nyt niitä jalkoja suosineet, Murde on päässyt ulkoilemaan päiviksi ja yöksi on sitten tehty vaadittavat hoitotoimenpiteet... Lisäksi nyt on paljon tietotaitoa rivin hoidon tiimoilta, jotta samanlaiselta ruumbalta toivottavasti vältyttäneen jatkossa. Tosin koskaan ei voi liian varma olla.

Alkuviikosta Murde juoksutettiin kunnolla lumisella kentällä ja se liikkuikin niin hyvin, että oikein itsekin joutui ihmettelemään, että mistäs nyt tuulee. Ravi oli ilmavaa ja isoa ja laukka rullaili mukavasti. Murde ei aina ole mitä miellyttävin juoksutettava, mutta tällä kertaa homma pelasi erittäin hyvin, vaikka siihen kyllä tarvittiinkin kaksi ihmistä asiaa suorittamaan. Mutta ilo oli katsella hyvin liikkuvaa hevosta. Seuraavana päivänä oli sitten ratsastuksen vuoro. Olin kankikokeiluni jälkeen tullut siihen tulokseen, että Murde saattaisi sittenkin pitää esteillä kuolaimenaan jostain sellaisesta, jolla saisi hieman vahvemman tuntuman suuhun ja olisi siten enemmän "läsnä" hevoselle. Ostin siitä hetken mielijohteesta sitten kumipelhamin Murdelle ja päädyin itse sitä sitten kokeilemaan, kun ajattelin, että hyvä se on itselläkin olla näppituntuma siitä, millainen ratsastettava se sillä kuolaimella on. Aluksi tuntui siltä, kun Murde olisi ollut täysin tyhjä edestä eikä mulla ollut mitään siellä ohjien päässä, mutta vähitellen tuli todella hyvälle ja mukavalle tuntumalle. Ravia en saanut rullaamaan ihan niin hyvin kuin olisin ehkä toivonut, mutta laukka-käynti-laukka siirtymiset olivat aivan taivaallisia. Tuntui, ettei tarvinnut kuin ajatella käyntiä tai laukkaa ja homma pelitti. Eli kyllä siitä pelhamista jotain hyötyä oli. En itse yleensä pidä moisista hitaammista kuolaimista, joilla on vaikea olla nopea tai saada kunnon taivutuksia sun muita, mutta mun ja Murden väliseen yhteistyöhön kuolain oli yllättävän sopiva. :)

Eilen sitten irtojuoksutin Murdea kengityksen jäljiltä eikä saatu yhtään kenkää edes putoamaan. ;) Kengittäjä oli tyytyväinen Murden kavioihin ja vaikka on ollut mutaista ja limaista niin viime aikoina kengät ovat pysyneet hieman paremmin jalassa, mikä toki helpottaa tilannetta. Murde juoksi pitkään ja mieluusti. Joskus irtojuoksuttaessakin Murdea saa patistella menemään, mutta nyt oli intoa ja ennemmin meinasi olla antamatta kiinni kuin olla patisteltava. Tänään oli Annin vuoro kokeilla kumipelhamia ajatellen sille myöhempää käyttöä hypätessä. Annikin oli tykännyt siitä ja totesi, että Murdella oli sen kanssa erityisen hyvä työmotivaatio. :) Hyvä niin! Huomenna sitten jatkuu Annin treenit ja ilmeisesti vielä lauantainakin.

Maanantaina juoksutettiin sivuohjilla myös Moni-Poni ja se meni myöskin erittäin kivasti huolimatta puuttuvista etukengistä. Lopuksi kun ravasi mukavasti, siltä pystyi jopa pyytämään vähän enemmän ravia, jolloin saatiin aikaiseksi varsin hienoja askeleitakin ajoittain! Laukka sillä on kyllä todella toimivan näköinen, sen on todella helppo säädellä omaa laukkaansa tilanteen mukaan joko venyttämällä tai kokoamalla. Moni-Ponin työskentelyä on aina ilo katsella, sillä sillä on niin hyvä työmoraali ja sillä on myös aina positiivinen asenne työntekoon. Tiistaina Monilla oli irtojuoksupäivä ja energiaa riitti edelleen. Laukkaa täysiä ympäri kenttää muutama kierros kumpaankin suuntaan. Tosin tiistaina oli varmasti jo tarhassakin päässyt vähän touhuilemaan, kun lunta oli jo sen verran, ettei ollut pelkästään kuhmuraista! Keskiviikkoaamuna Leena tuli ohjasajamaan ennen kengitystä ja Moni oli käyttäytynyt oikein siivosti. Kävivät pyörimässä radalla ja muutaman kierroksen kentälläkin. Viimeisen kierroksen aikana Leena oli kyennyt antamaan ihan pitkät ohjat ja poni oli kiltisti tallustellut kotiin hyvällä yliastunnalla. Huomenna aikataulujen salliessa harkitaan taas ratsastusharjoittelua. :)

Su-Hen kanssa käytiin uuden vuoden päivänä Vihti Dressage Centerissä treenailemassa. Piti olla Tiinan tunti, joka ikävä kyllä peruuntui, mutta saimme sitten mennä treenailemaan keskenämme. Tämä olikin todella tarpeen, sillä pienellä jäisellä kentällä pyöriminen oli ehkä hieman alkanut kypsyttää Suvia. Maneesissa työskennellessämme Suvilla oli pitkästä aikaa ensimmäisen kerran todellista liikkumisen riemua ja se oli jopa hieman "villi", mikä on vain positiivista. Se sai laukata kunnolla pitkiä sivuja ja tehtiin vähän vastalaukkaa ja myös ravissa sai ravata kunnolla eteenpäin ilman sen ihmeempiä kikkailuja. Meillä oli kummallakin kivaa ja tän tyyppinen treeni tuli ehdottomasti tarpeeseen. Myöhemmin tällä viikolla treenit ovat sujuneet yhtä lailla. Kenttä on saanut lumipeitteen, joten siinä on ollut yllättävänkin hyvä ratsastaa, vaikkei se aina ole hyvältä näyttänytkään... Tänään Suvi tuntui pitkästä aikaa ihan omalta itseltään, oli innostunut työnteosta ja kuumeni menemään! Hyviä merkkejä siis!

Su-Hen tallikaveri Aku oli myös hommissa eilen ja tänään ja se on kyllä edistynyt aivan valtavasti. Siinä missä aluksi sen kanssa ei voinut tehdä mitään pieniä kaarteita, nyt sen kanssa on mukava kaarrella missä askellajissa tahansa. Laukka sillä on vielä voimatonta, mutta sitä ei taas ole päästy tekemään kunnolla pitkään aikaan, kun kenttä on ollut jäässä ja liukas. Nyt onneksi tällä viikolla kumpanakin päivänä kenttä oli sellainen, että päästiin laukkaamaankin ja tekemään siirtymisiä. Akusta tulee kyllä vielä varsin näyttävä kouluratsu! :)

Muutoin tällä viikolla olen yrittänyt vähän relailla, sillä on joulun ja edellisen työviikon jäljiltä olin jokseenkin väsynyt ja loppu, mutta pikkuhiljaa alkaa ehkä tilanne hieman helpottamaan..!

Villen kanssa ollaan menossa lauantaina Jokelaan ratsastamaan C-merkin koulukokeen ohjelma kilpailuharjoitukseen, jotta saadaan taas yksi maneesitreeni alle. Ville oli viime kerralla ihan todella mukava ratsastaa ja sen jälkeen on vielä raspattu ja saanut uudet kuolaimetkin, niin pitäisi homman pelittää entistäkin paremmin! :) Huomenna pitäisi vähän vielä viimeistellä ja sitten ei muuta kuin menoksi. Ensi viikolla olenkin sitten taas vapaalla, joten hevospainotteinen viikko taitaa olla tiedossa jälleen kerran! Ensi viikolla taitaa saapua yksi pieni ponikin Suomenmaalle... ;)

Loppukuusta on myös tiukkaa valmentautumista tiedossa:

12.1. Seppo Laineen tunti Murdella (?!?!)
14.1. Tiinan tunti Su-Hen kanssa
21.-22.1. Pietin kurssi Murden kanssa
24.-26.1. Nipsun tunnit Samilla/ Tokajilla
28.1. Tiinan tunti Su-Hen kanssa

Kuulostaa mukavalta ja jännittävältä! :) Lisäksi toiveissa olisi myös Murdelle estevalmennuksia...