maanantai 28. marraskuuta 2011

Mielikuvaharjoitus

Olen ilmoittautunut perjantain kansallisiin koulukisoihin Ypäjälle Samin kanssa ja edessäni on enää kaksi harjoittelukertaa, joten on aika aloittaa valmistelut sitä varten. Yleensä opetellessani rataa, suoritan sen mielikuvaharjoitusmaisesti ja kirjoitan itselleni jokaiseen kohtaan vähintään 3 muistettavaa asiaa kun käyn läpi radan kulkua. Nyt ajattelin tehdä sen tänne, josko siitä vaikka sattuisi olemaan ideana hyötyä jollekin lukijallenikin.

Verryttelen aina fiiliksen mukaan enkä koskaan kovinkaan kauan. Samin kanssa verryttely on maksimissaan 15-20min, jotta sen saa letkeäksi ja avuille, muttei väsytä sitä. Tärkeää on käydä askellajit läpi, tehdä siirtymisillä hevosesta pehmeä avuille ja käydä läpi radan vaikeat asiat eli tässä tapauksessa väistöt ja vastalaukat.

Verkkafiilistelyä:






Ypäjällä ohjelmana on Helppo A:2 (FEI Competition test - Children)

1. Radalle harjoitusravissa.
X Pysähdys - liikkumatta - tervehdys,
liikkeelle harjoitusravissa.

Tässä kohdassa mietin ennen kaikkea tarmokasta, laadukasta ravia piikkisuoraan sisään. Samilla on ajoittain taipumusta työntää takaosaa vasemmalle, joten saan olla tarkkana vasemmalla pohkeella. Pysähdykseen pehmeästi, mutta napakasti, pitää myös muistaa hymyillä, sillä radalla pitää olla kivaa! Pysähdykseen pitäisi myös saada ajatus ylämäkeen ja takajalat kantamaan pitämällä jalka kiinni loppuun asti. Näyttävä tervehdys, jonka jälkeen nopealla pohkeella takaisin tahdikkaaseen raviin.





2. C Oikealle
MR Harjoitusravia
RBP Keskiravia
PF Harjoitusravia

Kaarteet kauniisti taivuttaen sisäpohkeen ympärille säilyttäen ryhdin ja muodon. Ennen R:ää valmistelu, jotta poni on hereillä ja valmiina ja R:ssä hana auki! Sami osaa lisätä ravia erittäin hyvin, joten se pitää myös pystyä näyttämään radalla. Voi myös antaa raamin aavistuksen pidentyä, muttei kuitenkaan valahtaa etupainoiseksi. Takaisin harjoitusraviin pienin pehmein pidättein, mutta kuitenkin selkeästi pisteessä.



3. Siirtymiset: Harjoitusravi -> Keskiravi -> Harjoitusravi

Näissä tulee nimenomaan ajatella pehmeyttä, tarkkuutta ja sitä, että todella näyttää siirtymiset eikä vain anna ponin valahtaa takaisin harjoitusraviin keskiravin jäljiltä.

4. F Puoliympyrä kohti D:tä
DB Pohkeenväistöä oikealle
BRMC Harjoitusravia

Puoliympyrä pitää valmistella selkein puolipidättein ja taivuttamalla hieman selkeämmin kuin vaan kulman ollessa kyseessä. Ulkoavut kääntää ja valmistelee ponin vasemman pohkeen ympärille niin, että D:hen tullessa asetus on vasemmalle ja on helppo lähteä työntämään ponia oikealle pohkeenväistössä. Pitää olla tarkkana, että etuosa johtaa väistöä selkeästi ja että tempo säilyy. On levitettävä hieman käsiä, jotta oikea käsi vie etuosaa oikealle ja vasen tasapainottaa vasemmalta, jos takaosa lähtee johtamaan, täytyy käyttää oikea pohje nopeasti hieman takana, jottei takaosa pääse ottamaan valtaa tilanteesta. Väistön jälkeen pehmeästi uralle ja tarkistus, että poni on pohkeen edessä ja ravi sujuu letkeästi eteen myös läpi kulman.



(Pohkeenväistö esimerkkiä Samille näyttää tässä Suvi-Hermiina)

5. HS Harjoitusravia
SEV Keskiravia
VK Harjoitusravia

Kulma taas kauniisti, pehmeästi taivuttaen. Valmistelu nopealla pohkeella kohti keskiravia ja päästetään poni irti keskiraviin. Ennen keskiravia on oltava varma, että poni on suorassa, sillä muutoin ei keskiravikaan pääse sujumaan, kun poni ei kanna takajaloillaan. V:ssä taas pehmeä, mutta selkeä siirtyminen takaisin harjoitusraviin pääosin istunnalla, mutta myös nopein pienin pidättein. Pohje pitää huolen, että siirtyminen tapahtuu takajalat kantaen koko pakettia!



6. Siirtymiset: Harjoitusravi -> Keskiravi -> Harjoitusravi

Jälleen, pehmeys, tarkkuus, selkeys. Lisäksi myös suoruus, jotta poni pysyy takajalkojensa päällä.

7. K Puoliympyrä kohti D:tä
DE Pohkeenväistöä vasemmalle
ESHC Harjoitusravia

Puoliympyrä pehmeästi taivuttaen vasemman pohkeen ympärille, kunnon valmistelu oikealla kädellä oikealle niin, että saa varmasti otteen oikeasta kyljestä ja siten saan taas ponin etuosan edelle väistöön. On myös pidettävä huolta, ettei ravi pääse hiipumaan puoliymprällä, jolloin on kunnollinen draivi valmiina väistöön. Pitää olla siis iso ravi valmiina, sillä ravin lisääminen väistön aikana on huomattavasti vaikeampaa, jos se pääsee puoliympyrällä hiipumaan, kuin pieni pidättely, jos ravi on lähdössä käsistä. Eli hyvä draivi voltilta ja siitä hieno isoaskeleinen väistö!



(Pohkeenväistöesimerkkiä näyttää tässä Samille Tokaj)

8. C Siirtyminen harjoituslaukkaan ja ympyrä oikealle, halkaisija 20m
CM Harjoituslaukkaa

C:stä napakka nosto hyvin valmisteltuna niin, ettei homma leviä käsiin vaan laukka tulee takajaloista kohti tuntumaa. Iso, pyöreä ympyrä hyvää pyörivää laukkaa pohkeen edessä, ei saa jäädä paikoilleen pomppimaan ylöspäin vaan pitää pyöriä ja edetä, muttei myöskään saa olla liian kiireinen. Ympyrän jälkeen huolellinen kulma ja siitä vielä huolellisempi suoristus pitkälle sivulle.

9. MR Harjoituslaukkaa
RBP Keskilaukkaa
PF Harjoituslaukkaa

Harjoituslaukasta pieni kokoaminen, kokoamisesta pohkeesta eteen ja anna raamin kasvaa. Tässä pitäisi vielä ajatella, ettei laukan tahti kiihdy vaan ainoastaan askeeleet laajenevat ja hevosen raami venyy. Pitää istua sen mukana eikä mennää istunnalla yhtään edelle. Takaisin hyvin istunnalla, pieni kokoaminen ja huolella jalat lähellä, ettei homma leviä kuin jokisen eväät. Kuitenkin tarkkana, ettei ota liikaa kasaan etenkään kädellä vaan jättää etuosan vapauden riittäväksi.



10. Siirtymiset: Harjoituslaukka -> Keskilaukka -> Harjoituslaukka

Tärkeää jälleen, että siirtymiset ovat pehmeitä ja sulavia, pieni kokoaminen sekä ennen että jälkeen, jotta siirtymiset korostuvat mukavasti. Keskilaukkaan kahdella jalalla kohti kahta ohjaa antaen hevoselle tilaa venyä, takaisin harjoituslaukkaan istumalla syvälle satulaan ja tekemällä pieniä pidätteitä.

11. F Täyskaarto oikealle, uralle B:ssä
BRM Vastalaukkaa

Täyskaarrossa saan olla erityisen tarkkana, ettei kaarre vie laukasta eteenpäinpyrkimystä. Eli kaarteen läpi kaasupohjassa ja sitten vähän rauhoitusta tilanteeseen. Samin kanssa on vastaavalla tiellä harjoiteltu laukanvaihtoja, joten pitää olla ihan übertarkkana laukan tasapainottamisen kanssa, jottei etujalat vaihda ristille. Jos kuitenkin päästään suoralle uralle vastalaukassa, voi hyvällä omalla tunnolla pyrkiä kokoamaan laukkaa kohti tulevaa siirtymistä.

12. M Laukanvaihto käynnin kautta

Toivossa olisi huolellinen kokoaminen vastalaukasta, jolloin saisin vaan ponin istuttua käyntiin. Nämä ovat kuitenkin harjoituksissa olleet vielä aika vaikeita siirtymisiä, joten todennäköisesti tullaan hieman kättä vasten ravin kautta käyntiin ja siitä pitää nopeasti

13. MC Harjoituslaukkaa
C Ympyrä vasemmalle, halkaisija 20m
CH Harjoituslaukkaa

Kuten aiemminkin: iso, pyöreä ympyrä hyvää pyörivää laukkaa pohkeen edessä, ei saa jäädä paikoilleen pomppimaan ylöspäin vaan pitää pyöriä ja edetä, muttei myöskään saa olla liian kiireinen. Ympyrän jälkeen huolellinen kulma ja siitä vielä huolellisempi suoristus pitkälle sivulle.

14. HS Harjoituslaukkaa
SEV Keskilaukkaa
VK Harjoituslaukkaa
15. Siirtymiset: Harjoituslaukka -> Keskilaukka -> Harjoituslaukka

Kahden kohdan yhdistelmä: Taas kokoamiset pehmeästi mennen tullen osoittaakseen, missä siirtymiset tapahtuvat. Muutoin venytellään laukkaa ja annetaan ponin mennä, minkä jaloistaan päästään. Takaisin siirtyessä pitää edelleen muistaa pitää jalka lähellä, jotta laukka säilyy takajaloillaan eikä siirtyminen tule alkuunkaan nokalleen. Pitää istua syvällä satulassa ja pitää nokka ylhäällä läpi siirtymisten, vaikka venymiselle antaisikin tilaa.



16. K Täyskaarto vasemmalle, uralle E:ssä
ESH Vastalaukkaa

Tämä täyskaarto ei ole yhtä riskialtis kuin edellinen, mutta edelleen pitää tulla hyvässä laukassa pohje lähellä läpi kaarteen ja tasapainottaa huolella vastalaukan koittaessa, jotta vaihto etujaloilla ei pääse yllättämään. Muodon kanssa pitää myös pysyä tarkkana, jottei poni pääse valahtamaan pitkäksi ja laukka sitä myöden matalaksi. Paino pitää jäädä takaosalle vastalaukassakin ja ajatus ylämäkeen säilyä.



17. H Harjoitusravia
C Keskikäyntiä

Siirtyminen laukasta raviin tapahtuu lähes pelkällä ajatuksella, mutta se ajatus on eteenpäin, niin että "flow" jatkuu eikä muoto tai kaulan pituus juuri muutu, istunta ja vatsalihakset tekevät tämän siirtymisen. Ravissa pitää kulman läpi taivuttaa poni sisäpohkeen ympärille ja taivutuksen jälkeen onkin hyvä siirtyä käyntiin, kun on poni mukavasti ulko-ohjalla. Jälleen istunta tekee työt ja hyvä myötäys käyntiin, jotta käynti jää heti pitkäksi ja rennoksi.

18. CM Keskikäyntiä

Käynnin kanssa saa olla supertarkkana, jotta se säilyy hyvin eteenpäinpyrkivänä, mutta kuitenkin tahdissa. Eli sitä pitää pystyä säätelemään pehmeällä pyöreällä tuntumalla kohti ohjaa ilman että poni pääsee jännittymään ja siirtymään raville välissä.

19. ME Suunnanmuutos vapaassa käynnissä pitkin ohjin

Tämä on ikuinen kompastuskiveni, sillä kun annan pitkät ohjat, tulee sanomista, että menetän tuntuman ja kun pidän tuntuman, sakotetaan siitä, että ei ole VAPAATA käyntiä PITKIN ohjin. Eli tässä kohdassa jokaisella tuomarilla on oma mielipiteensä kuinka tulee toimia. En ole ihan osannut vielä päättää, että mitä vaihtoehtoa tällä kertaa kokeilen, mutta todennäköisesti annan mahdollisimman pitkän ohjan, säilyttäen kuitenkin vielä pienen tuntuman hevosen suuhun. Tässä pitää myöskin pitää tarkasti kiinni käynnin tahdista, mutta kuitenkin heilutella hieman pohjetta kyljessä, jotta saisi käyntiä kuitenkin ratsastettua mahdollisimman pitkäksi, sillä luonnostaan Samin käynti ei ole aina sitä matkaavoittavinta sorttia.

20. EV Keskikäyntiä

Ohjia kerätessä pitää olla tarkkana, että käynnin tahti säilyy. Jalka edelleen lähellä ja istunta säätelee käyntiä. Jos ote herpaantuu hetkeksikään, on äkkiä tiedossa taas miniraviaskeleita. Käyntiosuudet ovat kyllä Samin kanssa parantuneet pitkin kautta, joten luottoa on, että edelleen saataisi hyvät käyntipätkät ja hyvät siirtymiset käynnin sisällä aikaiseksi.

21. V Siirtyminen harjoitusraviin
VKA Harjoitusravia

V:ssä napakka siirtyminen raviin nopealla pohkeella kohti tuntumaa, sisäpohkeella takajalat syvälle kulmaan ja taivutus pehmeäksi kulmassa, jolloin olisi myös mahdollisimman helppo ratsastaa kaarre pituushalkaisijalle hyvin ja saada aikaan paras mahdollinen suoristus. Tässä vaiheessa on hyvä pitää huolta taas siitä, että ravin laatu on parasta mahdollista sillä loppuvaikutelma on lähes yhtä tärkeässä roolissa kuin alkuvaikutelmakin! Ei saa ote herpaantua, vaikka loppusuora häämöttää. Istunta kasassa ja hymy jälleen viimeistään nyt naamalle!

22. A Keskihalkaisijalle
G Pysähdys - liikkumatta - tervehdys

Taas piikkisuoraa linjaa tahdikasta ravia hymyillen kauniisti ja poni hyvässä ryhdissä takajaloillaan. Pohje läpi linjan lähellä ja valmiina reagoimaan, jos takaosa lähtee karkailemaan johonkin suuntaan. Pysähdykseen vlamistelut puolipidättein varmistellen suoruutta ja jalka kiinni loppuun asti. Pysähdykseen pehmeästi istunnalla ja nokka ylhäällä. Samilla on tapana aina lopputervehdyksessä lepuutella toista jalkaansa, mutta tähänkin yritetään puuttua ja siksi pieni paine pysähdykseen olisi tarpeen, kuitenkin niin, että poni jää pysähdykseen seisomaan eikä steppailemaan eteen tai taakse!



Ja sitten hymyä ja taputuksia ja toivottavasti mahdollisimman hyvä fiilis. Ja toiveissa hyvän suorituksen jälkeen on tietenkin palkinto hyvästä suorituksesta:

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Parempi päivä!

Karin valmennus jatkui tänään Tuomarinkylässä. Pakkasimme autoon väsyneen oloisen pienen Pööden. :) Se oli niin rauhallinen ja mukava laitella valmiiksi ja autoon, ettei mitään rajaa. Pieni väsymys tekee hevoselle ajoittain kyllä hyvää!

Tuomarinkylässä vedin saappaat jalkaan ja kävelyttelin Pöödeä ympäri märkiä maisemia kaatosateessa ja pimeässä. Myrsky vähän jännitti Pöödeä, mutta pääasiassa oli kyllä erittäin letkeä kävelyteltävä. Sitten maneesiin ja Anni kyytiin. Jälleen alkuverryttelyssä Pööde oli erittäin hienon ja toimivan näköinen ratsu. Sen laukka on kehittynyt todella paljon ja ravikin kantoi ajoittain ihan mukavasti. Kari ratsastutti paljon voltteja ja ne olivat kyllä hyviä, jotta Anni sai Pööden hyvin pohkeiden ympärille!

Tänään esteitä oli enemmän ja lähes kaikkiin oli laitettu laatikoita tai portteja alle ihmeteltäväksi. Anni näytti Pöödelle kaikki esteet etukäteen ja oli hyvällä asenteella ratsastamassa Pöödeä kohti niitä Karin ammattitaitoisella avustuksella. Kaikki esteet sujuivat vaivatta ja lopputulemana oli, ettei Pööde kieltänyt tänään kertaakaan. Tehtävät sujuivat loistavasti ja Pöödellä sekä Annilla oli jopa hieman tekemisen riemua havaittavissa loikkaamisessaan. :) Eli eilisen masennuksen ja epätoivon jälkeen aurinko paistaa jälleen risukasaankin... Hyvä Anni ja Pööde! Tulinpa onnelliseksi, kun vihdoin sujui joku reissu aivan kuten pitääkin... :)

Itse lähdin valmennuksen jälkeen töihin ja Anni ja Pekka palauttivat Pööden kotiin. Ihanaa, kun on ihmisiä, joille voi luottaa hevosensa hyvin mielin ja tietää, että se tulee hyvin hoidetuksi!

Tästä on taas hyvä jatkaa kohti omien ongelmien ratkaisua..! Purdella ensi viikko on hieman rauhallisempi, vähän hierontaa ja loppuviikosta sitten palailua treenien makuun.

Ja sama kuvina:














Kuvien copyright Pekka Pietikäinen

lauantai 26. marraskuuta 2011

Haasteita...

Hevoshommissa saa aina ajoittain hakata päätä seinään ja miettiä, miksi on toiminut niin kuin on toiminut. Nyt on taas se aika. Vaikka pitkään kaikki tuntui menevän eteenpäin ja asettuvan paikoilleen, nyt on se aika, että mikään ei mene niin kuin pitäisi ja havahtuu huomaamaan, ettei ole ehkä toiminut niin kuin olisi ollut toivottavaa.

Murde oli Annin kanssa Karin valmennuksessa Tuomarinkylässä ja Murde oli todella raivostuttava. Se oli kuin ei olisi koskaan esteitä nähnytkään ja ainakaan niitä mennyt peräkkäin ja tehnyt järkeviä tehtäviä. Murdellahan oli melkein parin kuukauden hyppytauko ensin Annin lomien aikaan ja sitten Murden muuttaessa uuteen paikkaan. Sen jälkeen sen kanssa ei ehkä edetty esteasiassa ihan niin kuin olisi pitänyt ja nyt saamme sitten hoitaa jälkitilannetta, jonka ei olisi pitänyt päästä alunperinkään ottamaan valtaa Murdesta.

Koko kesänhän Murde hyppäsi Annin kanssa Hennan tunneilla ja edistyivät ihan valtavasti. Homma toimi ja kummallakin oli paljon intoa. Nyt sitten Murde on kaikkien muutosten jäljiltä vähän hakoteillä eikä oikein halukas hyppäämään aina. Tätä nyt sitten pohditaan ja yritetään ratkaista parhaalla mahdollisella tavalla. Ratsastajan itsevarmuus on niin omituinen asia, että se on äärimmäisen helppo kadottaa, mutta äärimmäisen vaikea löytää uudelleen, kuten myös hevosen itseluottamus esteillä. Mutta toivomme, että Anni ja Murde löytävät taas yhteisen luottamuksensa ja homma lähtee toimimaan mukavasri. Olemme tehneet vääriä valintoja ja huonoja ratkaisuita, mutta toivomme oppivamme tästä ja saavamme tilanteen taas toivotulle mallille. Murde on kuitenkin ensimmäinen oma hevoseni ja ensimmäinen oma nuori hevoseni ja itselläni ei tästä estepuolesta ole riittävästi kokemusta, joten tällaiset vastoinkäymiset olleet lienee odotettavissakin. Onneksi on kuitenkin paljon kokeneita ihmisiä ympärillä, joilta saa apua ongelmiiin. Ja mikä parasta tässäkin ikävässä tilanteessa, oppii taas paljon uutta!

Hienoa oli kuitenkin huomata, että Murden ja Annin sileän työskentely oli todella mukavaa katseltavaa! :) Alla hieman todistusaineistoa siitä.





Karin erittäin ammattitaitoisilla neuvoilla ja ohjeilla saatiin kuitenkin hevonen esteistä yli loppujen lopuksi:




Myös muiden hevosten kanssa on ollut ongelmana lähiaikoina, että kun pitäisi poistua mukavuusalueelta, en olekaan oma päättäväinen itseni vaan rupean arkailemaan. Tähän on saatava muutosta ja minun on haastettava itseni poistumaan mukavuusalueelta joka ratsastuskerralla tästä lähtien. Ei tule edistystä, jossei haasta sekä itseään että ratsujaan riittävän usein tekemään muutakin kuin vain sitä mikä on kivaa ja helppoa. Vaikka toki sitä kivaa ja helppoakin tarvitaan! Nyt siis oman ongelmani kimppuun ja yhtä lailla myös oman hevoseni ongelman kimppuun... Elämään on taas ilmaantunut suuria haasteita siis.

perjantai 25. marraskuuta 2011

Elämää, ei sen enempää.

Alkuviikko on taas innokkaasti harrastettu hevostelua ja loppuviikko meneekin sitten enemmälti töiden merkeissä ennen ensi viikon vapaaviikkoa.

Tällä kertaa on omista poneista Herra Lihapiirakalla kenkä irti, mutta se on silti joutunut hieman töihin. Sekä maanantai-iltana että keskiviikko-iltana viritin sille satulan selkään ja kävin sekä taluttamassa harjoitusradalla että juoksutin kentällä. Maanantai oli siis ensimmäinen päivä kun sillä oli satula selässä, jalustimet alhaalla ja joutui juoksemaan kentällä niine varusteine. Lihis aloitti ensin lupaavasti ravissa, mutta jatkoi sittemmin villiin rodeopukkilaukkaan yrittääkseen poistaa inhottavan asian selästään. Ensin rodeopukit ilmaantuivat laukassa ja sittemmin jäi paikalleen niitä suorittamaan. Kylläpä näytti poni kerrassaan notkealta. :) Jatkettiin kuitenkin juoksemista ja ponikin tasaantui tyytymään kohtaloonsa; satula ei selästä irronnut. Keskiviikkona toistettiin sitten sama operaatio ja vaikka pukkeja tuli tälläkin kertaa, oli se jo huomattavasti vähäisempää. Kunhan Lihis alkaa tottua satula selässään juoksemiseen, otan sivuohjat mukaan kuvioon. Murdenhan opetin ensin juoksutukseen sivuohjilla ja sitten säilytin sillä sivuohjat selkään noustessa, jotta sitä kautta löytäisi helposti luontaisen tasapainonsa. Murdelle selkään nouseminen ja ratsastajan kyydissä pitäminen olivatkin ihan erityisen helppoja tehtäviä. Se oli alusta asti kuin olisi aina kantanut ratsastajaa selässään... Mitä onkaan vaikeampi uskoa enää tänä päivänä. ;)

Murden alkuviikon kohokohtana oli estetunti Anun kanssa Eholla. Anu hoiti homman kotiin tutun ammattimaiseen tapaan ja luotsasi Murden yli kaikista erikoisesteistä mitä eteen laitettiin. Oli rättejä ja mattoja ja joka väristä puomia ja lainelankkua ja porttia ja Murde saattoi ensin kerran katsoa, mutta viimeistään toisella kerralla meni yli ja sitten pääasiassa olikin helppoa! Tämä oli erittäin hyvä tilanne nuorelle, kokemattomalle, hieman epävarmalle hevoselle, sillä se sai rauhassa pohtia tilannetta ilman sen kummempaa häslinkiä ja tehdä tarvittaessa monen monta toistoa. Murde näytti onnelliselta suorituksensa jälkeen ja tänään vaikutti jopa hieman väsyneeltä. Tänään olikin sitten tarjolla vain sateessa kävelyä radalla ja huomenna on ihan kokovapaapäivä ennen viikonlopun Karin kurssia. Saa nyt siis latailla akkuja, jotta jaksaa edes vähän viikonloppuna! Reissussa oli kiva huomata, että Murden matkustustaidot paranee entisestään eikä se juurikaan hötkyile joutuessaan uuteen paikkaan. Nyt oli jo helppo suitsia trailerissa kun vielä viikonloppuna se oli hieman haastavaa. :) Niin ne vaan oppivat ja paranevat kokemuksen myötä. Saa nähdä kuinka hommat etenee viikonloppuna. Kasvattajakin on viikonloppuna tulossa Murdea vilkuilemaan. :)

Akun ratsastin tällä viikolla tiistaina ja torstaina ja se alkaa olemaan jo jopa aika kiva ratsastaa. Vieläkin saisi olla enemmän eteenpäinpyrkimystä ja suoruuden kanssa tehdään myöskin töitä yhtä lailla, mutta moni asia on jo saatu korjaantumaankin. Välillä askeleittain tämä hevonen tuntuu puhkuvan laatua... Kunhan se saadaan suoristettua ja löydetään sen ajoittain kateissa oleva eteenpäinpyrkimys lopullisesti, tulee työskentely tämän hevosen kanssa olemaan varmasti jopa nautinnollista. Niin paljon se lupaa aina ajoittain niissä askeleissa, mitkä onnistuvat. Tänään niitä askeleita oli taas enemmän kuin aikaisemmin!

Sami-poni oli mun reenissä tiistaina ja meni ihan kivasti. Ei mitenkään superisti, muttei huonostikaan. Harjoiteltiin viikon päästä kansallisissa koittavaa koetusta nimeltä Helppo A:2. Raviosuudet meni harjoituksissa erittäinkin hyvin ja lopussa väistöt olivat todella hyviä ja poni niissä hyvin säädeltävissä. Laukassa lisäykset kyllä löytyvät, mutta vaihtojen harjoittelun takia vastalaukat saattavat ajoittain tuottaa ongelmia. Onneksi kuitenkin on vielä viikko aikaa vahvistaa Samin uskoa siitä, että nyt mennään vaan vastalaukkaa ja on taas unohdettu vaihdot pariksi viikoksi. :) Keskiviikkona taasen olin katsomassa Samin valjakkoajotuntia Benin silmien alla ja oli ihan hauskaa nähdä Sami taas niissäkin puuhissa ja kävinpä ensimmäistä kertaa Samin kyydissäkin istuskelemassa! Oli kiva katsella, miten tavallaan samanlainen ja miten kuitenkin niin erilainen Sami on ajettuna kuin ratsastettuna. Ratsastettaessa sen saa heti toimimaan aika kivasti omalla moottorilla ja rullaamaan eteenpäin, mutta ajettaessa se "vertyy" paljon hitaammin vielä. Mutta siis Samiahan ei ole mitenkään vimmana ajettukaan moneen kuukauteen kun omistajansa siis keväällä loukkasi ranteensa eikä ole ollut ihan varsinaisessa iskussa oikein koko kauden aikana... Eli jää nähtäväksi, mihin he ensi kaudella yltävätkään yhdessä!

Jöpön ratsastin tiistaina ja keskiviikkona ja vanha vaari oli keskiviikkona oikein todellisessa vireessä! Se laukkasi niin hienoa laukkaa, etten muista koska se olisi viimeksi sellaista väläytellyt... Ravissakin oli varsin toimiva ja mukava ja innostui vimmana lisäyksistä. Jöpön kanssa tulee myöskin useimmiten hyvä mieli, se on niin rehti ratsu. Toivottavasti ihanasta pienestä varsastaan tulee samanlainen työmyyrä kunhan kasvaa isoksi!

Ensi viikolla pääsen ratsastamaan pitkästä aikaa myös Pin Rock's Esmeraldan, kun omistajansa lähtee lomailemaan. On ihana päästä työstämään sitäkin pitkästä aikaa ihan ajatuksen kanssa. :)

Nyt on ihanasti heppojen kanssa kaikkea hauskaa tiedossa, viikonloppuna Karin valmennukset, seuraavalla viikolla kisat Ypäjällä, sitä seuraavalla viikolla Murde hyppää Kalliorinteessä ja Nipsu valmentaa Tuomarinkylässä mua ja Samia, sitten vielä siitä seuraavalla viikolla on Pietin valmennus Dressage Centerissä. Ihan luksusta! On ihanaa kun on koko ajan jotain tähtäimessä... Kunhan nää estehommat vähän edes helpottaa Murden aikatauluja, tahdon kyllä päästä itsekin sillä taas ratsastamaan vähän enemmän. Nyt on jo hirveä himo päästä hommiin kun on uusi satula ja kaikkea! Ja vielä kaiken lisäksi Murde oli ihan superhyvä ratsastaa viimeksi, kun selässä pääsin käymään...

maanantai 21. marraskuuta 2011

Viikko pulkassa!

Työntäyteinen viikko alkaa olemaan vihdoin pulkassa. Enää muutama tunti töissä ja sitten ansaitusti pariksi päiväksi vapaille!

Murde Murmelsson kävi tänään Enjalan tallilla kilpailemassa koulukisoissa vuokraajansa Annin kanssa. Nämä olivat sekä hevosen että ratsastajan elämän ensimmäiset koulukilpailut. Kuten odotettavissa oli, mitään suunnatonta menestystä ei ollut tarjolla, mutta sitäkin parempaa harjoittelua. Murde lastautui mukavasti koppiinsa ja käyttäytyi suhteellisen järkevästi kisapaikalla. Maneesissa oli havaittavissa hieman pakollista kyttäilyä, mutta muutoin Murde oli yllättävänkin viisas. Verryttelyssä ei saanut käyttää raippaa ja se oli Murden herättelyn kannalta vähän ikävämpi asia, mutta ei tuntunut Annia haittaavan. Ajoittain Murde näytti jopa lähes rennolta, etenkin vuoroaan odotellessa ja päädyssä pyörimässä hengaillessaan.

Radalle mentäessä yksinään, oli Murde kuitenkin oletetusti varsinainen liimakavio. Sitä ei saanut mitenkään liikkumaan eteenpäin vaan se mennä pörötti kauhusta kankeana aivan pohkeen takana, juuri kuten tapahtuu sen ollessa jännittynyt. Mutta eipä siinä mitään, urheasti Anni luotsasi Murden läpi radan, unohtaen kuitenkin kerran radan. Pisteet eivät päätä huimanneet, sillä rata oli tosiaan erittäin verkkainen sekä lisäksi mutkainen suoritus, mutta olimme silti tyytyväisiä siihen, että Murde pysyi radalla ja melkein myös suoritti toivotut tehtävät. Tästä on hyvä jatkaa hölmön hevosen totuttamista suureen maailmaan! Ensi viikolla Murdella onkin kolmekin kuljetuskertaa pois kotoa...

Viikon ohjelmana Murdella oli ollut ensin maanantaina ja tiistaina Annin kanssa harjoittelua. Murde näytti hyvältä kumpanakin päivänä ja Annikin ratsasti tomerasti sekä kauniisti. Keskiviikon vapaapäivä vaihtui kevyeen hölkkään kentällä, kun hain satulan sovitukseen Idän ratsusta. Satula sopikin varsin mukavasti ja jäi meille uudeksi kouluistuimeksi! Torstaina sitten ratsastin Murden itse pitkästä aikaa kunnolla uudella satulalla ja oli ihan mieletöntä huomata, kuinka kiva hevonen Murde onkaan. En ollut päässyt sillä hirveästi viime aikoina ratsastamaan erinäisistä syistä ja tauko oli kyllä tehnyt minulle hyvää! Fiilistelin kaikissa askellajeissa ja tein siirtymisiä, jotka tuntuivat varsin laadukkailta.

Perjantaina Murde oli vihdoin ansaitulla vapaapäivällään ja lauantaina oli taas pelottavien esteiden vuoro. Meillä oli kentällä yksi portti kahdesta eri suunnasta ratsastettuna ja se oli Murden mielestä huisin jännää. Anu kuitenkin taidokkaasti luotsasi Murden yli esteistä kerta toisensa jälkeen. Lopuksi Murde näytti jopa varsin onnelliselta hypätessään ja Annikin oli päässyt paikalle katsomaan, miltä se Murde näyttää tositoimissa! :)

Murden alkava viikko onkin sitten työntäyteinen, sillä keskiviikkona Anu ottaa Murden mukaan Juhani Ehon tunnille ja se pääsee jälleen ihan uuteen paikkaan... Ja viikonloppuna on jo pitkään ja hartaasti odotettu Karin kurssi Domissa. En malta odottaa, että näen Murden näissä paikoissa ja näen taas, miten se toimii vieraissa paikoissa ja uusissa tilanteissa. On kyllä ihan mielettömän ihanaa, kun on nyt oma traileri, niin voi kuljetella Murdea ympäriinsä ja totuttaa sitä siihen, että paikkoja on monenlaisia ja kaikkialla pitää toimia yhtälailla. Murde vaikuttaa nyt jotenkin hyvin pitkälti siltä, mitä Sami-poni oli puoli vuotta sitten, kun sen kanssa aloittelimme kilpailuissa ja valmennuksissa käymistä. Murde tosin on luonteeltaan huomattavasti Samia hölmömpi, mutta nyt on muutoin aika samantapaisen oloisessa vaiheessa.

Zorro on saanut tämän viikon olla möllötellä ja tänään oli pudottanut jo kengänkin. Nooh, onneksi sillä ei ole kiire mihinkään eikä kengättömyyskään ole niin kovin kuolemaksi... :) Leenan kanssa oli suunniteltu ohjasajoharjoituksia, mutta Leena oli joutunut flunssan kouriin, joten nekin peruuntuivat. Ehkä taasen ensi tai sitä seuraavalla viikolla otamme askeleen kohti ratsun hommia. Aika näyttää!

Samilla kävin ratsastamassa tälläkin viikolla vain yhden kerran. Sami oli alkuunsa vähän kireä, kiinni vasemmalta eikä oikein ollut rehellisesti ohjan ja pohkeen välissä. Aikansa työstin näitä asioita ja jopas rupesikin taas homma pelittämään! Lopuksi Sami oli taas oma itsensä ja hyvinkin läpi joka paikasta... Se oli myös ollut keskiviikkona Benin ajotunnilla ja saanut hirvittävästi kehuja, kuinka on kehittynyt niin hurjan paljon kesän aikana. Ja onhan se! Keväällä rämmittiin he b-ratoja läpi ja nyt suoritetaan niitä hyvällä varmuudella ja onpahan pari helpon aankin varsin mallikasta starttia takanapäin! :)

Su-He jatkaa toipumistaan. Kuluneella viikolla sen kanssa sujui hommat varsin vaihtelevalla menestyksellä. Siinä tuli jopa mieleen, että onko kuntoutus aloitettu liian ahneesti ja päädyttiin hölläämään tahtia aika lailla. Viikonloppuna siis vaan kevyttä ulkoilua ja ensi viikollakin yritetään vaan keksiä jotain hauskaa puuhastelua, jotta ei vaan ylitetä sen tämän hetkistä kuntoa tehtävien haastavuudessa. Senkään kanssa kun ei ole mihinkään kiire vaan halutaan, että se tulee täysin kuntoon maksoi mitä maksoi ja kesti mitä kesti..

Su-Hen tallitoveri Aku oli myöskin taas pari kertaa hommissa tällä viikolla ja ensimmäisellä kerralla päätin, että nyt loppuu tekosyyt ja keskittymisvaikeudet ja on aika ryhtyä oikeisiin töihin. Teimme sitten vimmana töitä ja mietimme, että miten niihin töihin suhtaudutaan... Tämä ilmeisesti oli varsin hyvä lähestymistapa kyseiseen ratsuun, sillä sitten torstaina kavutessani uudestaan kyytiin, Aku toimi lähes kuin normaaliratsu. Se suoritti kaikki pyydetyt asiat neuvottelematta ja oli erittäin mukava ratsastaa! Olin aivan äimänä tästä käänteestä... Toivottavasti tämä jatkuu ja alkavalla viikolla on sillä yhtä mukava ratsastaa kuin viime torstainakin! Akusta alkaa löytyä 3 varsin laadukasta askellajia ja ihan kivoja siirtymisiäkin. Vasen takajalka sillä on edelleen hieman heikompi kuin oikea ja sen kanssa työskentelyä täytyy jatkaa edelleen. Jospa sitä vaikka uskaltaisi laittaa muutaman ravipuomin Akulle jumpaksi joku päivä. Sen kanssahan on pikkuhiljaa myös aloiteltu hyppäämistä, joten tuskin puomitkaan sen elämää enää niin mullistaisi... :)

Jöpöllä ratsastin kerran viime viikolla ja se toimi jälleen kuin ajatus. Perjantaina vihdoin ja viimein saimme myös Jöpön kärryjen eteen. Ponitiimi kokoontui tällä kertaa Jöpön ajelun merkeissä ja olipa muuten aika hauska reissu vaikka välillä vähän hirvittikin! :) Jöpö on kyllä siitä todellinen aarre, että sen kanssa voi ihan oikeasti tehdä ihan mitä vaan. Se suhtautuu kaikkeen hyvin avoimin mielin ja aina yhtä innokkaasti...

maanantai 14. marraskuuta 2011

Toimivia ratsuja!

Olin taas viikon verran vapailla töistä ja sitä myöten taas enemmän hevospuuhasteluiden parissa.

Zorro eli Mr Meatpie eli Lihis on vihdoin saanut kinttunsa kuntoon ja on aloittanut taas reenit! Orissa on tapahtunut aivan totaalinen muutos taas kun se on päässyt tarhailemaan Murden kanssa isoon tarhaan, se pääsee purkamaaan siellä energiansa eikä sen tarvitse edes yrittää purkaa sitä sitten ihmisiin. Olimme Leenan kanssa sopineet ohjasajotreffit sunnuntaille, joten ajattelin lauantaina, että pyöräytän pahimmat virrat ponista pois liinassa. Eipä sitä juuri tarvinnut olla virrasta huolissaan, sillä enemmän juoksutuksessa piti kyllä pyytää ponia etenemään kuin hidastamaan tahtiaan! Kävin sen kanssa myös kävelyllä harjoitusradan ympäri ja sekin meni vanhaan malliin superrauhallisissa merkeissä.

Sunnuntaina Leena valjasti ponin ja käytiin ensin yhdessä kävelyllä radan ympäri. Sitten kentällä vähän "oikeita" töitä ja vielä lähtivät kahdestaan radan ympäri. Leena oli kovin tyytyväinen poniin, sillä se toimi varsin kuuliaisesti ja sillä oli hommat selkeästi muistissa. Se oli kyllä vähän "unessa", mutta eiköhän sekin taas siitä, kun saadaan ruokinta palautettua takaisin normaaliin. Eli ei olla menty taaksepäin tässäkään hommassa, vaikka vähän taukoa tulikin. Päinvastoin voi olla tauko tullut juuri hyvään saumaan...

Tänään sitten laitoin pitkästä aikaa ensimmäisen kerran satulan selkään ja nojailin siihen kummaltakin puolin ihan vaan tallin käytävällä. Pari jotain hätkähdystä sain aikaiseksi, mutta en mitään sen ihmeempää. Nyt vielä jalustimet kiinni satulaan ja sitten ei muuta kuin menoksi. Lihis on niin järkevä kaveri, että tuskinpa sanoo mitään, vaikka pilotti kyytiin tässä lähipäivinä kapuaisikin. :)

Murde on harjoitellut tämän viikon lopussa kilpailtaviin Enjalan ratsastajien seuramestaruuksiin Annin kanssa. Luokkana on KN Special ja niitä KN:n kuvioita onkin nyt sitten harjoiteltu oikein olan takaa (eli siis kaikki 2,5 kertaa)... Mutta Murde on näyttänyt ajoittain jopa oikeinkin pätevältä peliltä, joten ei siitä tiedä, vaikka pääsisi yllättämään meidät kaikki kouluradalla. Sen ongelmana on vaan se, että uusissa paikoissa ja tilanteissa se tuppaa jännittymään ihan pökkelöksi ja silloin sen ratsastaminen kyllä vaikeutuu todella paljon. Mutta nähtäväksi jää, kuinka uhkapelissä käy! :) Lähinnä mennään pitämään hauskaa retkeilyn merkeissä ja hakemaan hyviä kokemuksia jatkoa varten.

Tallinpitäjämme Anu on nyt hypännyt Murdella pari kertaa sillä aikaa kun vakiestepilotti Anni on keskittynyt kouluratsastusharjoituksiin. Murde oli alkuunsa hyvin kauhistunut tästä, kerrassaan kauhusta kankea! Eli se jännittyi ensi kokeilulla ihan totaalisesti eikä meinannut edetä mihinkään... Onneksi kuitenkin hypyt onnistuivat loppupeleissä edes ihan kohtuullisen säädyllisesti! :) Ainakin Anu suostui jatkamaan harjoituksia vielä samalla viikolla uudelleen. Silloin Murde oli jo hieman suopeammissa fiiliksissä, vaikkei vieläkään kyllä ihan parhaimmillaan. Ihan kivoja hyppyjä tuli muutamakin kappale eikä tehtäväkään ollut ihan helppo! Oli kyllä kiva nähdä Murden kehittyminen vieraan ratsastajan alla ihan vaan näidne kahden kerran aikana. Tästä jatketaan taas loppuviikosta, joten on kiva nähdä eteneekö homma edelleen. Ensi viikon viikonloppunahan Murde ja Anni suuntaavat Kari Nevalan valmennukseen Tuomarinkylään! Itse en ole Murden selkään päässyt kohta kahteen viikkoon, mutta ehkä mullekin jää kohta taas enemmän vuoroja, kun saadaan nää seuraavat tavoitteet pois alta!

Muuta ratsastettavaa on kyllä mullekin riittänyt. Samilla kävin fiilistelemässä kerran viime viikolla ja se oli varsin hyvä ratsastaa. Kisojen innoittamana ratsastin väistöjä vähän paremmassa tempossa ja ne sujuivatkin erittäin kivasti pitkästä aikaa. Laukkaväistöjen tuntuessa todella hyvältä, ajattelin, että voisihan sitä pari vaihtoakin kokeilla ja vasemmasta laukasta oikeaan laukkaan sainkin kaksi ihan kohtuukelvollista vaihtoa. Vaihdot eivät olleet vielä puhtaita, mutta sinnepäin kuitenkin. Toiseen suuntaan ei tullut ihan niinkään hyviä, mutta kuitenkin niin, että aina vaihtui ainakin etujalat eli reaktiot oli jo selkeästi parempia! Ja raippaakin uskalsin käyttää apuna, ainakin aina välillä! :) Mutta olin erittäin tyytyväinen Samiin, kyllä ne vaihdot sieltä vielä löytyvät ennemmin tai myöhemmin!

Suvi-Hermiina jatkaa työskentelyään edelleenkin noususuuntaisesti. Sen kanssa on keskitytty kunnon kohottamiseen ja mahdollisimman laadukkaaseen perusliikuntaan. On alettu työstämään siirtymisiä ja kääntämistä ja suoristeltu myöskin. Se on kulkenut välillä varsin lupaavasti ja odotukset ovatkin korkealla sen kuntoutumisen suhteen. Sen kanssa pitää vaan edetä rauhassa ja tunnustellen. Sivuttaisliikkeitä ei vielä ole juurikaan aloitettu, mutta pikkuhiljaa niitäkin aletaan lisäämään mukaan kuvioon. Parilla viimeisellä kerralla olen kääntänyt pari vastalaukkakaarretta ja ne ovat sujuneet ihan entiseen malliin. Eli eipä ole onneksi loman aikana temput päässeet kuitenkaan unohtumaan... Pari viimeistä kertaa olen pystynyt lopettamaan siihen, että Su-He on ollut töitä lopetellessa erittäin pehmeä, taipuisa ja reagoinut mukavasti kaikkiin apuihin!

Su-Hen tallikaveri Aku on myöskin edelleen jatkanut edistymistään ja esimerkiksi tänään tuli jo ajoittain aika hyviäkin siirtymisiä käynnistä laukkaan ja jopa laukasta käyntiin. Laukassa olemme tehneet jopa jo ihan 10m voltteja ja ravikin vähitellen parantuu. Aku on niin iso hevonen, että sen kanssa laukka on ihan ehdottomasti se askellaji, missä sen saa vertymään ja "käynnistymään" ja vasta kun laukka alkaa olemaan hallussa, voi ruveta työstämään ravia. Tänään tuli kyllä myös hienoja ravipätkiä todella hienossa asennossa. Vähitellen siis mennään eteenpäin pienen pieniä askeleita, mutta pääasia on, että suunta pysyy ylöspäin...

Viime viikolla ratsastin myös pari kertaa oppilaani uuden 6-vuotiaan esteratsulla, joka on vielä varsin raaka sileällä. Olin sen kanssa tiistaina ryhmätunnilla, joka oli täysin soveltumaton minulle ja kyseiselle hevoselle. Keskiviikkona sitten ratsastin sen itsenäisesti kentällä ja pääsin korjaamaan vähän edellisen päivän katastrofaalista toimintaa. Ei se vieläkään hyvältä tuntunut, muttei sentään tarvinnut yrittää tehdä sellaisia asioita, joihin emme vaan ole valmiita. Tämän hevosen kanssa minulla on fiilis, että se tarvitsee paljon töitä kropan hallinnan eteen eikä niinkään temppujen tekoon. Uskoisin, että se kaipaa paljon siirtymisiä ja voltteja ja pohkeen ympärille ratsastusta ja vasta kun se hallitsee kroppansa hieman paremmin simppeleissä asioissa, voisi tehdä enemmän väistöjä ja taivutuksia. Se on kuitenkin vasta 6 ja vielä varsonut kerran eli ihan oikeasti vaiheessa... Uskon omaan juttuuni onneksi vahvasti ja jatkan sen kanssa siten, kun näen sille parhaaksi olevan. Se tarvitsee kokonaisvaltaista pyöreyttä liikkumiseensa ja selkeitä reaktioita siltä pyydettyihin asioihin. Se on kuitenkin luonteeltaan mielettömän kiltti, mutta saattaa ajoittain hieman hämmentyä, jossei ihan ymmärrä, mitä siltä pyydetään!

Kokeilin myös Murden ja Ponin kanssa samalla tallilla asustelevaa suomenhevosruuna Villeä sunnuntaina ensimmäisen kerran. Siinä vasta miellyttävä suomenhevonen. Se oli toki aluksi vähän vahva ja hieman hätäinen reaktioissaan, mutta mitä enemmän sitä jaksoi työstää, sen kevyempi ja mukavampi siitä tuli. Loppujen lopuksi se oli ihan mielettömän kevyt ja simppelin oloinen ratsastettava! Lisäksi Villeltä paljastui myös tavattoman laadukkaat askellajit! Oli ihan mielettömän ihana kokeilu ja toivottavasti pääsen tämän pojan kyytiin jatkossakin. :) Juuri sellainen suomenhevonen, joka on minun makuuni! Tämä Ville muistutti minua suunnattomasti Tupusta eli Aiheen Pojasta eli ikiaikojen suosikkiratsustani eli tosissaan oli kiva peli!

Olikohan siinä ratsastukset viime viikolta pääasiassa. Kivalla mallilla on siis hommat ja säätkin ovat pysyneet vielä varsin mukavina suorittamista ajatellen..!

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Seuramestaruudet!

Vihdoin koitti taas se aika, että Tuomarinkylän mäellä järjestettiin seurani eli Tuomarinkylän ratsastajien seuramestaruudet kouluratsastuksessa. Senioreiden seuramestaruusohjelmaksi oli tänä vuonna vaihtunut Helppo A:10. Ensimmäinen yritykseni seuramestaruuden havitteluun on tainnut olla jo vuonna 1998, mutta vaikka pitkään ja hartaasti on yritetty, ei onnea ole ollut. Viime vuonna taisin jäädä Jöpön kanssa neljänneksi juuri mitaleiden ulkopuolelle, joten selkeä haastajan roolihan minulla oli tänäkin vuonna.

Mestaruusratsun valintakin tuotti päänvaivaa. Tarjolla oli ratsuja, joista parhaat vaihtoehdot olivat Tokaj sekä Sami. Tokaj on erittäin osaava ratsu, mutta sen kanssa mulla ei vielä ole hallussa aina suoruus ja lisäksi takaosakäännökset tuottavat mulle ajoittain päänvaivaa sen kanssa. Sami taasen toimii kuin ajatus suuremman osan ajasta ja on erittäin laadukas liikkeiltään, mutta taas todella paljon raaempi tälle tasolle. Päätin kuitenkin loppupeleissä, että haluan osallistua kilpailuun itse tehdyllä Samilla, jonka olen tämän kauden aikana nostanut helppo c-tasolta aina helppo a-tasolle asti. Tiesin, että jos se esittää edes 60% siitä, mihin se pystyy, olisin sillä aika varmasti paremmilla sijoilla kuin Tokajilla ja lisäksi voisi vielä olla ylpeä siitä, että on ihan itse tehnyt työt, että pääsee edes kilpailemaan kyseisellä ponilla tällä tasolla. Kuka tahansahan pystyy valmiin hevosen selkään kapuamaan ja ratsastamaan helpon a:n radan läpi. ;)

Olin kuitenkin osallistumassa luokkaan kummallakin hevosella, joten viikolla tuli treenattua radan asioita kummankin kanssa melkein kyllästymiseen asti. Helppo A:10 on mun inhokki-ratani, en jotenkin tykkää siitä yhtään. Siinä kaikki asiat vaan roiskitaan peräkkäin eikä pääse fiilistelemään yhtään. Mutta toisaalta siinä taas tapahtuu asiat nopeasti peräkkäin, jottei pääse kyllästymään mihinkään tehtävään... Kummallakin hevosella oli tällä viikolla yksi sellainen päivä, ettei mikään oikein sujunut, joten valmistelut eivät ihan menneet niin kuin elokuvissa eli vähän jopa jäi jännitystäkin päälle, että miten tästä päivästä oikein selvitään.

Aloitin luokan ensimmäisenä Tokajilla. Tokaj oli verryttelyssä todella vaisu ja jopa hieman tahdittikin ravissa hetken. Saattoi olla, että tahditus tuli pienen kompastumisen seurauksena, sillä radan aikana ei onneksi enää tahditusta ollut näkyvissä. Se tuntui kuitenkin verryttelyssä kohtuullisen yhteistyöhalukkaalta. Rata oli siisti ja sievä, muttei mitään wau-fiilistä herättävä. Takaosakäännökset meni ihan miten sattuu, en saanut niihin alkuunkaan fiilistä vaan niistä tuli isot ja huonot. Laukkaosuus oli sujuva ja ravikin ihan ok. Prosentteja tuli 61,8% eli kuitenkin siinä suhteessa parannusta edelliskertaan, toisena tuomarina oli vielä sama tuomari kuin edelliskerralla. Tokaj on kyllä todella kiva ja vaivaton ratsu ja sen kanssa on ihana harjoitella ratsastamaan näitä vähän vaikeampia ratoja hyvin. Sen kanssa pystyy ratsastamaan hyvät tiet ja tekemään tehtävät huolellisesti. Kun itse ratsastaa huolella ja ajatuksella, se vastaa kyllä samalla mitalla takaisin. Eli itseään saa syyttää, jossei asiat mene niin kuin toivoisi. :)





Tokajilla verryttelyn jälkeen oli sitten vuorossa mestaruusratsuni Sam the Pony. Se oli saanut Leenan jo kotona vähän hermostumaan, kun oli tuhmaillut minkä ehtii. :) Domissa alkukävelyllään se oli myös esitellyt kentällä kaikki tähtikuvionsa eli piaffit ja passaget maastakäsin esitettynä.... Nooh, avoimin mielin kyytiin ja maneesiin verryttelemään. Olihan se vireä, mutta vain hyvällä tavalla sellainen. Edellisen päivän nihkeilyt olivat unohtuneet ja taas löytyi Samin omat askellajit... Verryttelin vähän varman päälle ja siten ehkä hieman liikaa. Pitäisi vaan oppia luottamaan, että kyllä ne temput on hallussa eikä tartte ihan kaikkea varmistella. :)

Radalla sitten raviohjelma oli ihan ok, ehkä hieman kiireinen. Lisäykset eivät olleet ihan niin hyvät kuin olisin toivonut, mutta kuitenkin ok. Lisätty käynti oli parasta käyntiä, mitä Sami on tähän mennessä radalla esittänyt ja takaosakäännökset olivat ihan kelvolliset ensimmäisiksi julkisesti esitetyiksi takareiksi. Laukannostoihin jouduin vähän päästämään muotoa auki, jotta sain Samin vielä nostamaan laukat, mutta muutoin laukka oli ok. Yksi rikko tuli oikeaan vastalaukkaan, jossa Sami vaihtoi etujalat, siirsin sen raviin ja sain vielä kaarevalla uralla nostettua uuden vastalaukan. Se tuntui jopa omiin näppeihin aika hienolta korjaukselta. Sitten vielä ravilla loppuun ja kohtuullinen lopputervehdys! Radan jälkeen fiilikset olivat hieman kaksijakoiset, toisaalta olin tyytyväinen, että tämä kokeilu helppo A-tasolla oli suoritettu kohtuullisesti, mutta sitten taas oli hieman pettynyt olo, sillä mistään tehtävästä ei ollut jäänyt wau-fiilistä. Muutoinkin oli sellainen olo, että pisteet voisivat olla ihan mitä tahansa. Jotenkin en osaa aina Samin kanssa sisäistää, että mikä sillä on riittävä muoto ja toivottu tahti tälle tasolle... Mutta eipä se taida selvitäkään kuin vaan tekemällä ja kokeilemalla!





Sami piti pakata koppiin samoin tein sillä Samin kuljetinta kaivattiin jo kotosalla. Matkalla trailerille kävin nopeasti maneesilla kyselemässä oppilaani Viivun tuloksia ja siellä olikin pisteeni ja paperini jo noudettavissa. Voi sitä hämmästyksen määrää, kun kuulin, että olin saanut 62,3% ja sillä hetkellä olin toisena luokassa. Olin täysin pöyristynyt. Papereissa myös kehuttiin erityisesti Samin käyntiä, joka on tähän mennessä ollut aina se heikoin lenkki meidän radoissamme! Hienoa, kylläpä sitten ristiriitaiset mielialat muuttuivatkin äkkiseltään aika onnellisiksi.

Loppuluokan ajan sain jännätä kilpakumppaneiden tuloksia ja kuinka ollakaan, päädyimme luokassa neljännelle sijalle ja mestaruuskilpailussa saimme hopeaa! Ihan mieletöntä, tilannetta varjosti ainoastaan se, ettei Sami ollut enää paikalla päästäkseen jälleen palkintojenjakoon! :) Sami osoitti taas olevansa oiva kilpuri, jonka kanssa on helppo menestyä. Olin niin onnellinen. Tällä kaudella on tullut Samin kanssa niin paljon menestystä ja ollut niin mielettömän hienoja hetkiä, että taas jaksaa hyvillä mielin treenailla läpi talven kohti ensi kesän koitoksia!

Isot kiitokset jälleen kerran Samille ja ponitiimille sekä Samin faneille! Teidän tukenne ja kannustuksenne ansiosta jaksan aina ylittää itsenikin ja suorittaa Samin kanssa parhaalla meille mahdollisella osaamistasolla! :) Tiedän itsestäni, että minulle kilpailuissa menestymisessä, on erittäin tärkeä taustatekijä se, että minulla on hyvä tiimi takanani. En ole sellainen henkilö, että pystyisin suorittamaan juuri millään lailla, jossei takanani seisoisi tuki- ja kannustusjoukkoni! Te, ihanat tukijoukkoni, tunnistatte varmasti itsenne, ja haluan jälleen kerran kiittää teitä olemassaolostanne ja siitä kaikesta, minkä olette mahdollistaneet minulle! Tästä on hyvä jatkaa kohti suurempia kilpakoitoksia... :)

Oli myös ihanaa, kun monet tulivat vilpittömästi kehumaan Samia radan jälkeen. Samilla ratsastamisen yksi erittäin suuri ihanuus on se, että se on varsinainen hyvän mielen poni. Ei siis vain niin, että saisin itse siitä hyvän mielen, vaan se levittää hyvää mieltä myös katsojien keskuuteen. Se laittaa usein hymyn ihmisten kasvoille ja se on jotain hyvin ainutlaatuista tämän lajin parissa!

Kuvien copyright Sami-tiimin virallinen valokuvaaja Pekka Pietikäinen