sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Syksyisiä treenejä...

Ensi kesän kisakautta odotellessa voi vaan pyrkiä treenaamaan ratsuja ja opettelemaan paremmaksi ratsastajaksi niin että ensi kaudella pääsisi tekemään mahdollisimman hyvää tulosta... Ensi kauden ratsutilanne näyttää tällä hetkellä varsin lupaavalta ja odotankin jo innolla sitä, että pääsee ratsastamaan mahdollisimman hienoja ratoja kaikilla mukavilla ratsuillani. Kansalliselle tasolle tähtään näillä näkymin suomenhevostamma Suvi-Hermiinalla sekä aiemmin este- ja kenttäratsuna tutuksi tulleella puoliveritamma Galmalla. Aluekisoihin sekä suomenpienhevoskesteihin tähtää ensi kaudella jo 21-vuotias suomenpienhevosori A.T. Jesperi. Oma Murdeni mahdollisesti starttaa jotain 5-vuotiaiden kilpailuita, jos kehitys on sopivalla mallilla ja myös 5-vuotias uusi ratsuprojektini valjakkoponi S.W. Summer's Dream Prince tähtää mitä todennäköisimmin laatuponikilpailuun, jos siellä 5-vuotiaille on jotain tarjolla. Eli varsin mukavaltahan ensi kesän kilpailu-urakka kuulostaa! :)

Murden kanssa urakoitiin tänä viikonloppuna ensin lauantaina Heidi Svanborgin koulutunnilla ja sitten tänään sunnuntaina Heidi Käärin estetunnilla. Lauantaina saatiin taas hakea niitä taivutuksia, joita olen ollut liian laiska selkeästikin tekemään, mutta laukka sen sijaan sujui jo huomattavasti paremmin kuin viime kerralla. Ratsastettiin kolmikaarista kiemurauraa ravissa ja laukassa ympyrällä etsittiin kadonnutta taivutusta. Hyviä perustehtäviä, mitä pitäisi ehdottomasti harjoitella, sillä nyt oltiin kyllä aivan hukassa ajoittain... :) Harjoitukset siis jatkuvat kääntämisen ja taivutusten tiimoilta. Sunnuntaina päästiin sitten tikkujen makuun. Murdehan on jo jonkin kerran harjoitellut esteiden ylittämistä ja siten se on sille tutumpaa kuin mulle, mutta olin päättänyt, että munkin täytyy omalla hevosellani moista joskus harjoitella. Tunnin tavoitteena oli suoriutua lähinnä puomiharjoituksista, mutta hurjistuttiin niin, että mentiin jopa lopulta pieni ristikkorata lähinnä ravissa. Ja taisin vähän innostua opettelemaan hommaa lisää, joten ilmoittauduinpa ensi kuussa uudelleen estetunnille... Ehkä me Murden kanssa pikkuhiljaa opitaan löytämään keskinäinen luottamus ja yhteisymmärrys. :)

A.T. Jesperi oli taas Heidi Svanborgin tunnilla ja aiemmin käytiin Nipsunkin silmän alla. Se on mukavalla mallilla, liikkuu mielellään ja tekee töitä hyvällä asenteella. Sen kanssa työskentely onkin pääasiassa lihaksiston ylläpitoa ja hyvän työfiiliksen säilyttämistä. Jöpön kanssa on kyllä kivaa aina ja missä vain, kun se on niin toimiva ja letkeä yksilö. Sen kanssa hermo lepää. Vielä kun saataisi senkin kanssa vähän esteharjoituksia peliin, niin voisi olla entistäkin hauskempaa... Seuraavia kisoja odotellaan, sillä radallakin tämän ratsun kanssa on useimmiten hauskaa!

Galman kanssa olisi myös tarkoitus ruveta työskentelemään kohti ensi kesän kilpakenttiä, tällä kertaa Galman tähtäimenä olisi siis valloittaa hiekkalaatikot ja startata koulua sillä tasolla, mille meidän yhteiset rahkeemme vaan riittävät. Galmalla on nyt ollut hieman kevyempi syksy, joten lähdemme kohottamaan kouluratsastuskuntoa ja rakentamaan tietämme kohti kouluratoja. Ensi kuussa pitäisi päästä Svanborgin Heidin ja Nipsun silmän alle ja ehkä suorittaa ensimmäinen yhteinen koulustarttikin... Galma on superherkkä ja supertoimiva kaikille avuille ja sitä on kyllä ilo ratsastaa. Saa nähdä mitä sitten kisoissa tapahtuu, jaksaako tämä neiti keskittyä koulukiemuroihin vai onko meno samanmoista kuin mistä hän on ollut esteradoilla tunnettu..!

Nätin kanssa osallistuimme myös Nipsun tunnille ja sen kanssa löysimme ainakin hetkellisesti ajoittain yhteisymmärryksen sekä laukannostoihin että itse laukkaan. Tunti oli todella hyödyllinen ja sen opeista olemme nauttineet sen jälkeenkin. Toissapäivänä sillä ratsastaessani sain suoritettua askeleita hidasta laukkaa kumpaankin suuntaan ja aika mielettömän hyvältä tuntuvaa raviakin. Kyllä tämäkin projekti vielä tästä. Tänään Kirsi oli hypännyt sen kanssa ja siinäkin se paranee jatkuvalla syötöllä! Lisäksi ihana hevosenhoitajamme on tehnyt sen ulkoiluttamisen kanssa hyvää työtä ja ehkä alkaa kohtapuolin jopa vähän laihtumaan ja saamaan kestävyyskuntoakin!

Uusin projektini on iki-ihana valjakkoponi Sami, jolla olen nyt ratsastanut huimat 4 kertaa. Se on varsin laadukkaan oloinen 4-vuotias D-sektion welsh-poni, jonka pääasiallinen toimenkuva on siis toimia valjakkoponina. Vaikkei Samia olekaan pääasiallisesti ratsastettu aiemmin, se on erittäin toimiva ja herkkä ratsu. Sen kanssa ollaan aloitettu työskentely kaikissa askellajeissa ja se on erittäin tasapainoinen ikäisekseen. Tämän ponin kanssa olen jo oppinut, että ajaminen ei todellakaan ole nuorille pahasta eikä tee ainakaan niistä kaikista millään lailla liian vahvoja ratsastettavia, päinvastoin!

Pin Rock's Esmeraldaa ei kukaan ole edelleenkään ostanut eikä siitä ole siis kyselyjäkään tullut juurikaan. Sääli sinänsä, sillä siitä saisi joku poniratsastaja ensi kaudelle esimerkiksi todella upean kouluponin! Eikä se esteilläkään ollenkaan huono ole. ;) Pari kertaa olen käynyt sen uudessa kodissa sillä ratsastamassa ja se on ollut aivan oma itsensä, mukava ja herkkä. Mutta jos kukaan ei siitä ole kiinnostunut niin ei auta kuin jatkaa sen kanssa kohti ensi kautta ja hankkia sille lisää tuloksia ja näkyvyyttä!

Sellaisia tällä kertaa!

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Uutta ja ihmeellistä...

Syksy on alkanut ratsastuksen merkeissä kerrassaan. Ratsastettavia on riittänyt ja kivaa on ollut. Muutamalla tunnillakin olen ehtinyt käydä opettelemassa ratsastuksen saloja...

Omat hevoseni voivat paksusti. Murde vietti lähes kuukauden maastoillen lähes pelkästään, jotta oppisi rentoutumaan ratsastajan kanssa maastossa ja nauttimaan ulkoilmaoloista. Stunttina toiminut Heidi onkin maastoilun lomassa tykästynyt Murdeen ja ovat löytäneet hyvän yhteisen sävelen. Heidin kanssa Murde on ylittänyt parit esteetkin ja sitä hommaa on käynyt Murdelle opettamassa myös Marika Immonen. Huomenna on toinen kerta kun Marika kipuaa Murden kyytiin, joten saa nähdä, minkälaista menoa on luvassa... Ensimmäisellä kerralla Marika kehui Murdea varsin järkeväksi nuoreksi hevoseksi ja piti kovasti sekä sen askellajeista että asenteesta.

Stuntti-Heidin lomaillessa Hollannissa päädyttiin toisen Heidin silmän alle eli Heidi Svanborgin tunnille Murden kanssa. Tehtävät oli selkeitä ja yksinkertaisia, mutta auttoivat minua hahmottamaan, kuinka Murden kanssa tulisi edetä järkevästi kohti toimivaa ratsua. :) Taivutuksia kulmissa ja kaarevia uria, joissa tarkkana apujen kanssa sekä täytyy antaa hevoselle mahdollisuus löytää itsensä eri askellajeissa, ettei auta sitä "liikaa" ja samalla ratsasta laatua askellajeista pois... Nämä asiat mielessä on hyvä jatkaa harjoituksia!

Nätkylä eli Kaisla on voimistunut kesän aikana hurjasti ja yritti ruveta käyttämään meitä Kirsin kanssa hyväkseen, kun on vähän leikin ja laulun kautta sitä pyritty voimistamaan. Onneksi olemme ainakin toistaiseksi tätä hevosta ovelampia ja ongelmaan on pyritty heti puuttumaan ja palauttamaan neiti raiteilleen. Tänään sillä ratsastaessani se tuntuikin varmaan paremmalta kuin kertaakaan koskaan aikaisemmin. Ehkä sekin alkaa vihdoin löytämään itsensä. :) Kesän aikana se onkin kasvanut pituutta, korkeutta ja leveyttä, joten sen takia voi sillekin olla hankalaa välillä ymmärtää kaikkia ulottuvuuksiaan. Esteratsun uraa Näde on myös jatkanut lupaavasti. Viime viikonloppuna Janna Huhtasen kurssilla Nätti esitti parasta osaamistaan ja hyppäsi kaiken maailman erikoisesteitä ja jopa kolmoissarjaa!!!!! Nädellä on hyvä asenne moneen asiaan, jos hän vain niin haluaa... Tyypillinen nainen siis.

A.T. Jesperin kanssa on jatkettu työskentelyä perusasioiden kanssa. Ilmojen viiletessä Jöpö jaksaa taas tehdä töitä entistäkin paremmin ja on ollut hyvin motivoituneen tuntuinen tekemään töitä. Siirtymisten hiomista ja vetristelyä koko kropasta on yritetty suorittaa parhaan osaamisen mukaan. :) Myös Jöpö oli eilen Heidi Svanborgin tunnilla ja saatiin hyviä eväitä talviharjoitteluun. Jöpön ongelma aiemmin oli voimattomuus ja etupainoisuus, mutta kesän aikana se on saanut jo jonkin verran voimaa ja jaksaa kantaa itsensä. Nyt sitä pystyi lähteä pyöristämään läpi kropan ilman että se muuttui alkuunkaan etupainoiseksi! Virtaa riitti myös ja kivaa oli ratsastaa papalla, joka olisi halunnut mennä miljoonaa. :) Ensi kaudella palaamme radoille entistä ehdampana! Täytyy toivoa, että pääsisimme läpi talven välillä jonkun silmien alle niin, että kehitys pysyisi mahdollisimman nousujohteisena...

Jöpön tyttöystävä Galma on myöskin ollut työn alla ja sen kanssa harjoitukset ovat sujuneet mukavissa merkeissä. Sen kanssa pitäisi päästä ensi viikolla Nipsun tunnille katsomaan, että mitä Nipsulla on tästä ratsusta sanottavanaan... :) Galma on mitä miellyttävin tamma ratsastaa ja osaakin todella paljon. Sillä on mulle ehdottoman paljon annettavaa ja toivotaan, että päästäisi vielä sen kanssa vähän kouluradallekin esiintymään.

Uutuutena ratsukuvioissani on suomenhevostamma Suvi-Hermiina, jolla on Henna Arpalon ratsastamana tällä kaudella sijoituksia ja voittoja alue- ja kansalliselta He A-tasolta. Suomenhevosten kuninkaallisten aikaan hevonen siirtyi ratsastettavakseni ja treenaa nyt kohti kantakirjausta Ypäjällä marraskuussa. Tämän todella osaavan ja laadukkaan ratsun kanssa opetellaan vasta tuntemaan toinen toisiamme ja ollaan käyty pari kertaa Ia Wennerstrandin tunnilla. Tamma on erittäin toimiva ja mukava, mutta tarvitsee hirvittävän määrän voimaa ollessaan isokokoinen ja -liikkeinen. Talven aikana onkin tavoitteena saada sille riittävästi voimaa ja kuntoa, jotta pääsisimme näyttämään sitten yhteistä osaamistamme ensi kaudella kilpakentille!

Poniratsuni Pin Rock's Esmeralda on myytävänä sen ratsastajan kasvettua sille liian isoksi. Siitä joku saa kyllä itselleen ihan mielettömän ponin... Melkein toivon sen päätyvän jollekin lahjakkaalle koulupuolen poniratsastajalleen, jotta se pääsisi näyttämään osaamistaan ja liikekapasiteettiaan koulukentille!

Siinä kuulumiset tällä kertaa ja Murden huomisia hyppyjä odotellessa!

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Kisakausi takanapäin!

Kesän kuumuudet on ohi ja lomatkin lusittuna. Olin 5 viikkoa elokuun alusta alkaen lomalla ja sillä aikaa jääneet päivitykset kokonaan suorittamatta. Siinä ajassa on ehtinyt toki sattua ja tapahtua.

Kilparatsuni A.T. Jesperin kanssa kävimme elokuun lopulla Loimihaassa pienhevosten mestaruuskilpailuissa. Mestaruusluokkina oli Nuorten hevosten kenttäkilpailuohjelma sekä He:3. Jo ensimmäisessä luokassa Jöpö tuntui todella hyvältä ja suoritti tehtävät mukavasti nurmipohjan liukkaudesta huolimatta. Tuloksena siitä oli reilu 64%, johon olimme Sarin kanssa varsin tyytyväisiä. Toki parantamisen varaakin olisi monessa kohdassa ollut, mutta positiivinen fiilis jäi ja siitä oli hyvä jatkaa.

Sateen jatkuessa pitkin päivää tuli nurmesta koko ajan liukkaampi ja me hokittomina jouduimme tosissaan miettimään, että osallistuako toiseen osakilpailuun vaiko eikö. Kun Loimaalle asti oli kuitenkin ajettu ja koska Jöpö tuntui paremmalta kuin koskaan, päätimme startata liukkaalla nurmellakin, toki hevosen ehdoilla. Olimme suorittamassa ehkä yhteisen uramme parasta rataa, kunnes viereisen laitumen tammalauma ilmaantui nurkille Jöpöä tsekkailemaan ja siitähän vanha herra intoutui. :) Jöpö lähes tulkoon vei mua loppuradan, kun oli niin meno päällä tammoille esiintyessä... Kohtuullinen 59% suoritus sekin, mutta mitä se olisikaan ollut ilman herran oreiluja. ;) Hyvillä mielin kuitenkin lähdettiin kotiin ja todettiin, että on hienoa huomata 20-vuotiaan äijän olevan noin hyvällä mallilla ja intoa täynnä!

Jöpön urakka jatkui Suomenhevosten kuninkaallisissa syyskuun alussa, missä se suoritti vähän matkustuksesta väsyneenä He A:2:sen perjantaina ja intoa täynnä He B:3:sen launtaina. Kummastakin 57 ja risat %, mutta paljon oppeja jatkoon. Ja hienoja kuviakin niistä suorituksista on otettuna! Suomenhevospaljoudessa oli hienoa huomata, että Jöpö on oikeasti hienossa kunnossa ja ainakin joitain asioita sen kanssa on tehty oikein! Kuninkaallisten jälkeen Jöpö on saanut vähän vetää henkeä ja lomailla. Aluemestaruuksiin osallistuminen oli ollut alun perin mielessä, mutta mun työvuorot ja kaksi rankkaa edellistä viikonloppua saivat mut sitten unohtamaan sen ajatuksen... Tuloslistaa katsellessa vähän kyllä harmittaa, ettei tullut mentyä kyseisiin pippaloihin. :)

Kirsin ja mun aiempi yhteisprojekti Nuippa Nuudelman oli meillä myös mukana Ypäjällä. Nuippa on kärsinyt kesän aikana kavio-ongelmista ja lisäksi sillä on myös ollut ähkyä ja sen sellaista epäonnea, joten valmistelut laatuarvosteluun jäivät hyvin vähäisiksi. Vajaa 3 viikkoa ennen geimejä päästiin ratsastamaan ja juuri ennen ilmoittautumisten umpeutumista hyppäämään sen verran, että nähtiin sen kykenevän tehtävät edelleen suorittamaan. Pari viimeistä viikkoa tehtiinkin kaikki voitava laatuarvostelun eteen ja siitä työstä meidät palkittiin sijoituksella 5-vuotiaiden suomenhevosten laatuarvostelussa. Nuippa oli kokonaiskilpailussa siis 11. ja estekokeessa 6. lahjakkaimman oloinen näillä valmisteluilla. Hyvä Nuippa! Se on kyllä mitä hienoin suomenhevonen, lunki tyyppi, mutta todellinen kilpailija, herkkä ja virtava. :)

Ypäjällä esitin lisäksi orikavalkadissa Hermelin tammajälkeläisen Suvi-Hermiinan, joka on 7-vuotias erittäin miellyttävä ratsunalku. Saa nähdä jatkuuko yhteistyö tämänkin kanssa jatkossa...

Oma Gallops Jamironi on saanut stunttiratsastajan kyytiin ja harjoitellut maastoilua ja välillä kentälläkin pyörimistä varsin hyvällä menestyksellä. Toki välillä on niitä päiviä, kun kaikki on kamalaa ja pelottavaa, mutta onneksi myös niitä päiviä, jolloin maastoilu sujuu kiltisti ja jopa lähes rennosti. Välillä on myös käyty Nipsun tunnilla reenaamassa oikeeta liikkumista. Se on sujunut yhtä vaihtelevalla menestyksellä. ;) Pin Rock's Esmeralda on myös toiminut Murden seuralaisena maastossa... Muutoin sillä tullut mentyä nyt vähän vähemmän taas. Tai siltä ainakin tuntuu, kun on lähinnä vain pörötelty maastossa.

Siinä kai ne pääasialliset lähiaikojen kuulumiset tällä kertaa.

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Kuuma, kuumempi, kuumin...

Viimeinen kuukausi on sujunut lämpimissä merkeissä. Helteet ovat hemmotelleet lomalaisia ja hevoset ovat sitä myöten olleet läkähtymäisillään (kuten myös ratsastajat)...

Oma iki-ihana Murdeni alkaa vihdoin vähitellen muistuttaa vähän ratsua. Se alkaa ymmärtää pohkeiden merkityksen ja myös sen, että pitää juosta kovaa, kun käsketään. :) Se on vähän hitaanpuoleinen ja sen mielestä turha ahdistelu ei ole hyvästä. Välillä se sentään jo muistaa esittää varsin hyviä askeleita ihan jotain oikeita askellajeja muistuttavia asioita. Sen kanssa ei kyllä saa olla mihinkään kiire, mutta kun sitä vähiten odottaa, niin se yllättää toimivuudellaan. Muutoinkin se on kyllä varsinainen Muru, sillä se rakastaa ihmisten kanssa hengailua, rapsuttelua ja halimista. <3 Parin viimeisen päivän jälkeen en millään malta odottaa, että pääsen taas sen kyytin, kun se on ollut niin mukava... Sääli vain, että alkukuun Nipsun tunnit meni siltä ohi suun, kun poti jalassa ollutta haavansa. Onneksi sekin on jo parantunut ja treenit päässeet hyvään vauhtiin. Seuraavia tunteja innolla odotellessa siis!

Pin Rock's Esmeralda pääsi Murden sijasta Nipsun tunnille ja menikin todella mukavasti. Siinä ponissa on vaan hurjan paljon laatua ja sen kanssa on kiva tehdä hommia. Tällä kertaa oli kanget päässä ja nekin se hyväksyi ihan täysin mukisematta suuhunsa ja toimii niillä oikein hienosti! :) Ehkä ensi talvena sitten kilparadalle ne päässä...

Jesperin kanssa on kuumuuden vuoksi oltu aika hiljaiselolla, pidetty lähinnä kuntoa yllä, tehty siirtymisiä ja vetristelty. Kuumuus tuntuu vaikuttavan siihen aika paljon ja siten se vähän hyytyy näillä menneiden päivien säillä... Heti, jos on ollut viileämpi päivä tai hetki, niin on sujunut entiseen malliin, kuumina hetkinä taas päin vastoin. Sen kanssa pitäisi sitten elo-syyskuussa urakoida kilparadoilla: 14.8. Porvoon aluekisat, 28.9. Pienhevosten mestaruudet Loimihaassa sekä suomenhevosten kuninkaalliset Ypäjällä 3.-4.9.

Toinen omani eli Rannikon Kaisla on myöskin palannut lomilta remmiin ja alkaa toimia kuin parempikin luottoratsu. Sen kanssa on työskennelty niin sileällä, esteillä kuin maastossakin. Sen laukka alkaa löytymään ja kunto kasvamaan... Se on kyllä todella miellyttävä hevonen ratsastaa ja oppii koko ajan enemmän ja enemmän. On mukavaa, kun on niin kivat omat hevoset, joiden kanssa saa puuhastella. :)

Eli eipä mitään kovin ihmeellisiä kuulumisia, lähinnä ahdistavaa kuumuutta ja hikoilua viimeisen kuukauden ajalta.... Mutta ehkä ensi kuussa on taas enemmälti kerrottavaa!

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Hyviä fiiliksiä...

Tänään oltiin A.T. Jesperin kanssa jälleen koulukisoissa, tällä kertaa Kumpumäen tilalla. Kisat oli hyvin järjestetty ja tunnelma oli mukava. Olosuhteet olivat meille Jepen kanssa otolliset, vaikka mä olinkin ollut edeltävän yön kuumeessa ja edelleen vähän nihkeässä hapessa. Jesperi oli jo verkassa hyvän ja letkeän tuntuinen ja se jatkui myös radalle.

Tällä kertaa ohjelmana oli He A:0 ja edelleen suitsituksena kanget. Olin jo alun perinkin uumoillut ohjelman olevan ehkä himpun verran liian pitkä Jepen nykyistä kuntoa ajatellen, mutta koska tehtävät oli sille niin hyvin soveltuvia, päätettiin kuitenkin lähteä kokeilemaan kepillä jäätä. Ensimmäisen kerran meiän yhteiselon aikana tuntui todella hyvältä ratsastaa sisään radalle, Jesperi kantoi itseään hienosti ja tuntui kevyeltä ja hyvältä. Läpi raviohjelman vielä riittikin energiaa, mutta laukkaosuudella ruvettiin hyytymään ja meno taas madaltumaan edestä. Selvitettiin kuitenkin rata loppuun asti ja tuloksena 58.8% ja luokan voitto. Tuli todella hyvä fiilis näistä kisoista ja muisti taas miltä voi parhaimmillaan tuntua ratsastaa radalla. Tämmösiä fiiliksiä en ole kovin usein kokenut.. Ainoastaan Tupun eli Aiheen Pojan kanssa on päästy samaan. Että voi siis fiilistellä ja ehtii jopa ajattelemaan mitä on tekemässä ja mitä pitäisi tehdä. :) Tämän jälkeen oli hyvä mieli viedä Jeppe Tukkilan tilalle morsionsa luokse! Nyt siis noin viikon tauko reeniin kun herra reenailee muita osaamisalueitaan. ;) Jatkossa paljon käynti-laukkaharjoituksia ja vastalaukkaa, jotta ne saadaan sujumaan paremmalla voimalla ja jaksamisella! Ravi alkaa jo löytymään ja sujumaan. Toki lisäyksiin tarvitaan myös sitä voimaa ja kestävyyskuntoa...

Keskiviikkona flunssan yllättäessä mut, laitoin Nipsun Murden selkään ja näin, miten sitä pitäisi ratsastaa ja miltä se näyttää silloin kun sitä ratsastetaan niin kuin pitäisi. Oli se ihan kivaa katseltavaa, vaikka loputtoman tuntuinen työurakka onkin edessä sen kanssa ja töiden ohessa sen pitäisi vielä kasvaakin vaikka millä mitoin. Mutta kiltti se oli Nipsunkin kanssa... Torstaina se menikin sitten muutaman puomin yli sekä ravissa että laukassa Kirsin kanssa. Nyt alkaa Murden kunnon kohotus ja hommat, vaikkakin hiljalleen ja maltilla.

Torstaina oltiin sitten Esmeraldan kanssa Nipsun tunnilla ja poni tuntui ajoittain TODELLA hyvältä. Se on kehittynyt ja suoristunut paljon ja alkaa jo toimimaan normiratsun tavoin. Laukkaa pystyy vähitellen kokoamaan ja ravista löytyy jo muutamia eri vaihteita. Tämä ihana poniratsu on nyt myytävänä, joten jos joku on siitä kiinnostunut, niin kannattaa ehdottomasti kysellä! Poni on todella kiltti ja lisäksi lahjakas ratsu sekä kouluun että esteille. Tämän kanssa mikään asia ei taida olla ongelma...

Tässä varmaankin kaikki taas tällä erää. Kirsi menee huomenna hyppäämään Nuipan kanssa Laaksolle aluekisoihin ja sieltä odotetaan tietenkin vain ja ainoastaan menestystä! Eli sitä tässä jännitellessä...

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Tapahtumia kerrassaan...

Nätti matkasi puolitoista viikkoa sitten Harjuun laatuarvosteluun. Se oli hienon näköinen, hienossa kunnossa ja toimi kuin ajatus! Jopa vieraassa paikassa... Päivä alkoi (pitkän matkustamisen jälkeen) irtohypytyssessiolla, jossa Nätti toimi todella kuin ajatus. Se teki kaiken, mitä pyydettiin niin kuin pyydettiin. Se sai odotetunlaiset arviot tekniikastaa ja kapasiteetistaan, mutta ennen kaikkea meitä ilahdutti hyvät kommentit sen yhteistyöhalukkuudesta. Carl-Harry Frey kehui sen positiiviseksi ja yhteistyöhaluiseksi nuoreksi hevoseksi. Ja sitähän se toki onkin! Ainakin aina kun se itse haluaa.

Lyhyen tauon jälkeen oli vuorossa askellajikoe, minne menimme suurin odotuksin nähtyämme aika kirjavan joukon mitä moninaisimpia suorituksia. Nätti käveli HIENOA käyntiä, ravasi varsin mallikkaasti ja laukkasi omaksi itsekseen varsin tomeraa pyörivää laukkaa. Olimme päätyneet siihen, että Kirsi esittää askellajit ja mä sain vaan fiilistellä Hangon keksinä kentän laidalla, kuinka hieno hevonen meillä onkaan. Mutta eipä sitä fiilistelyä kauaa kestänyt, kun kuulimme sen arvostelut. Se sai kaikesta erittäin huonot arvosanat, vaikka sanallisissa kommenteissa oli paljon hyvääkin... Olimme todella ihmeissämme sekä silloin että olemme edelleen. Etenkin Nätin käynti, joka on irtonaista, pitkää ja letkeää koki mielestämme oikeusmurhan, sillä tuomari arvosteli sen vain kutosen arvoiseksi.

Nooh, laatuarvostelukarsinnasta jäi siis ikävä maku suuhun, mutta onneksi edes tiedämme omistavamme erittäin lahjakkaan tulevan kilparatsun, näki tuomarit sitä tai ei! :) Nyt Nätti viettää hyvin ansaittua lomaa parin viikon ajan ennen kuin palaa taas ratsun ja cityhevosen elämään. Mietimme nyt, mikä on seuraava hyvä tavoite sille, kun paikka finaalissa ei tällä kertaa auennut. (Jos lehmät lentäisi ja Nätti olisi saanut ansaitsemansa kasin käynnistä, se olisi lunastanut finaalipaikan ollen karsintojen kolmas)

Jesperin kanssa yhteistyö sujuu taas paremmin ymmärrettyäni jälleen hetkellisesti, mistä ratsastuksessa onkaan kysymys. :) Sain viime viikolla sen kanssa muutamia hyviä ahaa-elämyksiä ja siten aika hienoja fiiliksiä. Juuri niitä fiiliksiä, minkä takia tämän lajin parissa jaksetaan pyöriä vuodesta toiseen ja päivästä seuraavaan. Viikonlopun kisatkin meni jo paremmin ja paperista löytyi parit seiskatkin. Luokka oli A-merkin kouluohjelma ja prosentit 57,778%. Vaikka edelleen jäi lähes loputtomasti parantamisen varaa, voi kuitenkin olla tyytyväinenkin monella tavalla. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia kilpailuita, jonka jälkeen Jesperi pääseekin jo omimpaan puuhaansa eli tervehtimään morsiotaan Portteriinaa Tukkilan tilalle Porvooseen... :)

Ikioma Murdeni muutti cityyn Nätin laatuarvostelukarsinnan jälkeen ja on nyt aloittanut elämänsä ratsuna. Olen pari kertaa päässyt jo fiilistelemään sillä ratsastamisen iloista ja se on myöskin opetellut elämäänsä maastoratsuna ja cityhevosena. Huomenna päästään Nipsun tunnille ja sen jälkeen alkaa tikkuharjoitukset torstaina. Murden tähtäimenä on syksyn laatuarvostelu, jos vaan minun lompakkoni sen sallii ja Murun kehitysvaihe on sellainen, että sinne osallistuminen on järkevää.

Esmeralda on toiminut edelleen varsin mukavasti ja senkin kanssa mennään Nipsun tunnille, tosin vasta torstaina. Toivottavasti sillekin saataisi taas jotkut koulukilpailut ohjelmaan vielä tällä kaudella, että päästäisi opettelemaan kouluratsastuksen saloja ja se pääsisi näyttämään taitojaan ilman, että häiritsen sitä tolkuttoman paljon. :) Se on vaan niin hieno ja kiva poni... Samaan perheeseen on syntynyt myös uusi ponivarsa, musta tamma, jonka emä on wb-tamma Grace VA ja isä Flora's Hof Magic. Sen viimevuotinen täysveli on myös superhieno ja samaa odotetaan tietysti tästä varsasta. Näistä poneista tullaan vielä kuulemaan!

Muru on myös saanut uuden veljen veljeskatraaseensa eli Jolanda on varsonut hienon orivarsan, jonka isä on Ferro. Tämä varsa taitaapi olla myytävänä eli laadukkaan kouluvarsan etsijälle voin suositella yhteydenottoa Lauraan (www.tallilaukat.com).

Mutta mikä riemukkainta, päiväni alkoi tänään ihanalla uutisella, että Nätin luovuttama veriplasma oli pelastanut pienen orivarsan hengen! Tämän shetlanninponivarsan omistaja otti tänään yhteyttä hakuammunnalla Kirsiin ja kertoi tapahtuneesta. Olemme todella liikuttuneita, että hevosemme on voinut pelastaa toisen hevosen hengen ja onnellisia, että olemme voineet olla avuksi! Kiitämme myös Helsingin yliopiston eläinsairaalan järjestämää mahdollisuutta luovuttaa verta kotitallilla ilman että tarvitsi hevosta sitä varten erikseen kuljettaa mihinkään. Mikään ei anna parempaa fiilistä kuin se, että voi olla avuksi toiselle!

torstai 27. toukokuuta 2010

Harjoitusravia...

Kisat siis suoritettuna huonolla menestyksellä. Sekä Jesperillä että Smraldalla kummallakin oli lauantain raviosuus mitä järkyttävintä ratsastusta. Kummatkin kulkivat omalla tasollaan pohkeen takana ja nihkeinä... Ja tästä opittavana, että mun täytyy nyt vaan opetella ratsastamaan sitä ravia myöskin. Sillä niin huonosti kuin raviosuudet sujuivatkin, sujui laukka kummallakin huomattavasti paremmin. Ponilla tuli jopa yksi kasikin laukkaosuudelta. :)

Sekä Jesperi että Poni ovat kyllä kulkeneet harjoituksissa mitä mallikelpoisimmin, joten nyt sitten vaan paljon harjotusravia ja ratoja alle pilotille, niin ehkä tää homma lähtee tästä taas kulkemaan haluttuun suuntaan. Jesperin kanssa jatketaan harjotuksia 6.6. ja Ponin kanssa kunhan varat riittävät... Onneksi pilotilla riittää kummankin kanssa rutkasti harjoiteltavaa.

Nätti suoritti tänään Maken kanssa viimeistelyn ennen viikonlopun laatuarvotelukarsintaa. Ohjelmassa oli kuulemma ollut väistöjä, pysähdyksiä ja peruutuksia ohjas-ajaen. Laukkakin oli kuulemma jo paremman oloista! Eli oikeeseen suuntaan ollaan ehkäpä menossa... Nyt Nätti keräilee pari päivää voimia ja lauantaina otetaan suunta kohti Harjua ja laitetaan luu kurkkuun kaikille!!! Tai ainakin toivotaan niin. ;) Kirsi esittää Nätin ratsain ja irtohypytys suoritetaan hyväksi havaitulla taktiikallamme, jota on onneksi ehditty harjottelemaan ehkä jopa vähän enemmän kuin tuota ratsastuspuolta..

Mutta mikä onnellisinta, Muru muuttaa viikonloppuna cityyn ihan jäädäkseen sinne. :) Mä olen tässä laskeskellut pennosiani ja toivon jääväni eloon, vaikka ponini cityyn tuonkin. Se kyllä tarkoittaa sitä, että tunteja täytyy jatkossa yrittää pitää mahdollisimman paljon ja muutoinkin venyttää penniä, minkä ehtii. Mutta on se ihanaa saada oma poni lähelle niin että pääsee sen kanssa touhuamaan mahdollisimman paljon ja tekemään siitä juuri sen ratsun, minkä haluaa siitä tulevan!

Maanantaina kävin tosiaan tyyppaamassa Tupun ja Nyssen ja oi sitä autuutta! Siinä on kyllä kaksi todella hienoa ratsua! Kummatkin tuntuivat kehittyneen ja kummallakin on hyvä kunto ja jaksoivat tehdä hommia... Olipa kiva käydä niitäkin tyyppailemassa!

lauantai 22. toukokuuta 2010

Kantakirjaus ja kilpailut

Viime viikolla ei vielä korkattukaan kisakautta, sillä vasta aivan liian myöhään huomasimme Jesperin rokotustodistuksen olevan Salossa eläinlääkärimme matkassa... Eli se kisareissu jäi sitten siihen. Sääli, sillä Jesperi on ollut hyvässä vireessä ja pilottikin on saanut siitä koko ajan parempaa ja parempaa otetta! ;) Nipsun tunnilla saatiin hyvää palautetta ja komento mennä jatkossa He A-tasoisia luokkia. *hui* Nyt ollaan sit harjoteltu kukkulakisojen helppoon aahan ja sitä startataankin huomenissa. Kenraaliharjoitus sujui vähän liian mukavasti, joten saa nähdä mikä huomenissa (tai oikeastaan tänään) mua odottaakaan! Lisäykset ja laukkakuviot meni aika kivasti, mutta onneks takarit ja avot oli vähän hukassa, ni ei tullu liian turvallinen olo.

Pin Rock's Esmeralda kantakirjattiin Vihdissä 37 pisteellä toiseen kantakirjaluokkaan. Smralda oli näyttelyssä suuressa suosiossa ja sitä käytiin kovasti ihastelemassa. Kyllä se onkin hieno poni ja vielä todella hienossa kunnossa. Ratsastus on mennyt valtavasti eteenpäin Nipsun avustuksella ja sekin pääsee starttaamaan ensimmäiset koulukilpailunsa vuoteen. Viime keväänä debytoitiin He B-tasolla ja nyt jatketaan siitä, mihin jäätiin. Mitään odotuksia ei kisojen suhteen ole, sillä viimeksi ainakin tämä neiti oli kovin jännittynyt ja ihmetteli, että aitojen sisällä pitää juoksennella ja suorittaa kuvioita. :) Lisäksi ohjelma on Smraldalle aika vaikea, sillä siinä on lähes kaikki mahdollinen, mitä vaan helppoon beehen voidaan sisällyttää. Jää nähtäväksi, kuinka poni tehtävästään suoriutuu!

Nätin h-hetki on ensi viikonloppuna Harjussa ja sitä on valmisteltu parhaan osaamisen mukaan. Irtohypytykset, ohjasajot ja ratsastusharjoittelu on jatkunut säännöllisen epäsäännöllisesti ja tuloksia näyttää aina välillä syntyvän ja sitten taas seuraavana hetkenä tuntuu, ettei olla päästy yhtään mihinkään... Nooh, sitähän se noiden nuorten kanssa on. :) Ohjeeksi on kuitenkin tullut paljon puomityöskentelyä ja pieniä esteitä. Harjun jälkeen Nätti tosin pääsee hermolomalle maalaisympäristöön joksikin aikaa... Siitä on sitten tuon mukavan tamman kanssa taas kiva jatkaa!

Muru-murmeli on leikkinyt tällä viikolla ratsua sekä minun että Kirsin kanssa. Juoksutin sen ensin lauantaina kun oli saanut kengät ja ratsastin sitten sekä sunnuntaina että maanantaina. Torstaina Kirsi aloitti sen kanssa puomiharjoittelun, jolloin todettiin, että vaikka se onkin tässä kasvattanut jo etuosaansa jonkinkin verran, sen kasvu on vielä kovin vaiheessa. Se on selkeästi takakorkea ja se tuntuu varsinkin selkään... Mutta koko ajan se alkaa liikkua yhä paremmin ja varsinkin laukka on kohtuullisen miellyttävän tuntuista. :) Sitä kelpaa pörötellä menemään. Nooh, onneksi Murulla ei ole kiire mihinkään, joten saa rauhassa rakennella itseään...

Maanantaina pääsen pitkästä aikaa katsomaan aiempia kilparatsujani Tuppua ja Nysseäkin! Onpas ollut niitäkin jo ikävä, varsinkin herra Kuningasta, joka on kyllä edelleenkin yksi hienommista ratsuista, jonka kyydissä olen saanut puuhastella! Kiva nähdä, mitä niille kuuluu...

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Kisakauden korkkaus!

Toukokuu alkaa olla jo kohta puolivälissä ja tänään korkataan sitten äitienpäivän kunniaksi tiimimme kisakausi. Nuippa Nuudelman loikkii Kirsin kanssa Lahdessa Noviisisarjan ensimmäisessä osakilpailussa 90cm radan toivottavasti hyvällä menestyksellä! Nuippa Nuudelman on kotiutunut uuteen kotiinsa ja ihastuttaa siellä kanssaeläjiä kuten aiemmin Tuomarinkylässäkin. Kirsi on muutaman kerran käynyt reenaamassa hyppyjä ja Nuipan hyppykyky on toki tallella entiseen malliin. Itse en pääse paikan päälle tänään loikkia todistamaan, mutta olen töistä käsin hengessä mukana ja jännitän varmasti vähintään yhtä paljon kuin jos olisin paikan päällä asiaa todistamassa... :)

Kaislan kanssa päästiin viime viikolla jo vähän ratsastuksen makuun ja siitä pienestä ponista alkaa kohta voida olla ylpeä. Se on kehittynyt lupaavassa tahdissa lupaavaan malliin ja tuntuu välillä jo "ihan omalta". Tällä viikolla ratsastettiin enemmän ensimmäisen kerran sen saapumisen jälkeen ja välillä alkaa jo löytyä laukastakin eri vaihteita ja jopa ratti! Irtohypytykset ovat sujuneet varsin mukavasti ja nyt tämä prinsessa viettääkin hyvin ansaitsemaansa vapaaviikonloppua tarhailun ja heinänsyönnin parissa. Huomenna sitten pikaisesti Nipsun syyniin. Jos vaikka saatais johonkin edes jonkun sortin vinkkiä matkaan. Tiistaina taas irtohypyt ja keskiviikkona Maken kanssa töihin pitkästä aikaa. Sitten onkin taas jo parin päivän huilit edessä.

Pin Rock's Esmeralda pääsee myöskin Nipsun syyniin huomenna ja se tulee tarpeeseen. Jotenkin viime aikoina ollut pakka aivan sekaisin ponin kanssa. Ehkä Nipsun opit tuo taas jotain järkeä koko touhuun... Esmeralda pitäisi näyttää kantakirjanäyttelyssä viikon päästä Vihdissä ja sen jälkeen kilpailuissa Tuomarinkylässä vuoden tauon jälkeen. Jossei se kuitenkaan suostu kulkemaan lähellekään niin kuin toivoisin, voi olla, että jätämme kilpailusuunnitelmat sikseen ja keskitymme taas reenaamaan. Kroonisen ajanpuutteen vuoksi tämä ratsuni on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle ja toivon sen korjaantuvan tulevaisuudessa... Poni on nimittäin superlahjakas ja loisti taas viime kerralla Nipsun valmennuksessa! Oi niitä ravilisäyksiä, mitä tästä ponista lähtee...

Oma kisakautenikin tulee korkattua viikon päästä sunnuntaina, kun suuntaamme A.T. Jesperin kanssa Järvenpäähän aluekilpailuihin suorittamaan ohjelman He B:3. Tämä on vasta ensimmäinen yhteinen starttimme ja jännittää kyllä, kuinka siitä suoriudumme. Jesperi tuntuu ajoittain ihan taivaallisen hyvältä kotitreeneissä ja ajoittain taas tuntuu siltä, etten millään saa siitä otetta. Jännä siis nähdä, miten kilpailuissa mahtaakaan käydä. Onneksi sitä ennen pääsen Jesperilläkin Nipsun valvovan silmän alle. Siitä ollee hyötyä itse kullekin osapuolelle. En millään malta odottaa, että pitkänpitkän tauon jälkeen pääsen taas kilpailemaan!

Muru on myös palaillut työn makuun, mutta pudottelee kenkiä siihen malliin, että hommat ovat kovin katkonaisia. Muutaman päivän pääsin jo ratsastamaan, mutta sitten hauskuutukseksi tarkoitetun irtohyppäämisen lomassa putosi kenkä ja sen jälkeen se ei oikein olekaan pysynyt jalassa. Jotta näkisin työskennellessäni, kuinka Mru liikkuu ilman kenkäänsä, olen sittemmin tyytynyt ohjasajopuuhin, jotka vaikuttavat kyllä hyödyllisiltä nekin... Ensi viikolla reissusta palattuani aloitan kyllä taas hommat Murun kanssa oikein kunnolla. Ja pitäisi Murulle löytää uusi kotikin, kun ihana Talli Laukat lopettaa tallinpidon Söderkullassa. Onneksi on jo pari sopivaa kotimahdollisuutta mielessä...

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Kevät!

On kyllä ihana tunne, kun talven lumet ovat vihdoin sulaneet ja maa alkaa vähitellen vihertämään. Hevostenkin kanssa pääsee ulos maneesin pimeydestä ja harrastamaan huomattavasti monipulisemmin.

Kaisla aka Nätti on nyt ollut meillä jo kohta kuukauden verran ja sitä on huollettu, minkä on ehditty. Hovikenkääjä kengitti, hammaslääkäri kävi silottelemassa hamput, fyssari kävi tsekkaamassa koko kropan ja rokotuksetkin on hoidettu vimpan päälle kuntoon. Liikunnan tiimoilta on esitelty pienokaiselle monenmoisia liikuntamuotoja. Nätti on maastoillut, tarhaillut, hypännyt, irtohypännyt sekä näyttänyt taitojaan ohjasajossakin Nymanin Maken tarkan silmän alla. Näillä eväillä on valmisteltu sitä reilun kuukauden päässä häämöttävään laatuarvostelukarsintaan, jossa tietenkin toivotaan sen suorittavaan parhaalla mahdollisella tavalla...

Muru palaa töihin kasvulomansa jäljiltä huomenna ja odotankin sitä jo jännityksellä! :) Se on syönyt, nauttinut elämästään ja tuhmaillut koko kevään ja nyt on todellakin aika aloittaa duunit.

Pin Rock's Esmeralda on kehittynyt valtavasti kevään aikana kun ollaan päästy reenailemaan Nipsun silmän alle noin kerran kuussa. Siitä on ollut meille kummallekin hyötyä ja ollaan nautittu täysin siemauksin. Poni alkaa olemaan jo aika suora ja sille kehittyy koko ajan paremmat ja paremmat ja helpommin säädeltävisäs olevat liikkeet. Poni on myös käynyt hyppäämässä omistajansa kanssa ja on kehittynyt siinäkin puuhassa. Esmeralda on kyllä superhieno poni ja sitä monet jaksavatkin ihastella päivästä toiseen mm. minä! :)

Tämän kauden kilparatsuni Jesperi on myös saanut jo vähän kuntoa ja jaksaa jo jonkin verran kantaa itseään mukavassa asennossa. Alamme oppia tuntemaan toisemme vähitellen ja ratsastus on jo usein varsin miellyttävää ja toivo elää, että kisakenttädebyyttikin saataisi lähiaikoina suoritettua. Jesperi on ikäisekseen hienossa kunnossa ja sillä riittää motivaatiota työn tekoon, vaikka välillä naiset ehkä kiinnostaisivatkin himpun verran enemmän!

Nyt on kyllä mukava tilanne ratsuosaston tiimoilta, kunhan olisi vielä aikaa niille kaikille riittävästi!!

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Rannikon Kaisla

Onpas edellisestä kirjoituksesta jo vierähtänytkin aikaa. Ja onpas sitten asioita ehtinyt muuttuakin...

Eli viikko sitten keskiviikkona maailma mullistui ja päivä alkoi Nuippa Nuudelmanin ostotarkastuksella Kouvolassa. Olimme rikoskumppanini Kirsin kanssa päättäneet, että Nuippa Nuudelmanin on aika päästä opettamaan erittäin hyvin taitamia esteratsastuksen salojansa jollekin motivoituneelle esteratsastajalle meidän hankkiessa aivan ihanan uuden tamman!

Nuippa Nuudelman läpäisi ostotarkastuksen ja muutti keskiviikkoiltapäivänä uuteen kotiinsa iki-onnellisen uuden omistajansa hellään huomaan. Tästä lahjakkaasta ruunasta tulemme kuulemaan jatkossakin ja toivomme, että se opettaa omistajalleen Sadulle paljon ihania asioita hevosen omistamisesta ja esteratsastuksesta.

Matkamme jatkui Nuipan uudesta kodista Rannikon Ratsutilalle, josta haimme uuden projektimme. Uusi projektimme kantaa nimeä Rannikon Kaisla ja on nelivuotias suomenhevostamma. Sillä on hieno ratsusuku ja se vaikuttaa muutoinkin varsin lahjakkaalta ratsun alulta. Odotamme innolla, että saamme sen peruskuntoa nostettua ja pääsemme näkemään kuinka se kehittyy kohti toukokuun lopun laatuarvostelukarsintaa. Toivomme sen tietenkin seuraavan edeltäjänsä jalanjälkiä ja kuittaavan paikan finaaliin... Sitä ennen on kyllä paljon töitä tehtävänä ja onneakin toivottava mukaan matkaan!

Miro-Muru suoritti tammikuun lopussa hienosti Nipsun kurssilla ja sen jälkeen jäi vielä kasvulomalle. Onkin nyt nauttinut lomailusta ja kurittomuudesta täysin siemauksin ja pitäisi kai palauttaa ruotuunkin lähiaikoina! :) Sen Tuomarinkylän reissu oli kaikin puolin onnistunut ja usko siihen, että siitä tulee vielä mukava ratsu, on vahva.

Pin Rock's Esmeralda on myös saanut nauttia Nipsun valmennuksista ja on väläytellyt paljon hyviä pätkiä hienoa liikehdintää sekä omistajansa kanssa myöskin hypännyt varsin hyvin. Ehon kisoista taisi tulla rusettikin tuliaisina! Se on kyllä mukava poni, jolla on hieno asenne työntekoon ja uusiin tilanteisiin.

Uutuutena ratsujoukkoon on tullut sph-o A.T. Jesperi, jonka kanssa hiotaan yhteistyötä tavoitteenamme kisata alkavalla kaudella jotain mukavaa ja arvon herralle soveltuvaa! Jesperi on mukava ja toimiva ratsu, jonka kanssa on ilo puuhastella. Tällä herralla on myös ihan mukavaa jälkeläisnäyttöä, joten toki se taitaisi toivoa sopivia tamma-asiakkaitakin. :)

Eipä kai sen ihmeempiä tällä kertaa. Kerrotaan taas lisää kuulumisia, kunhan niitä taas ilmaantuu.

perjantai 22. tammikuuta 2010

Omat ponit on pop!

Muru on nyt ollut kaksi viikkoa Tuomarinkylässä ja siitähän on melkein jo tullut kokenut cityratsu. Se ei kummastele maastotalutteluilla juuri mitään ja on jo oppinut, että umpihangen sijasta voi yrittää kävellä polulla taluttajan takana (GRRRRRRR). Maneesissa voi kytätä katsomoa, mutta muutoin voi liikkua mukavasti kaikissa askellajeissa. Myös esteitä (esteen) voi ylittää ratsastaja selässä, mutta vain tarkan harkinnan jälkeen...

Muru vaikuttaa mitä miellyttävimmältä ratsulta ja tykästyn siihen päivittäin yhä enemmän ja enemmän. Saa nähdä voiko siitä ikinä luopuakaan, kun se on niin oman tuntuinen ja toimii kuin ajatus. Näin fiksun nuoren hevosen kanssa on kyllä ilo työskennellä! Eihän hevosen omistaminen ihan joka päivä ole tällaista ylistystä, mutta just nyt on kyllä hyvä fiilis omien hevosten tiimoilta.

Nuippa Nuudelman ansaitsee toki hehkutusta ihan yhtä lailla toimivuudestaan, vaikka toki onkin ollut vaan lomailemassa. Toimiva lomaileva hevonen on myös mukava asia. Etenkin kun se näyttää nauttineen lomailustaan ja sillä on pyöreä maha ja takapuoli. :) Kävin Nuippaa keskiviikkona ihmettelemässä ja se näytti kookkaalta ja ryhdikkäältä. Toki pörrökarva voi hämätä aika paljon... Innolla odotellaankin ja rikoskumppanini Kirsin kanssa tämän herran paluuta työelämään ja toki myös kilparadoille!

Tällä hetkellä omat hevoset ovat siis suosiossa ja elämä ruusunpunaisien lasien takaa näyttää mitä mallikkaimmalta. On kiva omistaa kaksi fiksua ja täyspäistä hevosta, joiden kanssa harrastaminen on kivaa!

tiistai 12. tammikuuta 2010

Uusi vuosi, uudet jutut...

Viimeinen kuukausi on mennyt pakkasia pidellessä ja poneja parannellessa, joten eipä ole ollut tännekään juuri päiviteltävää. Nyt onkin kyllä paras aika vuodesta antaa ponien olla vuosihuollossa ja lomilla...

Miro-Muru muutti vajaa viikko sitten tutustumiskäynnille kaupungin vilskeeseen eli Tuomarinkylään opettelemaan ratsuhevosen elämään. Ensimmäiset päivät meni rennon letkeästi paikkaan ja rutiineihin tutustuessa ja nyt sitten on ratsastusharjoituksetkin vähitellen alkaneet.

Mirollahan todettiin joulukuun alun klinikkakäynnillä olevan arkuutta kavionpohjissa ja se saikin sitten heti etusiin kengät ja pohjalliset ja myöhemmin myös takajalkoihinkin elämänsä ensimmäiset kengät. Olisi pitänyt ymmärtää laittaa kenkään jo paljon aiemmin, mutta jotenkin kimppatarhaelämään on sopineet paremmin paljaat jalat... Kavioita kuitenkin paranneltiin jonkun viikon verran ja nyt sitten breikin jälkeen on vähitellen taas palattu työn makuun. Sipoossa ehdittiin ottaa kerran juoksutusta ja kerran ratsastusta ja tänään sitten päästiin ensimmäistä kertaa maneesissa ratsastamisen makuun. Hieno fiilishän se oli istua oman fiksun nuorensa kyydissä maneesissa ravaillessa... Kenkien ja pohjallisten virittelyn jälkeen Miro on liikkunut jälleen varsin lupaavasti ja väläytellyt muun muassa mieltä piristäviä ravilisäyksiä ihan huviksensa. Huomenna olisi tarkoitus sitten taas jatkaa työskentelyä myös estepilotin eli Kirsin kanssa ja pian hypätä ihkaoikea estekin ratsastaja selässä.

Kunto Murulla on lomien jäljiltä vähän huonohko, mutta toivottavasti se pääsee pian kunnollisille lumikävelyille ja maastoilun pariin kuntoa kohottamaan.

Nuippa Nuudelman pääsi viettämään totaalilomaa Sipooseen sillä aikaa kun Miro-Muru on työleirillä. Nuippa nauttii päivistään kera ruuan ja naisseuran. Mitä muuta hevonen voisikaan elämältään vaatia..? Nuippa palautettanen töiden pariin loppukuusta ja sitten saakin jatkaa kovaa vauhtia kohti kesän koitoksia... Odotukset ovat tietenkin korkealla tämän puten suhteen, mutta hevosen (ja ehkä vähän pilottienkin) ehdoilla mennään ja katsotaan, mihin asti päästään!

Ratsut ovat olleet lähiviikkoina vähissä, mutta yksi vakioratsuni Pin Rock's Esmeralda on edistynyt valtavasti ja siitä on tullut jopa todella toimiva ja miellyttävä ratsu. Tällä hetkellä odottelen, että se muuttaa myöskin Tuomarinkylään ja pääsen senkin kanssa valmentautumaan. Siinä ponissa on paljon laatua ja se on varsin lahjakas tekemään ihan vaikka mitä temppuja.

En malta odottaa, että pakkaset laantuu ja ponit ovat taas kaikki kunnossa ja iskussa ja että pääsen niiden kanssa valmentautumaan... Kuun lopussa pääsen pitkästä aikaa pitkäaikaisen vlamentajani silmän alle ja sitä onkin kyllä odotettu. Nyt vaan peukut pystyssä, että ratsut pysyy kunnossa ja tunnille toden tosiaan päästään. Ja onpahan tässä taas muutama ratsuprojektikin viritteillä eli ei taas tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ratsurintamalla...