Laukanvaihto Samin tyyliin!

Olin viikko sitten treenailemassa Samin kanssa ja mukanani oli myös herra hovikuvaaja, joka napsi ison kasan kuvia meistä ja meidän treeneistä. Tein lopuksi jälleen laukanvaihtotyöskentelyä ja vaihdot oikeasta vasempaan laukkaan olivat aika lennokkaita. Olin useasti kysellyt, että mitä niissä vaihdoissa oikein tapahtuu, kun en meinaa oikein pysyä penkissä koko vaihdon ajan. Kuitenkin laukka vaihtuu tämän epämääräisen tapahtuman aikana. Hovikuvaajahan sitten ystävällisesti todensi minulle tapahtuman ja nyt mäkin olen taas enemmän kärryillä, että mitä siellä mun takapuoleni alla mahtaakaan aina tapahtua. :)

Että näin meillä. :)

Tunnistatko rodut?

Tässäpä lukijoille pähkinä purtavaksi. :)

1. 

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

Copyright Heidi Pätsi

9.

Copyright Sallis Lindqvist

10.

Hevoset-messuilla

Saimme Eemelin kanssa reilu viikko sitten kutsun Tampereella järjestettäville Hevoset-messuille esiintymään rotuesittelyyn. Esittelystä puuttui Welsh Cob ja Welsh-poni ja cob-yhdistys halusi sinne vielä mieluusti ratsastetun cobin, joten ottivat yhteyttä minuun. Minähän tietenkin lupasin messuille lähteä, sillä tiesin sen olevan ihan superarvokas kokemus mulle ja Eemelille.

Tänään oli siis vuorossa reissu Tampereelle esiintymään. Mua jännitti ihan tolkuttomasti, sillä Eemelin kanssa ei ole koskaan missään suuren yleisön edessä oltu ja sillä on nyt ollut vielä vaikeuksia satuloiden kanssa, joten ratsastukset ovat jääneet aika vähäisiksi.

Aamun kruunasi vielä trailerin renkaan irtoaminen moottoritiellä juuri sen jälkeen kun oli käyty renkaiden ilmanpaineet tarkistamassa huoltoasemalla ja todettu, että kaikki renkaat oli hyvin kiinni. Onneksi onnettomuudessa oli paljon onnea ja päästiin jatkamaan matkaa hyvinkin pian.

Pääsimme kuin pääsimmekin perille Tampereelle ja kun kävimme katsomassa esiintymisareenaa, puski pahempi jännitys kuin aikoihin. Kädet tärisi ja melkein jopa ahdisti. Viimeksi olen kokenut moista jännitystä ennen Vihdin kansallisia kilpailuita joitain vuosia sitten kun olimme starttaamassa ensimmäistä oikeaa vaativan starttiamme Tokajin kanssa. :) En ollut koskaan aiemmin vieraillut Tampereen messuilla, joten en ollut tietoinen, että katsomo on joka puolella ja katsomossa on todella paljon ihmisiä. ;)

Verryttely oli ulkona ja jotenkin sekin vähän hirvitti ensi näkemällä. Kun poni saatiin ulos trailerista, kaikki hirvitys kuitenkin pikku hiljaa poistui, sillä poni oli mitä rauhallisin ja suhtautui tilanteeseen erittäin positiivisesti. Eemeli oli aivan kuin olisi kotiinsa tullut. Fiksu poni!!! Verryttelyssä poni toimi mukavasti ja hyvillä mielin suunnattiin areenalle.

Kuvat kertokoot enemmän kuin tuhat sanaa itse areenalla hengailusta:

Hieno kokemus kerrassaan ja kiitokset kaikille, jotka teitte siitä mahdollisen. :) Näkikös kukaan lukijoista meitä messuilemassa?

Kiitos Kerma!

Kerma-ponilla on ollut suuri rooli elämässäni viimeisen muutaman vuoden aikana. Se on asettanut minulle haasteita ja koetellut hermojani useaan otteeseen, mutta antanut minulle paljon myös mitä upeimpia fiiliksiä.

Pieni mutta pippurinen Kerma-poni saapui elämäämme lähes ratsastamattomana ja parin vuoden aikana siitä kuoriutui varsinainen rusettihai. Ponin sijoitusprosentti aluekisoissa kanssani on huimat 100%, vaikka kotiharjoitusten perusteella olisi jos jonkin kerran tehnyt mieli vaan olla lähtemättä kilpailuihin. ;) Opimme kuitenkin pikkhiljaa toinen toisestamme ja ymmärsimme, miten parhaat suoritukset saadaan tehtyä. 

Tämä pieni poni on opettanut minulle todella paljon. Nyt Kerma on siirtynyt opettamaan uutta omistajaansa. Toivon onnea ja menestystä Kermalle ja uudelle kuskilleen tuleviin koitoksiin! Uskon, että tästä ponista kuullaan vielä. ;)

Kiitokset Kermalle tiimeineen näistä ihanista vuosista! Huikeita kokemuksia ja ihania fiiliksiä, ne ovat juurikin tämän lajin suola... Tässä vielä kuvakooste yhteisestä taipaleestamme. :) Kuten kuvista näkee, Kerma-ponin kanssa oli useimmiten kivaa!

Toksun kuulumiset

Tokajin ähkeleikkauksesta on kulunut tänään tasan 3 kuukautta. Tai tähän aikaan 3 kuukautta sitten se ähkyili vielä kotitallissaan, josta myöhemmin iltapäivällä se vietiin Viikkiin ja myöhään illalla operoitiin. Muistaakseni joskus yhden aikaan yöllä lähdimme ajelemaan kotiinpäin Viikistä toiveikkaina Toksun selviämisestä, sillä leikkaus oli mennyt hyvin. 

Viikon sisällä leikkauksesta Tokaj pääsi kotiin Viikistä ja pitkä paranemisprosessi sai alkaa. Kaksi seuraavaa kuukautta Tokaj vietti pääasiassa sisätiloissa. Se pääsi kävelylle tallin käytäville kaksi kertaa päivässä, mutta ulos se ei vielä siinä vaiheessa päässyt. Tokaj kuitenkin tuntui olevan yllättävänkin tyytyväinen tähän järjestelyyn eikä kummemmin hötkyillyt. Se tosin väsyi kävelyistä varsinkin alkuun todella paljon ja sen jälkeen menikin mieluusti karsinaansa taas lepäilemään. Sille viritettiin myös heinäverkko, josta heinää oli saatavilla koko ajan, mikä paransi Toksun elämänlaatua silloin myös huimasti. 

Maaliskuun alussa, vajaa kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen, Tokaj muutti meille, sillä se sai aloittaa tarhailun ja omatoimisen liikkumisen. Toksu ja Murde ovatkin hyviä kavereita, joten Tokaj kotiutui nopeasti taas ulkoilmaelämään kavereiden kanssa. Tokaj siis on kylläkin edelleen omassa tarhassaan, mutta kaverit ovat välittömässä  läheisyydessä ja niiden kanssa se tuusaileekin paljon. Kuukauden verran Tokaj sai vaan olla möllötellä aamusta iltaan tarhassa. 

Viime viikolla Tokaj aloitteli varovaisesti työnteon. Juoksutin torstaina kevyesti ensimmäisen kerran ja Anni kapusi perjantaina kyytiin ja hölkkäili hetken aikaa. Eilen oli sitten mun vuoroni kavuta kyytiin. Vähän aikaa hölkkäiltiin ja käveltiin sinne tänne ja tällaisen juhlapäivän kunniaksi saatiin kuvaajakin nappaamaan pari kuvaa. Tokaj tuntui ihan Tokajilta. :) 

Olin niin onnellinen koko illan tämän ratsastuksen jäljiltä, sillä oli ihanaa päästä toteamaan, että Tokaj on hengissä ja hyvinvoiva ja paranee hurjaa vauhtia. Tokaj näytti itse myös äärimmäisen tyytyväiseltä kun se ratsastuksen jälkeen pääsi talliin syömään heiniä ja kuikuilemaan kun vielä ratsastin Eemelin sen jälkeen. Vaikka se oli väsyneen näköinen, siitä paistoi myös suuri tyytyväisyys. 

Tästä se taas lähtee!

Tokajin toinen ratsastuskerta ähkyleikkauksen jälkeen