sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Perussettiä

Parin viimeisen viikon aikana on ollut kaikenlaista hässäkkää, joten ratsastukset ovat jääneet yllättävänkin vähälle eikä siten ole ollut hirvittävästi raportoitavaa ratsuilujen suunnilta.

Murde sai pari viikkoa sitten ruununrajaansa kohtuullisen ison haavan ja on potenut nyt sitä. Se on ikävästi juuri siinä kohdassa, mistä kavio lähtee kasvamaan alaspäin, joten jää nähtäväksi, miten kavio lähtee vaurion jäljiltä kasvamaan ja joutuuko sen kanssa joihinkin toimenpiteisiin, että saadaan kaviosta taas ehta. Tällä hetkellä alkaa taas liikkumaan puhtaasti vammasta huolimatta ja pitäisi pikku hiljaa palautella se työn makuun. Tosin tänään se oli sitten luopunut yhdestä kengästään, joten saa nähdä, miten töihin palauttelu sitten ihan oikeasti sujuukaan... Toivottavasti saan kengittäjää pikapuolin paikalle irtokenkää virittelemään. Ei vaan olisi taas voinut huonompaa päivää vuodessa valita kenkänsä pudottamiseen ajatellen kengittäjän saatavuutta paikalle. Noooh, ehkä pieni breikki tekee sille ihan hyvää. Ainakin toivossa on hyvä elää. ;) Ja kyllä mä ajattelin koittaa kuitenkin mennä sen kanssa kokeilemaan hankihommia ilman kenkääkin, jossei kenkää tähän hätään saada.

Viikko sitten oli Nipsun valmennukset. Keskiviikkona oltiin Kerma-ponin kanssa liikenteessä ja Kerma sai valtavasti kehuja kehittymisestään. Päästiin jo tekemään vähän töitäkin ja Kerma on unohtanut kaiken uhman ja tuhman. Se vaan mennä pörötteli nätisti ja teki vähän avoja ja pohkareita ja jopa siirtymisiä. Laukka on parantunut ihan hurjasti ja raviakin pystyy jo säätelemään aika lailla. Samoin sen kaulan pituutta alkaa pystyä säätelemään, mikä on mukava edistys, sillä ennen se juoksi mielellään vähän nenä ryntäissä superlyhyellä kaulalla ja jos yritti päästää pidemmälle kaulalle, se juoksi vaan kovempaa. :) Mutta nyt pystyy myötäämään ja saamaan ajoittain jo pitkää kaulaa ja samalla vähän aikaa askeleisiin. Eli kyllä tästäkin tammasta vaan pikkuhiljaa hyvä, kiva, kiltti poni tehdään! On siinä työmaata paljon edelleen, mutta nyt alkaa näkyä selkeää edistymistä monissa asioissa ja poni on antautunut työn teon maailmaan ihan uudella tavalla. Pieneksi poniksihan Kerma on varsin näyttävä, joten kiva nähdä, millaisia tuloksia se tulee aikanaan saamaan, kun pienet poniratsastajansa pääsevät sen kanssa tositoimiin...

Torstaina oli tarkoitus ottaa Murde valmennukseen mukaan, mutta koska se päätti keskiviikkona aloittaa ontumisen, olikin pakko ottaa Moniponi sen sijaan. Moni oli kiltti ja toimiva oma itsensä. Tehtiin ihan perusjuttuja, käyntiä, ravia ja laukkaa. Vähän pysähdyksiä, jotta poni ei kiirehtisi eteenpäin, oli myös ohjelmassa. Saatiin hyvää työskentelyä aikaiseksi, oikean laukan nostoja ja vähän ajatusta väistöstä myös käynnissä. Kivaa oli ja niin tolkuttoman helppoa, kuten aina tämän ponin kanssa. :)

Moniponi on nyt käynyt myös kaksi kertaa Kalliorinteessä estevalmennuksessa Heidin kanssa ja se on ollut hauskaa katseltavaa. Ensimmäisellä kerralla poni pääsi hyppäämään lopuksi ihan jopa rataa ja toisella kerralla oli varsinaisena tehtävänä kolmen esteen suora linja. Hyviä tehtäviä ja poni suoriutui niistä kaikista hienosti, kuten myös pilottinsa. Poni on kyllä kiltti ja yritteliäs yksilö. Varsinkin toisen tunnin lopussa Heidi ja Moniponi alkoivat päästä hyvään vireeseen ja hyvä tempo ja fiilis alkoi löytymään. Sitä oli kyllä ilo katsella. Ensi viikolla vielä yksi valmennuskerta ja sitten vähän huilia asian tiimoilta. Tarkempia fiiliksiä kuvineen ja videoineen löytyy Heidin blogista.

Perjantaina tällä viikolla hauskuutin itseäni ja poniani estetunnin jälkeisellä palauttavalla treenillä lumisella pellolla ja kyllä meillä olikin Moniponin kanssa hauskaa. Ravia ja laukkaa ympäri ison erittäin lumisen pellon...  Hymyiltiin ponin kanssa kilpaa! :)

Samin kanssa on treenailtu muutamaan otteeseen, mutta Sami on myös tehnyt ajohommia, sillä se kävi Ypäjällä katsastettavana A-renkaaseen ja saikin sinne puolikkaan paikan! Samin laatua oli kehuttu kovasti ja se oli toki pistänyt parastaan itsekin. On se vaan niin pirun hieno poni!

Tänään käytiin Samin kasvattajalla katselemassa poneja ja olipa ihanaa nähdä iso joukko poneja! Siellä oli Samin sisaruksetkin ja oli kiva katsella, mitä yhtäläistä ja mitä eriävää niissä on. Kaikki hyvin erilaisia, vaikka 3 niistä onkin täyssisaruksia. Poneja voisi kyllä mieluusti keräillä koko pihan täyteen ja laitella niitä, kun ne on niin kivoja laiteltavia. :) Pitäisi vaan löytää ponisponsori ensin sitä varten..

Vuoden alusta täytyy sitten palata taas vähän aktiivisempaan harrasteluun, nyt on ollut hyvä vaihe ottaa vähän rauhallisemmin ja tehdä muutakin kuin hoitaa hevosia ja ratsastaa... Eiköhän sitä ehdi taas ensi vuonna!

2 kommenttia:

  1. Meillä tuli viime talvena hokinpolkema juuri kavion kasvurajaan - etusen eturuunulle, kysyn vaan että millä akrobatialla tuohon hevonen kykenee... Kaviosta lähti irti sellainen ehkä sentti kertaa sentti palkeenkieli, ja ihoa vähän enemmän. Tämä hoidettiin ihan vaan letkutuksella ja betadine-pesulla, oli onneksi luminen keli niin pysyi helposti puhtaana. Parin päivän jälkeen ei enää arkonutkaan, eikä auennut uudelleen niin päästiin liikuttamaan nopeasti normaalisti.

    Kengittäjä nappasi käydessään parin viikon päästä ylimääräiset roippeet pois, ne mitä en itse ollut uskaltanut. Alunperin oli tarkoitus myös viilata vähän kaviota vauriokohdasta vaakatasossa ettei lähde pystysuunnassa halkeamaan (ilmeisesti ihan todellinen riski), mutta oli niin siisti ja parantumaan päin jo tuolloin ettei nähty tarvetta. Kavioon jäi sellainen irronneen palan kokoinen kuoppa, mutta yläpuolelle lähti kasvattamaan ihan normaalia tervettä hyvälaatuista sarveista. Ja nyt vuoden jälkeen tuo kuoppa alkaa olla jo melkein kasvanut ulos.

    Säikäytti vähän hevosella jonka kaviot olivat tuolloin muutenkin vähän ongelmalliset, mutta helpolla päästiin. Toivottavasti tekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kuulla, että näissä voi käydä näin onnekkaasti! :) Tuota pystysuuntaista halkeamaa mäkin pelkään, mutta toivottavasti siltä vältyttäisi. Meillä myöskin siitä lähti palkeenkieli, jonka itse asiassa itse napsasin sitten pois, kun se keräsi aina itseensä ison lumipaakun, joka tuntui sitten ärsyttävän haavaa. Liekö pitänyt sitä vähän auki, kun painava pallo veti sitä palkeenkieltä ulospäin... Meillä lähti tosiaan siitä jalasta nyt myös kenkä, joten odotan innolla (tai mahdollisesti vähän vähemmällä innolla), mitä kengittäjä siihen nyt sitten sanoo, kun pääsee irtokenkää laittamaan.

      Mutta onneksi nytkin on lunta, se helpottaa todella paljon tilannetta!

      Poista