maanantai 13. helmikuuta 2012

Kohti kautta 2012

Pohdiskelin tässä työyöni ratoksi lähiaikojen valmennuksia ja suunnitelmia etenkin oman hevoseni tiimoilta, joka nyt vihdoin alkaa olemaan ikäisekseen ihan kohtuullisella mallilla. Koko viime kausihan siltä jäi oikeastaan välistä, koska se kasvoi vielä voimakkaasti ja oli vielä todella raaka kaikin puolin. Nyt sitten kun se alkaa olla fyysisesti kasvunsa kasvanut, on keskityttävä siihen sen henkiseen kasvamiseen, johon ei olla tarpeeksi ajoissa päästy keskittymään. Siksi Murde onkin saanut käydä paljon kaikkialla viime aikoina ja olen pyrkinyt siihen, että se alkaisi relaamaan vieraissa paikoissa, tottumaan vieraisiin hevosiin ja pitämään ratsastajan kyydissä tilanteessa kuin tilanteessa. Tämän lisäksi on myös alkanut hevosen todellinen ratsutreeni, enää ei ole mitään tekosyitä miksi se ei voisi tehdä jotakin tai miksi sen pitäisi tehdä hirvittävästi vähemmän kuin muut ikäsensä. Toki hevosen ehdoilla pitää edetä ja ottaa huomioon sen tekemättömyyskin, mutta ehdottomasti pitää edetä.

Murdehan on ilmoitettu Breeders Prizeen ja olen kiltisti maksellut vuosi toisensa jälkeen maksut ja toivonut, että ehkä se siitä yhtäkkiä muuttuu vaativa b-tasoiseksi kauniiksi kouluratsuksi. ;) Tänään jotenkin kuitenkin ymmärsin, että Breeders Prize on puolen vuoden päästä ja hevonen ei ole käynyt kuin kerran kouluaitojen sisäpuolella kääntymässä. Eli hommaa piisaa, jos sinne Breedersiin mielii. Mitä kuitenkin pohtiessani huomasin ilokseni, on Murde kuitenkin tällä hetkellä ratsastuksellisesti varsin potentiaalinen aihio. Suurimmat ongelmat ratsastettavuuden kanssa on jo selätetty pätevien valmentajien avulla ja pikkuhiljaa alkaa sujumaan väistöt ja vaihdot ja vastalaukkakin eli toivoa on. Ensi viikon viikonloppuna olen menossa Dressage Centeriin viikonlopuksi Tiinan silmien alle ja siinä yhteydessä täytynee ottaa myös puheeksi nämä haaveet eli mahdolliset tavoitteet ja kysellä, onko mitään järkeä edes harkita tähtäävänsä sinne asti vai pitäisikö suosiolla alkaa kauppaamaan Breeders-oikeutta jollekin sitä halajavalle... Tiinan silmään luotan ja hänen kokemukseensa koulutuomarina myöskin. Mieleen on toki myös tullut se vaihtoehto, että siellä Breedersissä Murden näyttäisikin ihan joku muu. Mutta katsotaan nyt!

Lähiaikojen suunnitelmiin tätä tavoitetta kohden on kuitenkin ottaa Murde tehotreenin alle ja valmentautua hyväksi havaittujen valmentajien kanssa niin paljon kuin vain lompakon nyörit sallivat. Ensinnä siis viikonloppu Tiinalla, sitten pari viikkoa kotiharjoituksia, Sepon treeni, pari viikkoa kotireeniä, Pietin kurssi ja sen jälkeen vielä FWB-valmennus Boessa maaliskuun lopussa. Oi jospa vielä vähän jotain saisi kehiteltyä niihin väleihinkin, mutta se jäänee nyt nähtäväksi. Ja on kyllä paljon tehtävää kotonakin sekä oman ratsastuksen että hevosen etenemisen tiimoilta. Tämän kuukauden tehtoreeniputken jälkeen oletan jo olevani vähän viisaampi sen suhteen, että mitkä ovat rahkeet kehittyä ja ollaanko nyt niin hyvällä mallilla menossa kuin juuri tällä hetkellä kuvittelen!

Mutta pääasia on se, että olen taas tämän kaiken julkistanut, joten on olemassa virallisesti haave ja päämäärä, jota kohti mennään. Tämä haave on siis päästä osallistumaan Murden kanssa Breeders Prizeen. Ja jähtäväksi nää, jääkö se haaveeksi ja kuinka mahdoton se haave on toteuttaa. Mutta niinhän se menee, ettei ilman haaveita ole elämää! ;)

Olen siis tehnyt meille Murden kanssa vähän reenisuunnitelmaa ja oikeasti miettinyt, että mitä treenataan, miten treenataan ja kuinka usein treenataan.

Tänään Murde treenasi vielä ilman mua. Eli Karin kurssi jatkui Tuomarinkylässä, tällä kertaa vanhassa maneesissa. Vanha maneesi oli kasattu täyteen esteitä ja hevosiakin oli 5 samalla tunnilla ja siinä riitti Murdelle ihmettelemistä. Murde oli alusta asti ihan superjännittynyt ja kyttäili kaikkea ja ihmetteli ympäristöään, että mihis sitä nyt jouduttiin.

Hyppääminen alkoi ihan hyvissä merkeissä kuhan Anni sai vauhdin päälle. Aloitettiin ensin ihan peruspystyllä ja sen jälkeen kaarevalla okseri-pysty-linjalla, joka meni varsin mukavasti alusta asti. Sen jälkeen lisättiin linjan jälkeen pysty (jonka alla pelottava vihreä laatikko) ja siitä sarjalle, jossa lainelankkuokseri ensimmäisenä ja pysty toisena perässä. Punavihreän laatikkopystyn Murde hyppäsi joka kerta, mutta sarjan a-osalle tuli ensimmäisellä kerralla kielto. Toisella kerralla Kari nappasi pelhamista ketjun pois ja ei muuta kuin uudelleen. Tällä kertaa Murde hieman pohdiskeltuaan oli hyppäämässä kyllä esteen, mutta vähän eri aikaisesti kuin pilottinsa, josta syystä he erkaantuivat toinen toisestaan tämän kyseisen esteen päällä. Sen jälkeen homma lähti sujumaan eikä kieltoja enää tullut, pari pudotusta vain, joten ei ne esteet enää hirvittävästi siinä vaiheessa pelottaneet... :) Lopulta Murde ja Anni saivat hyvällä draivilla suoritettua radan kaikkine esteineen ja osa esteistä oli jopa ihan ok-kokoisia, varmaan noin 90cm. Eli pikkuhiljaa aletaan päästä kapuamaan kohti viime kesäistä tasoa korkeuden tiimoilta ja luottamuksenkin tiimoilta. Karin mielestä kumipelham on liian kova kuolain Murdelle ja niin se ehkä onkin monella tapaa, mutta monilla tavoin sitä myös tällä hetkellä tarvitaan, sillä sen kanssa Murde ei tee mitään päätöntä, mikä taas alkoi olla meininki ilman sitä. On myös otettava huomioon, että Murde ei liiku ilman sitäkään mitenkään liialti eteenpäin, joten sen eteenpäinpyrkimys ei sen käytöstä sinällään ole kärsinyt. Enemmänkin se on parantanut eteenpäinpyrkimystä, sillä Anni uskaltaa ratsastaa Murdea paljon rohkeammin eteenpäin kun tietää myös saavansa sen kiinni eikä joutuvansa riepotetuksi ympäri ämpäri. :) Mutta pidämme kuolainasian pohdinnan alaisena jatkuvasti ja mietimme sopivaa vaihtoehtoa, jos herra ei kolmipalaa tahdo totella... Esteasia on kuitenkin joka tapauksessa nyt paremmalla mallilla ja nousujohteisena sen yritämme pitääkin!

Toisen oman hevoseni eli Moniponin suunnitelmat kaudelle 2012 ovat Vermon poninäyttely ja laatuponikilpailu. Myös keväällä kyvyt esiin-tapahtumat ovat mahdollisia, jos aikataulut vaan ovat millään lailla järkeviä. Moniponi jatkaa myös ratsun tehtäviään ja jos syksyllä järjestetään EBEF-tapahtuma ja ponit ovat sinne tervetulleita, niin sellaisessakin olisi sitä kiva käydä näyttämässä. Kaikkien arviointien jälkeen sitten voi pohtia, että ruvetaanko sitä valmistelemaan suorituskyvyn kokeeseen ensi vuoden oripäiville vai tuleeko siitä vain normiratsuruuna. Menneellä kaudellahan se sai hyvin vaihtelevaa palautetta mm. rakenteestaan.

Muut kilpurini alkavalle kaudelle ovat Tokaj, Sami Jöpö ja Ville. Tokajin kanssa aloitellaan tähtäämään vaativa b-tasolle, Samin kanssa mennään toivottavasti 6vee-juttuja, Jöpön kanssa jotain hauskaa ja Ville aloittelee kilpauraansa mahdollisesti helppo c/b-tasolta. :)

Nämä kaikki mielessä on hyvä aloittaa loman jälkeen treenit! Ainakin tänään jaksan vielä ratsastaa kaikki edellä mainitut ratsut hyvin ja huolella ja huomenna voikin jo todeta, et njäääääääääh, ei tästä tuu mitään! ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti