perjantai 11. syyskuuta 2015

Kuolaimista jälleen!

Joskus noin 1,5 vuotta sitten pohdin blogissani paljonkin kuolainasioita, sillä kokeilin Murdelle useampiakin erilaisia yhdistelmiä hankkiessani sille kankia. Mikään ei tuntunut ihan täysin sopivalta, joten tyydyin vähiten huonoon ja hankin sille aika peruskankikuolaimen. En kuitenkaan ole ollut siihen täysin tyytyväinen, sillä hevonen on sen kanssa usein suu auki eikä tunnu oikein viihtyvän se suussaan. Olen siis tsekkaillut muitakin vaihtoehtoja. Murden saikutellessa pitkin kesää, ei asia ollut ajankohtainen, mutta nyt sen palattua töihihn, olen kiinnittänyt jälleen huomiota sen tyytymättömyyteen.

Käytän kaikilla hevosillani vaihtelevasti eri kuolaimia ja turparemmejä, jottei niiden herkät päät turru mihinkään yksittäiseen vaan paine suuntautuu aina hieman eri kohtiin ja osioihin. Murden kanssa olen kiinnittänyt huomiota siihen, että millään kuolain/turparemmiyhdistelmällä se ei tunnu olevan tyytyväinen vaan aukoo aina hieman suutaan ja vääntelee leukojaan. Kadehtien katson aina muiden hevosien vaahtoavia rauhallisia suita. Olin jopa jo ajatellut, että vien sen ehkä kuitenkin jollekin hammasekspertille tsekattavaksi, ettei siellä suussa ole mitään yllätyksiä, mistä en vaan ole tiennyt.

Espanjan orhen mukana pihaamme saapui myös valikoima erilaisia kuolaimia kuin mitä minulla itselläni on ja päädyinkin kokeilemaan niistä muutamia. Orhella oli omistajansa aiemmalta hevoselta perittynä kankena Sprengerin lyhytvarsinen "terapiakanki". Brindongina tämän kaverina oli ihan normi KK-ultra-kolmipala.
Kuva: www.horze.fi
Tällä kuolainyhdistelmällä Murde vaikutti harvinaisen tyytyväiseltä. Kokeilin yhdistelmää peräti pari kertaa ja kummallakin kerralla Murde oli melko tyytyväisen oloinen ja suu pysyi pääosin kiinni. Paremmin kuin millään yhdistelmällä aiemmin. Olin äärimmäisen hämmentynyt.

Päädyin tilaamaan moisen kangen Murdelle omaksikin, sillä olin niin häkeltynyt sen toimivuudesta. Samalla päädyin kokeilemaan orhen toista kuolainta, joka oli tehty samalla periaatteella kuin tämä kankikin, mutta toimittaa "nivelen" virkaa eli käy kouluradalla nivelsuitsitukseen. Enpähän olisi ikinä tullut ajatelleeksi edes kokeilevani moista kuolainta, mutta kun se tässä tontilla oli ja tuo kanki oli niin hämmentävän hyvä, päädyin kokeilemaan myös Sprengerin KK-correction-kuolainta.

Kuva: www.horze.fi

Ja kuinka ollakaan. Hevoseni oli ihan supertyytyväinen tuon kuolaimen kanssa, suu pysyi kiinni ja vaahtosikin. En ollut kaikkien näiden kuuden vuoden aikana nähnyt hevostani kertaakaan niin tyytyväisenä suustaan minkään kuolaimen kanssa kuin tuon suoran kielentilallisen härpättimen. Olen edelleen täysin hämmentynyt ja ajattelin kokeilla viikonloppuna suoriutua kilpailuista tällä kuolaimella. Saa nähdä kuinka siinä käy...



Ei siis kannata koskaan vaipua epätoivoon kuolainten kanssa vaan etsiä se sopiva juuri itselle ja omalle hevoselleen. :) Seuraavana onkin sitten etsinnässä Eemelille sopiva kankikuolain ja bridongi, saa nähdä, miten siinä käy. Kankisuitset löysinkin sille jo Hööksin alehyllystä. Kunhan parit viimeiset kisat on ohi, ruvetaan sit sovittelemaan niitä Eemelin päähän. Nyt en uskalla sekoittaa sen herkkää mieltä vielä moisilla vempaimilla. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti