VIDEO: Andreas Hessen valmennus/ Gallops Jamiro

Hihih, juuri kun manailin videoiden olemattomuutta, huomasin, että minullahan oli yksi video ensimmäisestä päivästä olemassa. :) Tässä siis kaikki video-matsku, mitä tunnista on, täysin editoimattomana.  Katsokoon ken jaksaa....

Ja kuvaajalle täytyy olla armollinen, sillä tämä video on kuvattu järkkärillä, joka painaa PALJON ja jossa sekä zoomi että tarkennus toimii manuaalisesti. :)

Andreas Hesse 2.-3.5.

Toukokuun alussa valmentautumisputki jatkui Savijärvellä. Andreas Hesse oli taas pitkästä aikaa valmentamassa ja pääsin mukaan kahdella hevosella. Eemeli ja Murde olivat siis valmentautumisvuorossa.

Ensimmäisenä päivänä tsekkailtiin vähän, missä mennään ja tehtiin hyvin perustyöskentelyä. Siirtymisiä ja avotaivutuksia taisi olla ohjelmassa kummallakin ratsulla. Jälleen kerran saatiin kuulla, kuinka tärkeää on ratsastaa linjat huolella ja tehdä asiat kerta toisensa jälkeen samalla tavalla, jotta hevosilla on mahdollista ymmärtää, mistä on kysymys.

Eemelin kanssa oltiin ensimmäisenä päivänä ulkoverryttelyn jälkeen maneesissa lumisadetta paossa ja työskenneltiin erityisesti avotaivutusten kanssa pitkillä sivuilla. Sain muutaman hyvän ahaa-elämyksen, joista ehkä tärkein oli "liu'uttaa" hevonen istunnalla takaisin linjalle tai oikeastaan säilyttää se hevonen linjalla liu'uttamalla istuntaa ulospäin samalla kun ohja ja pohje ratsastaa taivutusta sisään. Fiilis oli jännä, kun yhtäkkiä koko hommasta tuli helppoa ja vaivatonta, kun löysi tämän ajatuksen. :) Valitettavasti kuvasato tästä tunnista on aika heikko, sillä maneesi on hieman turhan pimeä kuvaamiseen.

Avotaivutusten jälkeen päästiin myös tekemään hieman laukannostoja siirtymisiä takaisin raviin. Tässäkin oli ideana tehdä siirtymiset aina samalla lailla ja samassa kohdassa, jotta hevosen on helppo ymmärtää, mistä on kysymys. Joitain varsin hyviä siirtymisiä saatiinkin aikaan. Andreas kehui ponia useaan kertaan tunnin aikana ja oli sitä mieltä, että se on kehittynyt todella paljon sitten viime näkemän. Hyvä niin!

Murde oli vuorossa toisena. Sen kanssa päästiin ulos työskentelemään, sillä ratsastuskoulun tunnit alkoi maneesissa. Onneksi lumisade oli siinä vaiheessa jo loppunut ja lumikin sulanut. :) Verryteltiin Murden kanssa kaikessa rauhassa ja fiilisteltiin isolla kentällä laukkailua. Se kun on kuitenkin meille kohtuullisen harvinaista herkkua....

Andreaksen tuntien, heti tunnin aluksi joutui varusteet syyniin. Tällä kertaa olin osannut varustaa ratsuni kohtuullisen korrektisti, mutta kankiketjun pehmusteesta tuli sanomista. Joko ei pehmustetta ollenkaan tai sitten nahkainen pehmuste, muut variaatiot eivät ole sallittuja. Ja ketjun pitää ehdottomasti olla "suorassa", mutkat eivät ole millään asteella suotavia. Tarkkaa on siis. Koska olen näitä varusteluentoja kuunnellut jo jonkin kerran aikaisemminkin, olin valinnut satulan valmennukseen sen mukaan, että sillä on saanut ennenkin mennä ja lisäksi sekä ohjat että kuolaimet olin vaihtanut myöskin Herra Hessen standardit täyttäviksi... Tosin kuten aiemminkin olen kertonut, juuri tämän kyseisen valmentajan oppien johdosta olen vaihtanut Murden kuolaimet kolmipalasta niveleen ja nyt on kangissakin nivelbridongi ja hyvin pelittää!

Murden kanssa etsittiin tunnin kuluessa hyvää tuntumaa ja työskenneltiin ravissa avotaivutuksilla. Tällä kertaa avot sujuivat mukavasti ja helpohkosti ja suuremmalta draamalta vältyttiin. ;) Murde yritti kyllä aiheuttaa omaa draamaa kyttäilemällä ties mitä, mutta sain kuin sainkin sen nopeasti haltuun ja avuille. Sain jopa ajoittain Murden avojen aikana ja niiden avulla ihan superisti ohjan ja pohkeen väliin ja fiilis oli mitä parhain. Ajoittain homma tosin toki levisi kuin Jokisen eväät, mutta sehän kuuluu vaan asiaan...

Lopuksi työskenneltiin hieman laukassa ja päästiin kokoamisten makuun. Wau, mitä fiiliksiä. Murde laukkasi heti alusta alkaen superhyvää laukkaa, joka pyöri ja rullasi ja vielä kun siitä tehtiin muutamia kokoamisia niin kyllä oli ratsastaja yhtenä Hangon keksinä sen jäljiltä.... Jopa Andreaskin oli tyytyväinen meidän laukkakokoamisiin ja saatiinkin lopettaa tunti siihen. Kyllä se Murdekin vaan pikku hiljaa alkaa toimimaan niin kuin hevosten kuuluukin toimia, kun mä vaan vielä osaisin ratsastaa niin kuin mun kuuluisi ratsastaa... :)

Toisena päivänä Eemeli pääsi työskentelemään ulkona ja Murde sisällä. Eemelin kanssa päädyttiin tekemään hieman laukannostoja käynnistä ja siirtymisiä takaisin käyntiin. Niissä on selkeästi työmaata, sillä jokainen lähiaikaisista valmentajistani on niihin puuttunut... :)

Ensin tehtiin jälleen hieman sekä ravi että käyntityöskentelyä. Käynnin ratsastamiseen sain ehkä parhaan neuvon koskaan: "You must ride your walk and not just avoid trotting!" Mä olen niin syyllistynyt tuohon ravin välttelyyn jo varmaan useamman vuoden ajan yrittäessäni esittää käyntiä, joten nyt oli ihanaa, että joku osasi puuttua juuri tuohon. Andreas opasti laskemaan käynnissä tahtia ja työskentelemään sen tahdin mukaisesti. Tämä auttoi ja käynti löytyi ja poni käveli jopa hyvin! Tahdin miettiminen auttoi myös ravityöskentelyssä, aiemmin en jotenkin koskaan ollut osannut ajatella käynnin ja ravin tahtia niin konkreettisesti kuin tällä tunnilla opin ajattelemaan.

Sitten siihen laukkatyöskentelyyn. Eemeli oli ehkä jo hieman väsynyt tässä vaiheessa, joten joitain erimielisyyksiäkin meillä oli, mutta pääosin päästiin hyvään yhteisymmärrykseen ja saatiin suoritettua sekä hyvät nostot että hyvät siirtymiset takaisin käyntiin. Jiiihaa! Kun vaan osaisi kotona ratsastaa yhtä järjestelmällisesti ja säntillisesti kuin Andreaksen tunnilla...

Murden kanssa oli vuorossa maneesireeni, sillä Andreas halusi työskennellä sen kanssa maasta käsin avustaen. Takajalkojen aktivointia oli siis tiedossa jälleen! Aluksi työskenneltiin hieman ravissa avotaivutuksilla sekä tehtiin muutama pätkä laukkaa ja sen jälkeen työskenneltiin käynti-ravi-käynti-siirtymisillä maasta käsin avustettuna, jotta saatiin Murdea hieman paremmin takajaloilleen ja polkemaan. Muutamien ihmettelyiden ja väärinymmärrysten (kaikkien kolmen osapuolen) jälkeen saatiin kuin saatiinkin homma pelittäämään ja Murde polkemaan takajaloillaan.  Siinäpä oikeastaan sen tunnin sisältö. Nämäkin työskentelyt taitaa olla videoituna, joten täytyypä tutkailla, josko sieltä löytyisi jotain julkaistavaksikin jossain vaiheessa. Hovikuvaajan kuvajono on vaan tässä vaiheessa sitä luokkaa pituudeltaan, että kuvia joutuu odottelemaan jonkun aikaa ja videoita vielä pidempään. Ja jos vielä videoita haluaa editoitavan, täytyy varmaan odottaa kesälomaan asti... :)

Andreaksen valmennukset olivat jälleen erittäin tehokkaita ja ajatuksia herättäviä. Oli kiva huomata, että sekä Andreas, William että Nipsu pyytävät kaikki hevosilta ihan samoja asioita, jokainen vain  hieman omalla tavallaan. Kaikilta saa uusia ajatuksia ja uusia työkaluja ratsastukseen, jotta pystyy työskentelemään kohti yhteistä tavoitetta eli hyvin toimivaa ratsua! :)

Jäämme jälleen odottamaan innolla seuraavaa Andreaksen vierailua!

William Matthew 26.-27.4.

Rodrigon valmennusten jälkeen oli vuorossa Riverbankissa William Matthewn valmennusviikonloppu. Tutustuimme helmikuussa tähän varsin tehokkaaseen aussivalmentajaan ja päätimme ehdottomasti jatkaa hänen kanssaan työskentelyä. Nyt oli siis toinen kerta Willin silmien alla ja tällä kertaa valmennus oli kaksipäiväinen, mikä teki hommasta entistäkin tehokkaampaa. Ratsuna oli tuttuun tapaan iki-ihana Eemeli.

Eemeli on kyllä maailman helpoin poni vieraissa paikoissa. Säähän oli huhtikuun viimeisenä viikonloppuna mitä mielettömin ja pääsimme nauttimaan ulkoilmasta maneesin sijaan. Laitoin ponin pihalla kuntoon ja sitten vaan kävelylle kentän vierustoille ja pienelle metsätiepätkälle. Hommissa oli myös traktori ja mönkkäri ja oli tarhassa villiintyviä hevosia, mutta Eemeli ei juuri korvaansa lotkauttanut moisille vaan fiilisteli aurinkoista säätä ja nautti kauniista maisemista. :)

Sitten aloitettiin työt. Taas aloitettiin ihan hitaalla käynnillä ja ravilla ja etsittiin tuntumaa. Ideana oli jälleen saada poni rentoutumaan ylälinjastaan ja etsimään jopa melkein vähän vahvaa tuntumaa kohti kuolainta. Pidätteiden ja kulmien kautta haettiin ulkoapuja tukemaan ja sisäohjaa rentouttamaan ponia. Vähitellen saatiinkin poni notkistumaan ja letkistymään ylälinjastaan. Mitä pidemmäksi sitä saatiin, sen enemmän sille annettiin tilaa pidentyä, mutta tärkeää olisi ollut saada poni pysymään tuntumalla ja rauhallisena. Eemelihän on siis aika hyperaktiivinen peli, joten sen tulisi ratsastaa ensin hitaaksi, sillä nopeutta siihen saa aina lisää. Alusta asti William korosti, että mun tulisi saada se ratsastettua niin, että se hidastaa jalasta eikä juokse jalasta alta pois. Tätä siis harjoiteltiin alusta alkaen, välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä.

Williamilla on hyvä työskentely tähän aktiivisuuteen, nimittäin kulmat ympyrällä! Eli ympyrää ratsastaessa ajattelee koko ajan pieniä kulmia, jolloin hevonen ei jää juurikaan yksin vaan ratsastaja on koko ajan apuinensa läsnä. Ulkoavut kääntää siis koko ajan pieniä kulmia. Erittäin tehokasta!

Maltillisen ravin löytymisen jälkeen otettiin mukaan vähän laukkaa. Laukassa etsittiin myös hyvää tahtia, pyöreyttä ja malttia. Ajoittain saatiin varsin hyvää laukkaa, ajoittain laukka jäi liikaa paikalleen ja välillä taas Eemeli keksi omia kivoja kuvioita mukaan, kuten esimerkiksi laukanvaihtoja. :)  Siirtymiset alaspäin aiheuttavat meille vielä päänvaivaa, sillä Eemeli ei jaksa vielä kantaa läpi siirtymisten vaan lähtee helposti juoksemaan. Tässä sain tiukat ohjeet ratsastaa aina väistöllä poni takaisin avuille eikä missään nimessä jäädä vetämään sitä kahdesta ohjasta jännittyneeksi. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritin kyllä ihan kympillä ja välillä onnistuttiinkin!

Vielä viimeksi Williamin valmennuksessa oikea laukka oli vasenta heikopi, mutta nyt ollaan päästy siihen pisteeseen, että oikea laukka onkin jo vahvempi. Oikean laukan vahvistustreenit ovat siis menneet toivotusti. :) Williamkin kommentoi tähän, että on hyvä, jos vahvempi suunta vaihtelee, silloin tietää tekevänsä jotain oikein... Jos jatkuvasti toinen suunta on toista paljon vahvempi/heikompi, pitää ehkä tarkastella tekemisiään hieman tarkemmin. :)

Sitten hetki kävelyä ja tsillailua ja hengen vetämistä. Kuvista kyllä alkaa nähdä kivaa kehitystä ponissa. Poni alkaa löytämään jo aika kivaa rentoutta ja tasapainoa aina aika ajoin, vaikka vielä moni homma hankalaa onkin. Tästä ponista tulee kyllä hieno, kun vaan palaset loksahtaa kohdilleen ja opimme ymmärtämään toinen toistamme vielä paremmin.

Jatkoimme työskentelyä volteilla ja avotaivutuksilla. Viimeksi tämä harjoitus toimi ihan mielettömän hyvin, mutta nyt ilman seinä olimme enemmän vaikeuksissa. Välillä kuitenkin saatiin ihan kivoja pätkiä ja tämä tehtävä auttoi saamaan jalkoja jälleen lähemmäs ponia ja vaikuttamaan enemmän juuri toivotussa hidastavassa tarkoituksessa.

Ohessa kuvasarja avoista ja Eemelin mietteistä:

Siis mitäääääääh?

Ai jaa, niinku näin..?

Tai mitä jos näin..?

No okei sit, kyl mä tän osaan!

Ja voin ravata kans aika sievästi.

Sen jälkeen työstettiin hetki ravin sisällä siirtymisiä, isoon raviin ja vähän takaisin, isoon raviin ja vähän takaisin säilyttäen rentous ja maltti.

Taas hetki huilia ja sitten vielä William halusi vähän maastakäsin korostaa, mitä tarkoitti jalasta hidastamisella ja sitä, miten halusi Eemelin kantavan kroppansa. Tämä oli todella tehokas ja toimiva systeemi, vaikken edes oikein tiedä, että mitä tämä ihmemies siellä maastakäsin puuhasteli. Allani oli kuitenkin hyvin äkkiä hyvin ravaava ja jalasta hidasta hevonen, joka tuntui ihan supermageelta selkään.

Tämän pienen avustustuokion jälkeen jatkettiin vielä hetki ravin sisällä siirtymisillä ja Eemeli tuntui ihan superhyvältä! On se vaan hienoa, kun on valmentaja, joka tietää, mitä tekee! Näihin fiiliksiin olikin hyvä lopettaa ensimmäisen päivän reenit.

Sunnuntaina jatkettiin sitten hommia. Sama ajatus oli pääasiana, jalat kiinni ja poni kuulolle. Enää ei matkustella ja toivota parasta vaan ruvetaan ratsastamaan ja vaatimaan ponilta pikku hiljaa asioita. Tältä päivältä ei juurikaan ole kuvia, sillä hovikuvaaja keskittyi enemmän videointiin. Työskentely keskittyi alkuunsa jälleen rennon ja rauhallisen käynnin ja ravin etsimiseen kulmien kautta. Kevyessä ravissa sain myös ohjeeksi keventää kaksi askelta alas ja yhden ylös, joka toimi erittäin hyvin tällaisella ponilla, joka on ihan superherkkä istunnalle.

Kun käynti ravi oli taas suurin piirtein hallussa, tehtiin laukannostoja ravista ja siirtymisiä takaisin raviin väistön kautta. Tästä siirryttiin pikku hiljaa käynti-laukka-käynti-ssirtymisiin, jotka aiheuttivat todellista päänvaivaa, sillä poni meinasi kuumeta entisestään. Lisäksi oli ilmassa myös pientä väsymystä, jonka takia keskittyminen ei ollut ehkä enää ihan ensimmäisen päivän tasolla. Työtä kuitenkin tehtiin ja vähitellen käynti alkoi väistöaskelien kautta muistuttamaan käyntiä enemmän kuin piaffia ja päästiin laukannostoja tekemään. Laukassa Will vaati myös hidastamaan laukkaa ja menemään pois mukavuusalueelta, jotta laukkaa saadaan kehitettyä. Todella mageen tuntuisia askeleita olikin tarjolla aina ajoittain ja saatiin myös kumpaankin suuntaan ihan oikeat laukannostot käynnistä sekä myös siirtyminen laukast käyntiin, vaikka myös kaikenlaisia mahdollisia variaatioita oli välissä tarjolla.

Eemeli ei aina ymmärrä. :)

Siinä se sunnuntain tunti sitten menikin. Kun kumpaankin suuntaan oli saatu nämä laukannostot ja käyntisiirtymiset suoritettua, olikin jo aika lopetella. Isot taputukset ponille ja ratsastajakin sai positiivista palautetta, että pystyi muokkautumaan istunnallaan sopivammaksi tälle ponille tähän vaiheeseen sunnuntaina. Sain siis jalat enemmän taakse ja lähelle ja kroppaa jopa vähän etukenoon. Hyvä niin. Kun ratsastaa paljon erilaisia hevosia ja poneja, on hyvä opetella mukautumaan niihin mahdollisimman hyvin ja löytämään erilaisia tapoja vaikuttaa istunnalla.

Olipa jälleen kerran ihan mielettömän hyvä valmennus, josta sai paljon ajatuksia omaan tekemiseen. Kotiläksyinä siis jalkojen kanssa työskentelyä. Mun pitää oppia käyttämään jalkaa tehokkaammin ja ponin pitää oppia hyväksymään jalka paremmin. Sitten ollaan hyvällä mallilla.

Kiitokset Marjolle tilaisuuden järjestämisestä, on niin ihanaa, että näitä järjestetään! Odotamme jälleen kerran innolla ensi kertaa!

Ponde ja Nipsu

Tiistaina päästiin taas seurani järjestämään Nipsun valmennukseen. Valmennuksen oli tarkoitus olla kaksipäiväinen, mutta maanantai oli valitettavasti jouduttu perumaan, joten tällä kertaa oli tarjolla vain yksi päivä. Murde ja Eemeli olivat jo rehkineet oman osuutensa valmennuksissa, joten tällä kertaa valmentautumisvuorossa oli Ponde.

Aloitettiin Ponden kanssa ravissa työskentely. Etsittiin isoa ravia hyvässä tahdissa pitkin askelein, ei aivan helppoa, mutta päästiin kiinni siitä, mitä se voisi olla. Kädet koko ajan hiljaa ja ajatuksena saada poni jopa vähän vahvaksi kohti kättä. Tämän jälkeen työskenneltiin ravin sisällä siirtymisillä sekä avotaivutuksilla ympyrällä. Pikkuhiljaa työskenneltiin myös ravi-käynti-ravi-siirtymisillä, joissa ajatuksena oli tehdä ne mahdollisimman hitaasti. Pondehan mieluusti tekee paljon pieniä nopeita askeleita ja näistä pyrittiin pääsemään kokonaan eroon myös siirtymisissä. Siirtymiset pyrittiin tekemään myös oikeastaan vain istunnalla, jotta päästiin myös sitä kautta kiinni askelten hitauteen.
 

Jossain vaiheessa Nipsu pyysi myös käyttämään apuna raippaa ja siitähän riemu irtosi. :) Ponde ei ole viime syksyn ajo-opetusreissun jälkeen sietänyt raippaa juurikaan. Ehkä sitä ei ole juurikaan siis käytetty ja nyt kun sitä taas otettaisi käyttöön, poni on hieman dramaattinen... Ennen oripäiviähän raippaa käytettiin esim. Stellan ohjeiden mukaisesti paljonkin laukkatyöskentelyssä, jotta saatiin isompia askeleita ja askeleisiin enemmän ponnistusta. Nyt raipan pienimmästäkin hipaisusta oli tarjolla vain pieniä ja vähän isompiakin pukkeja! Yritettiin kuitenkin jonkun aikaa siedättää ponia kepukkaan ja välillä saatiinkin ihan hyviä reaktioita aikaiseksi, mutta pääosin takajalat kuitenkin nousivat kohti kattoa kropan alle astumisen sijasta... Tässä vaiheessa pilottikin oli jo irtaantumassa ratsustaan pariin otteeseen. Tuli elävästi mieleen eräät vaihtotreenit samaisessa hallissa Samin kanssa, joissa meno oli yhtä lennokasta... :)

Takajalka alle ja kantamaan.

Takajalat taivaaseen!

Tämän jälkeen aloitettiin pohkeenväistöharjoitukset diagonaalilla. Ensin pelkkää pohkaria ravissa ja sitten keskellä siirtyminen käyntiin pohkarin sisällä ja muutaman askeleen päästä takaisin raviin. Erittäin hyödyllinen harjoitus, jossa saatiin hyvin aktivoitua sisätakajalka kantamaan läpi siirtymisen. Tästä siirryttiin pikkuhiljaa siirtymätyöskentelyyn niin, että pohkeenväistön sisällä saman diagonaalin aikana tehtiin kolme siirtymistä edestakaisin käynnin ja ravin välillä. Tämä oli ihan superhyödyllinen tehtävä meille, sain tällä myös oikean lavan kivasti haltuun väistössä oikealle, joka aina aika ajoin on hieman hankalaa.

Kun nämä sujuivat, siirryttiin työskentelemään pohkariin laukassa. Laukassa pelailtiin sekä hitaamman ja normilaukan välillä sekä väistön ja suoristusten välillä. Väistö hitaassa laukassa oli vielä ajoittain aika hankalaa ja poni vaati paljon tukea siihen, mutta onnistumisiakin saatiin ja tämä oli ehdottoman kehittävä tehtävä, jota pitää yrittää kotonakin jollain tavalla saada tehtyä. Ponde on kyllä siitä kiva, että sille kaikki tällaiset teknisemmät tehtävät on äärettömän helppoja, vaikka voimaa ei vielä olekaan, se yrittää ja tuntuu ymmärtävän koko ajan, mitä siltä pyydetään.

Lopuksi vielä vähän laukan kokoamista ja sitten kevyttä ravia hyvässä tahdissa pidemmällä raamilla ja taas oli reenit saatu suoritettua! Olipa kivaa!