lauantai 14. tammikuuta 2012

Onpahan ollut viikko.

Murde on tällä viikolla joutunut oikein töiden keskelle. Tiistaina ratsastin sen lumisella kotikentällä, kun ei tuntunut pahasti tulevan tilsaa. Mentiin lähinnä käyntiä ja laukkaa ja heppa tuntui varsin hyvälle. Kokeilin jopa vähän laukassa väistättää sitä pohkeenväistön omaisesti ja pari kertaa käänsin sen myös vastalaukkaan pienen kaaren verran, kumpikin kokeilu tuotti tulosta ja saimme vähän uusia asioita mietittäväksi. Kuolainkokeiluviikkoni jälkeen oli ihan vaan nivelet käytössä ja toimi niillä oikein hyvin.

Keskiviikkona juoksutin pehmeällä kentällä sivuohjilla. Kentän pohja oli ehkä hieman raskas, joten Murde joutui siinä tsemppailemaan ja ravasikin paremmin kuin todella pitkään aikaan. Laukkakin sujui varsin mallikkaasti ja Murde oli pitkästä aikaa erittäin kiva ja helppo juoksutettava. Se meni itsellään eteenpäin ja teki juuri sitä, mitä pyydettiin. Siitä sitten kävelyt ja kotiin nukkumaan.

Torstaina olimme tallinpitäjämme Anun houkuttelemana lähdössä Laineen Sepon valmennukseen illalla. Anu kuljetti meidät paikan päälle ja huonosta säästä huolimatta matka sujui mukavasti. Maneesilla nopea talutus pari kertaa maneesin ympäri ja sitten kyytiin. Vähän kyllä hirvitti, että miten homma lähtee sujumaan, mutta hyvinhän se siitä sitten lähti rullaamaan. Ratsastimme suoria linjoja ja keskityimme hevosen suoruuteen ja omaan istuntaan, jolla pidämme hevosen suorassa. Myös hartiat, kyynärpäät ja ranteet olivat työn alla. Ratsastimme noin parin metrin päässä uralta, jotta tukea seinästä ei saanut. Murdesta oli hyvä huomata, että se oli juuri niin suora kuin ratsastajansakin, mutta jos sitä pyytää edestä liian syvään muotoon, se heittää takajalat helposti sivuun, koska ne eivät enää mahdu työntämään alle. Eli meillä oli pari tärkeetä oppia tunnin aikana: Anna tilaa hevoselle edestä ja rentouta hartiat pyöräyttämällä ne taakse, korjaa ranne suoraan ja kevyeksi ja siitä ratsasta jalalla eteen! Murde parani koko ajan ja relasi myös sitä myötä kun itsekin uskalsin rentoutua hartioistani. Hieno Murde! Murde sai Sepolta varsin positiivista palautetta ja oli kiva huomata omat virheet ja se, että hevonen kyllä kulkee, kun vaan antaa sille mahdollisuuden siihen.

Eilen oli sitten ihan vaan kävely ja palauttelupäivä Murdella, tänään Anni ratsastaa kotona ja huomenna suunnataan Enjalaan Hennan tunnille pitkästä aikaa!

Moni-Poni on riveinensä saanut viikon vapaata ratsuharjoituksista, mutta eiköhän sekin palaa kohta töiden ääreen, sillä rivit alkavat pikkuhiljaa vähän helpottaa. Sain lisäksi myös oppilaaltani Viivulta aloe vera-voidetta riveihin, jonka toivon olevan erittäin hyödyllistä ja auttavan niihin. Murden jalathan alkavat onneksi olemaan jo hyvin pitkälti kunnossa. Vielä kun kasvattaisi uuden karvan haavaumien kohtiin, niin jalat olisivat kuin uudet.

Sami on parasta aikaa Ypäjällä liiton B-valmennuksessa ja sitä on viritelty tällä viikolla valmennusviikonloppua ajatellen. Kävin sunnuntain jälkeen sekä tiistaina että torstaina ratsastamassa sillä ja se on toiminut varsin hyvin. Tiistaina tehtiin ihan kunnon reeni väistöineen ja vaihtoharjoituksineen ja torstaina sitten enemmän vain fiilisteltiin. Torstaina oli kuitenkin unohtunut kannukset jalasta, joten harjoiteltiin myös raippaan reagoimista oikein. Useinhan Sami vain vähän potkaisee tai pukkaa raipasta, mutta nyt vähitellen alkaa saamaan jo ihan oikeitakin reaktioita niin, että takajalka astuu paremmin alle tai poni jopa lähtee vähän vahvemmin eteenpäin! Hyvä näin! Odottelen innolla kuulumisia Ypäjältä. :) Alun perin harkitsin jopa lähteväni Samin ajoa sinne katsomaan, mutta nyt sitten olen päätynyt lähinnä relailemaan rankan viikon jäljiltä.

Maanantaina käytiin myös hakemassa Samille tyttöystävä Turusta. Tyttöystävä oli matkustanut aina Tanskasta asti ja hän on nimeltään Arvalon Golden Scarlett ja on 7-vuotias welsh c-tamma. Jatkossa kuulemme hänestä mahdollisesti lisää.. :)

Tällä viikolla on myös tehty rankkoja päätöksiä, joista tärkeimpänä päätös luopua Suvi-Hermiinan ratsastamisesta. Suvi-Hermiinahan meni keväällä esteen sekaan, josta johtuen se sai selkäänsä ja etulapoihin vakavia vaurioita. Aluksi klinikalla arvioitiin sen kuntoutuvan parissa kuukaudessa ja sillä arviolla mentiin, se ei kuitenkaan kuntoutunut vaan jouduimme toteamaan Lappeenrannan kisoissa heinäkuun puolivälissä, ettei se ole edelleenkään kunnossa ja se sen jälkeen meni Kangasalan klinikalle katsottavaksi. Kangasalalla siitä löydettiin aiemmin huomiotta jääneitä vaurioita ja sen toipumisen kestoarvio oli noin puoli vuotta. Nyt juuri näinä päivinä tulee puoli vuotta siitä ensimmäisestä Kangasalan reissusta ja Suvi olikin kuntoutunut jo erittäin hyvälle mallille, se liikkui mielellään ja reagoi hyvin pohkeeseen.

Kuitenkin minun ja Suvin välillä oli edelleen se muisto Suvin osilta siitä kivusta ja omalta osaltani sen käyttäytymisestä kivun takia, joten meidän yhteistyömme jälleenrakentaminen oli pahasti kesken. Suurimmalta osalta kaikki sujui kuitenkin jo kuten ennenkin tapaturmaa. Välillä pientä rakoilua yhteistyössä oli kuitenkin havaittavissa, vaikkakin hyvin harvoin. Olin tästä syystä kuitenkin sanonut, että haluan ratsastaa raippa kädessä niin kauan kunnes Suvi on monta viikkoa reagoinut joka kerta hyvin jalkaan eikä minkäänlaisia rakoiluja yhteistyössä ole esiintynyt ja sen jälkeen voidaan vähitellen ruveta ratsastamaan ilman raippaa. Ei tehdä asiasta numeroa vaan rakennetaan keskinäinen luottamus takaisin. Näin kuitenkaan en saanut menetellä vaan minun olisi pitänyt heti ruveta ratsastamaan ilman raippaa (joka oli välillä jopa mahdotonta), joten en ollut valmis joustamaan tässä asiassa, joka koski ennen kaikkea minun ja hevosen välistä suhdetta. Halusin tehdä asiat rauhassa ja niin, että ne tuntuvat hyvältä, mutta tätä mahdollisuutta minulle ei annettu. Tämän takia oli minun päätökseni olla ratsastamatta enää Suvia ollenkaan. Hevonen on erittäin hieno ja valtavan lahjakas ja lisäksi olen tehnyt sen eteen todella paljon töitä, mutta nämäkään asiat eivät enää tuntuneet niin tärkeiltä, kun päällimmäisenä oli vaan huono fiilis ja pettymys.

Päätimme siis yhteistyömme yhteisymmärryksessä omistajan kanssa ja toivon, että tämä hieno tamma pääsee näyttämään kykynsä ja lahjansa jonkun toisen ratsastajan alla tulevaisuudessa. Itse olen oppinut ja kehittynyt Suvin kanssa todella paljon, joten voin vain toivoa, että se antaa jatkossa yhtä paljon myös jollekin toiselle. Ja toivon myös, että tämä uusi ratsastaja saa työrauhan hevosen kanssa etenemiseen!

Suvin tallikaveri Aku sen sijaan oli työn alla tällä viikolla parikin kertaa ja meni ihan mielettömän hienosti. Tiistaina kokeilin sen kanssa ensimmäistä kertaa vastalaukkoja ja Aku nosti vastalaukat kuin vanha tekijä ja jatkoi niitä myös läpi kaarevien urien. Olin lähes hämmentynyt kuinka helppoa se sille on nyt, vaikka se vielä vähän aikaa sitten oli vielä niin vino, ettei voinut kuvitellakaan moista harjoittelevansa sen kanssa. :) Äkkiä se suoruuskin vaan löytyy, kun siihen keskittyy. Aku on lisäksi päässyt nyt kohtuullisen säännöllisesti hyppäämään, mikä toki on sille eduksi, sillä se kehittää varmasti sen koordinaatiota ja kropan hallintaa ihan eri lailla kuin sileän työskentely. Torstaina sitten tehtiin kunnollinen laukkatreeni kun kenttä oli kohtuullisen hyvä. Tehtiin vähän siirtymisiä ja laukkavoltteja ja jumppailtiin Akun isoa kroppaa notkeammaksi. Jälleen sujui erittäin kivasti ja hyvällä motivaatiolla.

Tällä viikolla ehdin myös ratsastaa oppilaani hevosen Pimpulan pari kertaa ja se on kehittynyt ihan valtavasti. Pimpulahan tuli nyt 7 ja alkaa olemaan aika kivalla mallilla. Harjoiteltiin senkin kanssa vähän vastalaukkaa ja laukkaväistöjä ja tehtiin paljon siirtymisiä, jotta sen saisi nopeammaksi avuille ja saisi sen vertymään kunnolla kyljistään, sillä toinen kylki on selvästi heikompi ja jäykempi kuin toinen. Pikku hiljaa hevonen alkaa kuitenkin jäämään kivasti pidätteisiin ja olemaan paremmin läpi kummastakin kyljestään. Pikku-Pimpulasta tulee kyllä vielä erittäin hieno hevonen, vaikka tavallaanhan se on jo sitä...

Jöpön kanssa käytiin myös hommissa tällä viikolla vähän useamminkin ja Jöpö on ihan vireessä. Lunta on nyt kivasti Jöpön omalla kentällä, joten se saa siinä hyvää reeniä kesän koitoksia varten. Eiköhän Jöpö kuitenkin jossain vielä pääse käymään kesällä, ainakin kuninkaallisissa, jossei muualla! :)

Oppilaani ovat myös edistyneet huimasti ja tällä viikolla on ollut ilo nähdä erittäin hyvää ratsastustakin oppilaideni tiimoilta. Mikä voisikaan olla sen motivoivampaa..?

Ja ensi viikonloppuna sitten Pietin kurssi Murden kanssa, ihanaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti