perjantai 3. lokakuuta 2014

Normiratsastuksia

Eilen oli siitä ihana päivä, että mulla oli koko päivä varattuna mun omille hevosilleni. Olen vieläkin vähän puolikuntoinen ja siitä johtuen olin raivannut kalenteriini pari kevyempää päivää rennompaan menoon. Olo kuitenkin tuntui jo kohtuullisen hyvältä, joten päätin kuitenkin liikutella omat hevoseni kerrankin oikein ajan kanssa ja kunnolla.

Aloitin Zorro-ponista, koska se on tosiaan kivan kevyt ratsastaa, joten sen ainakin saisi ratsastettua, vaikka olo osoittautuisikin odotettua huonommaksi. Kävimme ensin letkeällä maastokävelyllä, jonka jälkeen suuntasimme pellolle työskentelemään. Aluksi käynnissä oikein pehmeäksi ja kuulolle ja pohkeet hyvin lähelle ja sitten siirtymisiä. Kun siirtymiset tuntuivat helpoilta ja pehmeiltä, jatkettiin ravityöskentelyllä. Viime aikoina Pondeponi on ollut niskastaan vähän jäykkä asettumaan, joten työskenneltiin paljon voltteja, suunnanmuutoksia ja pohkeenväistömäisiä askeleita. Tehtiin myös muutamia pitkiä linjoja avotaivutuksessa, jotta sain ponin astumaan hyvin sisätakajalan alle  ja kantamaan kroppansa. Poni tuntui välillä ihan superhyvältä! Sitten laukannostoihin. Nämä ovat olleet viime aikoina selkeästi liian vähällä huomiolla, sillä poni yrittää vähän rykäistä itsensä yös ja rynnätä laukkaan. Nyt jäin istumaan ja odottamaan nostoa ilman ryntäystä ja tämähän tietenkin toimi. :) Poni teki maltillisia nostoja niin ravista kuin käynnistäkin. Vielä pari käännöstä vastalaukkaan, vähän ravia kasvattaen lopuksi ja sitten pitkät ohjat ja pellolla sikin sokin käyntiä. Hieno poni! Nyt alkaa tuntumaan, että poni on saanut voimaa ja askel alkaa kipittämisen sijaan myös kantamaan. Tapukset ponille ja takaisin tarhaan.

Seuraavana vuorossa oli Eemeli. Eemelin kanssa kierrettiin sama alkulenkki maastossa ja vetristeltiin siellä käynti oikein mukavaksi. Sitten pellolle pyörimään. Aluksi ravailtiin hetki ja etsittiin hyvää kaulaa ja tahtia. Aika pian siirryttiin laukkahommiin ja tehtiin siirtymisiä kootun laukan ja lähes lisätyn laukan välillä. Kylläpä lähti poni toimimaan kivasti, tuli hienosti kokoamisiin ja lähti myös venyttämään askeltaan. Tämä venyminenhän on Eemelille haastavampaa, sillä se on melkein kuin "syntynyt kokoon". Poni jopa vähän intoutui tästä harjoituksesta ja laittoi itsestään enemmän peliin kuin yleensä. Hyvä näin. :) Lopuksi tehtiin samaa homma myös ravissa ja saatiin kyllä aika kivaa fiiistä haettua siihen raviinkin. Pikku hiljaa alkaa Eemelin kroppa voimistumaan ja takapää saamaan kantovoimaa. Loistavaa! Sitten kävelyt ja takaisin tarhaan. Eemeli toimi kyllä kuin ajatus, on se vaan ihan mahtava pieni poni!

Viimeisenä sitten Murde hommiin. Vieläkin olo oli ihan kohtuullisen hyvä, niin pystyi jatkamaan kolmannenkin hevosen vielä putkeen. Murden kanssa käytiin yhtä lailla alkukävely maastossa ja sitten hommiin. Aloitin Murden kanssa käynnissä sulkutaivutuksilla ja takaosakäännöksillä. Williamin tunnilla tehtiin sulkutaivutuksia ja William esitti uuden ajatuksen sulkujen ratsastamiseen. Tai siis sellaisen ajatuksen, jota kukaan ei aiemmin ollut mulle vinkannut. Tämä oli se, että koko sulkutaivutus lähtee ulko-ohjan napakoista pidätteistä. Erittäin järkeenkäypää, mutta ei aivan niin helppoa toteuttaa äkkiseltään. Mä olen ennemminkin tottunut panikoimaan, että mites tää koko homma nyt menee ja miten mä nyt taivutan ja miten mä nyt saan tän kropan pysymään kasassa ja unohtanut miettiä niitä mun apuja sen kummemmin. Tämä oli siis hyvä herätys siihen, et ei se sulkutaivutus mitään rakettitiedettä ole vaan johdonmukaisilla avuilla kohtuullisen helppo tehtävä. :) Nyt siis harjoiteltiin tätä sit ihan vaan käynnissä ja sainkin Murden sitä kautta aika kivaksi ja kuulolle. Murde on luonnostaan varsin jähmeä ja sen vertyminen saattaa kestää kauankin, mutta tämän sulkutaivutuksen avulla sain sen kohtuullisen nopeasti aika kivaksi jopa pelkästään käynnissä. Käyntisulkujen jälkeen jatkettiin laukkasuluilla ja yksittäisillä vaihdoilla sulkujen jälkeen. Yllätyksekseni nekin sujuivat kohtuunopeasti kohtuuhyvin ja hevonen alkoi ajoittain olemaan jopa aika kivasti takajaloillaan. Päätin huvikseni kokeilla vielä muutamat sarjavaihdot ja yllättäen nekin sujuivat. Tein muutamia puhtaita sarjoja joka neljännellä ja ne tuntuivat jopa helpoilta. :) Ei huono. Sitten ratsu alkoi jo vähän väsähtämään, muttei siltikään heittäytynyt pois avuilta vaan teki edelleen työtä käskettyä... Olipa omituista! Ehkä me Murdenkin kanssa vielä joku päivä opitaan...

Näiden ratsastuksien jälkeen oli kyllä ihan superfiilis. Oli ihanaa olla taas kunnossa, jotta pääsi ratsastamaan kunnolla ja oli ihanaa ratsastaa näillä omilla ihanilla hevosilla. Lisää tätä!

Eemeli Tuomarinkylässä 2.8.2014

Ponde Tuomarinkylässä 2.8.2014

2 kommenttia:

  1. Olen katsellut blogiasi pitkään, tarvitset hevosen, jolla GB- hevosen kaula. Mielestäni se on nykyisissäsi puute esim. PG tasolle etenemisessä. Olet todella panostava ratsastaja ja senhän tulet saamaan:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kommentistasi! Ensin on opittava näistä hevosista mahdollisimman paljon ja vietävä ne niin pitkälle kuin mahdollista on. Niillä on kuitenkin vielä paljon annettavaa ja opetettavaa mulle. Sitten kun taitoa kehittyy, pystyy toivottavasti panostamaan siihen laadukkaaseen puoliveriseen olemassaolevien rinnalle. :) Toivossa eletään, että jonain päivänä on alla se hevonen, jonka kanssa päästään GP:tä starttaamaan. Ja toiveillahan on tapana toteutua, jos asiaan tarpeeksi uskoo. ;)

      Poista