sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Laatuponikilpailu

Osallistuimme poniemme kanssa Laatuponikilpailuun tänäkin vuonna. Viime vuoden huonojen fiilisen jäljiltä oli aluksi vaikeaa motivoitua lähtemään reissun päälle, mutta koska pidän tapahtuman ajatuksesta ja haluan sen nähdä tapahtuvan jatkossakin, lähdimme kuitenkin reissuun. Tänäkin vuonna matka oli pitkä, mutta onneksi ponit ovat jo tottuneet matkustamaan näitä hieman pidempiäkin reissuja. Suuntasimme siis sunnuntaiaamuna Poriin, Yyterin ratsastuskeskukseen ponit kyydissä.

Zorro oli ilmoitettu sekä askellaji- että estepuolelle ja Eemeli pelkästään askellajeihin. Kun pääsimme aamusta paikalle, laitettiin Zorro heti kuntoon ja lähdettiin ihmettelemään maailmaa. Estekoe sekä verryttely olivat kentällä, jonka ympärillä oli hevosia tarhailemassa. Tästähän vähän meidän pikkuorhimme otti kipinää, mutta onneksi tyynen rauhallinen Emma istui selässä ja ravaili ponin rennoksi. Estekoe osoittautui olevan varmaan melkein puolisen tuntia myöhässä kun Zorron vuoro vihdoin oli esittää osaamistaan.

Estekoe sujui mukavissa merkeissä ja Emma ja Zorro selvittivät tehtävät hienosti. He eivät yhdessä ole juurikaan vielä näinkään isoja esteitä hypänneet, mutta tulipahan sekin nyt kokeiltua. :) Pari virhettä matkalle sattui kun Pondeponi ei ihan jäänytkään toivotusti pidätteeseen, mutta ei mitään katastrofaalista kuitenkaan. Olimme supertyytyväisiä sekä poniin että esittäjään. On hienoa, että 5-vuotias ori on niin toimiva, että sen voi helposti poniratsastaja esittää. Sellaisiahan niiden ponejen kuuluu ollakin, lasten kanssa toimivia ratsuja!

Alla vähän kuvamateriaalia Zorron estekokeesta:

Verkkailua
Mitäs nyt? 
Tais vähän lähtee mopo käsistä..? 
Mielenkiintoinen etujalkatekniikka!
Jiiihaaaaaaa, se lentää!
Ihanat!
Esteiden jälkeen suunnattiin rakennearvosteluun. Tänä vuonna kummatkin ponit oli esittämässä hovikuvaaja itse. Keväällä oli harjoiteltu RJL-päivillä ja nyt pääsi taas tositoimiin. Vielä huomaa, että esittäminen on aika uutta ja moni asia jää miettimättä, mutta pääosin kuitenkin homma onnistui aika kivasti. Ensin vuorossa oli Zorro eli Pondeponi, jonka kanssa homma onnistui muutoin varsin mallikkaasti, mutta ravia eivät vaan saaneet esitettyä. Ponde olisi halunnut mutustella ohjia tai painia sen sijaan, että olisi ravannut siivosti vierellä. :) Mutta tulipahan nyt kuitenkin esitettyä... Eemeli sen sijaan ei ollut ihan ryhdikäs oma itsensä vaan enemmänkin vähän chillasi turhan paljon eikä esittäjä saanut vireyttä löytymään ihan normaaliin tapaan, taisi esittäjää jännittää enemmän. ;) Eemeli kuitenkin käveli ja ravasi varsin mukavasti. Ihan hyvä fiilis näistä jäi, sillä nyt olikin juuri tarkoitus harjoitella jälleen kerran näitä esittämistilanteita. Mä olen niissä itse ihan surkea, joten jonkun muun ne täytyy meillä kuitenkin hoitaa. ;) Esitin Ponden itse 2-vuotiaana Laatuponikilpailun rakennearvostelussa ja sen pisteet laski kuukautta aikaisempaan esitykseen samoilla tuomareilla 6 pistettä. Eli kyllä siinä saa ihan itseään syyttää, et mitä on mennyt tekemään...

Sitten olikin jo kiire päällä, sillä Ponden vuoro askellajikokeeseen oli samaan aikaan kuin lopeteltiin Eemelin kanssa rakenteessa. Aamun estekokeet olivat hieman venähtäneet aikataulustaan ja siksi näin. Ehdin verrytellä vain muutaman minuutin ennen kuin pitikin jo olla radalla. Yhtään siirtymistä tai mun ainaisia verryttelysuosikkeja pohkeenväistöjä en ehtinyt tekemään vaan ehdin ainoastaan kevennellä pari kierrosta ja nostaa toisen laukan. Verryttely aikatauluvalvoja oli ärhäkkää ja ymmärtämätöntä sorttia, vaikka järjestäjiltä olin kysellyt, että saanko mennä askellajikokeeseen myöhässä, kun aikataulut olivat venähtäneet. Tämän verkkanatsin kanssa asiointi oli siinä määrin haastavaa, että päätin sitten jättää verryttelyt suorittamatta ja suunnata radalle ennen kuin olisin ollut vielä vihaisempi. ;)


Olin vielä tehnyt niin hölmön virheen, että en ollut tarkistanut ajoissa askellajiohjelmaa vaan olin olettanut, että ohjelma on sama kuin ennenkin. No eihän se todellakaan ollut ja yritin sen sitten opetella edellisenä iltana... Jouduin siis keskittymään myös radalla ihan liikaa siihen, mihin pitäisi seuraavaksi mennä sen sijasta että olisin voinut keskittyä ratsastamiseen. Ei näin!


Ponden askellajikoe meni siis hyvin hämmentävissä merkeissä kun yritin luotsata ponin läpi kuvioiden. Poni ei juuri taipunut eikä tullut pidätteisiinkään niin kuin toiveissa olisi ollut, mutta teki kuitenkin tehtävät suurin piirtein oikeissa kohdissa. :) En todellakaan ollut tyytyväinen suoritukseeni radalta pois päästyäni, muttei sitä ollut onneksi aikaa vatvoa kun piti käydä vaihtamassa Eemeli alle ja palattava tositoimiin.


Tuomarit tsekkailee.

Ravilisäyksistä tuli kehuja!
Nii nättii, nii nättii.
Lauggaaaaaa
Venyy pidemmälle kaulalle
Aikaa ei todellakaan ollut tässäkään välissä, joten en edes ehtinyt letittää Eemeliä, vaikka yleensä aina olen nuo cobit esittänyt askellajikokeessa letitettynä. Nyt sitten mentiin tukka hulmuten... Tässä vaiheessa oli menossa estepalkintojen jako, joten verryttelykentälle ei ollut mitään asiaa. Kävelin siinä sitten pihalla ympäriinsä ja palkintojenjaon loppuvaiheessa päädyin sekaan verryttelemään. Enpä Eemeliäkään muutamaa kierrosta enempää ehtinyt siinä verrytellä kun minut jo kuulutettiin radalle. Siellähän siis ei muutoin kuulutuksia juuri ollut, mutta verkkanatsi oli ilmeisesti huomannut, etten hänen pyyntöjään ollut hirveästi kuunnellut... :)


Radalle päästyäni kävelin aitojen reunaa pitkin ja siirsin Eemelin raviin. Raviin siirryttyään Eemeli kuitenkin säihkähti jotain reunalla ja livahti sivuun, horjahdin tästä johtuen ja Eemeli säikähti mun horjahdusta niin, että lähti pukkilaukassa sivulle. Oli kyllä elämäni ensimmäinen putoaminen valkoisten aitojen sisäpuolella hyvin lähellä. ;) Sain kuitenkin asentoni pysähtymään paikalleen ja sitä myöten Eemelikin pysähtyi ja sain kammettua itseni takaisin selkään... Eemeli kuitenkin jännittyi tästä tapahtumasarjasta sen verran paljon, etten meinannut saada sitä oikein enää rauhoittumaan. Keväällähän Eemeli saattoi vielä jännittyä näin useastikin, mutta pitkiin aikoihin ei ole moista tapahtunut. Piti siis muistin syövereistä yrittää keksiä, että milläs ponin saikaan rauhoittumaan. Jonkun verran sain kuin sainkin ponia takaisin kuulolle ja rentoutumaan, mutta en ihan niin hyvin kuin olisi pitänyt, jotta olisi saanut rennot askellajit esille.



Radan aikana saatiin Eemelin kanssa sekä huonoja ja hyviä pätiä aikaiseksi. Jännittyneisyyden takia en saanut ponia rentoutumaan selästään ja siitä johtuen käynti jäi jännittyneeksi ja kiireiseksi, samoin ravilisäyksissä tuli rikkoja. Laukkaohjelmassa poni alkoi onneksi jo rentoutumaan ja viimeiset laukkapätkät oli jopa jo aika laadukkaita taas.

Pötkii, pötkii.
Kohtuullisen jännittynyttä...
Ravi venyyyyy...
Laukkaa lisäten, jiihaa!
Lopputervehdykseen
Lähtökohdat huomioon ottaen, olin kuitenkin varsin tyytyväinen Eemelin suorittamiseen. Se selkeästi säikähti mun horjahtamista satulassa ja herkkämielisenä ponina jännittyi moisesta tilanteesta aika paljon. Saimme kuitenkin keräiltyä itsemme hyvin ja suorituksessa oli paljon hyvääkin. Eemeli on kyllä niin superponi ja sen kanssa on aina kiva käydä näyttäytymässä. :)

Jäimme Eemelin kanssa odottelemaan palkintojenjakoa, sillä laatuponikisassahan kaikki pääsevät aina palkintojenjakoon. :) Siinä odotellessamme saimme vihdoin pisteitä ja arvioita tietoon ja olin kyllä ihan supertyytyväinen tänä vuonna siihen, että tuomarien arviot täsmäsivät täysin omaan näkemykseeni. Papereita oli ilo lukea. Eemelistä sanottiin, että se on "Hieno, potentiaalinen poni". Ponden askellajipaperista löytyi arvio "Laadukas kilpaponi" ja estepaperista "Loistava esteponi, valtava kapasiteetti". Toki yhtälailla löytyi sieltä ne heikkoudetkin, Eemelin käynin kiireisyys ja alun jännittyneisyys sekä Ponden matalaryhtisyys.

Iloisin mielin siis palkintojen jakoon ja sen jälkeen kotia kohti! Kiitokset järjestäjille hyvin järjestetystä kilpailusta, kanssakilpailijoille äärimmäisen tiukasta kilpailusta sekä etenkin Siljalle ja Sandralle näistä hienoista poneista! Tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin kohti uusia koitoksia! :)

Tyytyväiset!
Onnelliset!

4 kommenttia:

  1. Oot tosi taitava! :D ja ihunat ponit :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tulipa hyvä mieli kommentistasi. :) Ja jooooooo ponit on kyl aivan ihania! <3

      Poista
  2. Olitte hyviä ja erityisesti Eemeli on upea :) Jaan täysin tuntemuksen verkkanatsin suhteen ;) Meilläkin jäi verryttely tekemättä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Eemeli on kyllä ihan mieletön poni. <3 Ihanaa kuulla, että en ollut verkkanatsin ainoa kohde. :) Verryttelyhän on aivan yliarvostettua... ;)

      Poista