torstai 17. huhtikuuta 2014

Vihti 6.4.2014

Pari viikkoa sitten ruvettiin Eemelin ja Murden kanssa pikkuhiljaa tähtäilemään seurakisoihin Vihdissä sunnuntaina 6.4.2014. Ajatuksena oli saada Eemelille rata alle ennen Ypäjää ja Murden kanssa harjoitella vielä yksi He A-rata ennen siirtymistä sille tasolle aluekisoissa. Meillähän Murden kanssa on aina ongelmia nimenomaan kisoissa, kun hevonen jännittyy ja jää hitaaksi eikä siellä tietenkään ole kepukkaakaan mukana auttamassa ja herättelemässä sitä horroksestaan, joten olen yrittänyt pitää aina tähän asti radat mahdollisimman helppoina. Nyt kun on kuitenkin jo ihan kivasti hyviä ratoja He B-tasolta alla ja muutama rataharjoitus He A-tasolla tehtynä, oli omasta mielestäni sopiva aika lähteä miettimään ihan oikeaa suorittamista He A-tasolla.

Treenit viikolla sujuivat ihan mukavasti, kuvioissa oli mukana alkuviikosta maastoilua, puolessa välissä viikkoa juoksutusta kera puomien ja lähempänä itse kilpailuita sitten myös ratsastusta. Murden kanssa maastoilu sisälsi jälleen kerran mielenkiintoisia tilanteita, mutta toki myös paljon hyviä pätkiä. Se yksin maastoillessaan huolestuu aina ajoittain hieman, mutta onneksi tokeentuu nykyään jo aika nopeastikin. Eemeli sen sijaan on ihan super maastoponi, sen kanssa on käyty kunnonkohotuslenkeillä maastossa hölkkäilemässä ja se on jo oppinut hieman eteenpäinlaukkaamisen ajatustakin. Aluksi se meni vaan semmosta mukavaa tätilaukkaa pitkin teitä ja hidasti aina kurveihin, jotta näkee varmasti mitä edestäpäin on tulossa vastaan. :) Torstaina Anni hyppäsi vähän kummallakin, Murdella ihan kunnollisia tehtäviä ja Eemelin kanssa ihan pieniä harjoituksia. Lauantaina ratsastin kummatkin sileällä ja yritin saada ne kivasti läpi ja kuulolle. Kummankin kanssa sai ihan tehdä töitä, mutta lopussa kiitos seisoi ja allani oli kuuliaisia hyvin toimivia ratsuja.

Ihan hyvillä mielin siis lähdettiin sunnuntaiaamuna kohti Dressage Centeriä. Ensinnä vuorossa oli Eemeli, jolla oli ratana He B: Nuorten hevosten kenttäohjelma. Verryteltiin Eemelin kanssa ensin sisällä maneesissa, jossa oli verryttelyt ryhmissä. Eemeli oli varsin energinen ja innokas, kuten aina. :) Se olisi halunnut laukkailla menemään vimmana, mutta joutuikin keskittymään työntekoon. Mutta mikä parasta, poni oli jälleen kerran maneesissa kuin kotonaan. Sitä ei huolestuttanut pöytäliinat eikä kouluaidat, siellä se mennä pörötteli ihan niin kuin aina aiemminkin...



Maneesiverryttelyn jälkeen mentiin vielä ulos verryttelemään lisää muutaman ratsukon ajaksi. Pitkä verryttely sopi tällä kertaa hyviin Eemelille, sillä se oli täynnä virtaa ja sain sitä verryttelyn aikana edes hieman kuulolle ja malttamaan. Hyvä, että lapsella on intoa, sillä sitä tarvitaan! :)

Rata meni hyvin vaihtelevissa merkeissä. Ravissa Eemeli ei vielä jaksa kantaa ihan toivotulla tavalla, mutta pikku hiljaa sekin alkaa löytymään. Tällä kertaa ravi jäi kuitenkin vähän kiireiseksi, mutta lisäys taas onnistui erittäinkin hyvin! Kolmen askeleen käyntipätkästä erehdyin lähettämään ponin jalalla eteenpäin ja siitähän se sätkähti ja totesi mulle, että "vähempikin riittää". Aina välillä Eemeli on hieman dramaattinen kaveri... :) Mutta tulevaisuutta ajatellen sekin on vain oikein hyvä asia!


Käynti oli yllättävän rauhallista, mutta vielä lyhyttä jännittyneisyyden vuoksi. Laukka itsessään oli eemelimäiseen tapaan varsin hyvää, mutta alaspäinsiirtymisissä se tuli vielä vähän vahvaksi, josta rokotettiin toki pisteissä aika paljolti.


Lopputuloksena yllättävän kovatasoisessa luokassa oli reilu 57%. Pisteet eivät ehkä meille juuri tee kunniaa, mutta fiilis radalla oli jotain aika uutta. Poni oli kuulolla ja teki työtä käskettyä ihan täysin hötkyilemättä lukuun ottamatta sitä käynnistä raviin siirtymistä, jossa mä unohdin, ettei jalkaa saakaan nyt käyttää niin kuin kotona. :) Eli silloinkin teki siis ihan juurikin sitä, mitä pyydettiin... En vaan osannut pyytää oikein. Olin ihan supertyytyväinen poniin, se teki jälleen hyvän radan ja oli NIIIN viisas.

Eemelin jälkeen oli Murden vuoro. Murdella oli ohjelmana He A: Kenttäkilpailuohjelma nro 6. Verkassa olin aivan hukassa, katselin vain kaikkia superhienon näköisiä hevosia ja ratsukoita, jotka olivat starttaamassa samassa luokassa ja pohdin, että miksi ihmeessä olen tuonut matalakaulaisen, hitaan, kiharakarvaisen hevoseni tänne näiden hienojen hevosten joukkoon, vaikkei me mitenkään olla talven jäljiltä sillä tasolla ja miksi mun pitää aina yrittää kaikkea, mikä ei vaan ole mahdollista jnejnejnejne. Oikein letkee fiilis oli siis verkassa. ;) Noooooh, eipä siinä sit auttanut todeta kuin että täällä nyt ollaan ja paree vaan yrittää saada hevonen mahdollisimman ryhdikkääksi ja nopeaksi ja ratsastaa siitä ulos niin paljon kuin vain on mahdollista. Tämä alkoikin tuottaa pikku hiljaa tulosta ja vähitellen hevonen allani alkoi toimimaan aika kivasti ja tuli paljon nopeammaksi ja ryhdikkäämmäksi. Se on siis mahdollista!!!!!!



Olin verkkaryhmän ensimmäisenä vuorossa ja jäin yksin maneesiin muiden lähtiessä pois. Sen sijaan, että Murde olisi tästä hätääntynyt, se skarppasi ja rupesi liikkumaan vielä paremmin kuin aikaisemmin. Juuri ennen kuin ratsastin sisään radalle, menin pitkän sivun sellaista ravia, etten ollut enää ihan varma onko allani oma hevoseni. :)


Ratsastin sisään radalle ja odotin, koska vire katoaa. Fiilis oli niin käsittämätön, etten oikein osannut edes enää ratsastaa hevostani siellä aitojen sisäpuolella. Mutta siis ravilisäyksiin Purde lähti niin, ettei ole ekä koskaan aiemmin lähtenyt, väistöt olivat hyvät (etenkin jos olisin vielä muistanut ratsastaa paremmin), voltit olivat kohtuulliset ja pysähdys-peruutuskin kelvollinen. Käynti oli videolta katsottuna pitkää ja letkeää. Laukkaohjelmakin meni kohtuullisesti, ilman vaihtoja ainakin, tosin laukkalisäykset jäivät vähän vaisuiksi. Olin radan jälkeen aivan äimän käkenä. Hevoseni oli kerrankin liikkunut eteen läpi radan ilman kepukkaa!!!!!!!! Kyllä siitä siis vielä kunnon kouluratsu leivotaan, en ole menettänyt sittenkään toivoani... :) Tuloksena oli joku noin 59% ja sijoitus oli ensimmäinen ei-sijoittunut... Eli ei se sit onneks ihan niin huono ollutkaan, vaikka lähtökohdat ei parhaat mahdolliset olleetkaan!





Nyt voi taas hyvillä mielin jatkaa treeniä kummankin kanssa tämän päivän suoritusten jälkeen. Kaikki on mahdollista kun vaan opettelee vaatimaan itseltään ja hevoseltaan riittävästi ja riittävän usein :)

7 kommenttia:

  1. Eemeli on kyllä niin ponny mun makuun, magee :))

    Mutta toi verkassa muide ratsukoiden katsominen... Hyvä, että joku muukin tekee niin ja sillä tavoin nostaa omat fiilikset ihan omiin sfääreihin ;)) Mutta onnittelut itsensä kasaamisesta, niin ne hevoset vaan välillä positiivsesti yllättävät :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eemeli on! :)

      Joo, mä oon melkein päässyt jo eroon tosta mun verkka-angstisa, mut aina välillä se kyllä nostaa päätään. Etenkin jos on paljon ihan oikean kouluhevosen näköisiä hevosia liikenteessä ja sit minä mun kiharakarvaisella mäyräkoira-Murdellani. :D

      Nyt kyllä oppi aimo annoksen itsensä kasaamisesta ja siitä tulikin ihan superfiilis!

      Poista
  2. Kovin on äitinsä näköinen Murde :) (ihastuin Murden emään, kun asui aikoinaan Jokelassa ja sain käydä paristi kyydissäkin). Blogiasi on todella mukava lukea, kirjoitat hyvin ja analysoit suorituksiasi ja harjotteita tosi kivasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokse kommentistasi!

      Joo, paljon on samaa näköä kuin äidissään! :) Äiti oli kyllä aikamoinen persoona (kuten poikansakin), itsekin tunsin Bambin aika kivasti, mutta kyydissä en koskaan päässyt käymään.

      Kiva kun tykkäät lukea! Mä oon ollut jotenkin vähän kriisissä tän bloggailun kanssa viime aikoina, mut yllättäen löytyykin sitten aina motivaatiota kun kuulee ihmisiltä, kuinka tätä tykätään lukea ja lukemisesta on saattanut olla joillekin ihan konkreettista hyötyäkin! :)

      Poista
  3. Ihku-Eemu! Ja pointsit Murdelle liikkumisesta! :D Tuskailen edelleen sen hieman tahmaisen ratsuni kanssa, mutta olen jo onnistunut löytämään kaksi eri vaihdetta sekä käynnissä että laukassa! Huimaa edistystä siis. Ravi on harmillisen yksivaihteinen ja tasaisen tahmainen edelleen. Ehkä tästä vielä noustaan, olet inspiraation lähde ;) Ja hei, mikäli joskus tulee kirjoitusaiheen puutosta, niin lukisin todella mielelläni jotain pientä info/näin-minä-teen -pakettia nuoren hevosen ratsukouluttamisesta, ihan vaikka satulaan laitosta alkaen ja mitä asioita ylipäätään nuorukaisille opetat ja mitä niiltä odotat. Niinkin tavallinen asia kuin "peruskoulutettu" tuppaa olemaan hyyvin löyhä käsite hevospiireissä, ja tyylejä on monia, joten kiinnostaisi ainakin minua kovasti, että miten sinä näistä jo valmiiksi hienoista nuorista poneista ja hevosista taiot yhä hienompia ja kauniisti liikkuvia ratsuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla teidän edistymisestä. Oon monesti pohtinut, et onko teidän asia ollenkaan edennyt. :) Kyllä niitä vaihteita sieltä vaan löytyy vähitellen, meillä on mennyt vasta neljä vuotta siihen Murden kanssa, mutta koko ajan kuitenkin asia etenee... ;)

      Kiva idea, vaikkakin aika laaja aihealue ja kokonaisuus. Pidän mielessä, sillä hyvin voisin moisesta aiheesta ajatella kirjoittavani. Voisin vaikka tehdä sen käyttämällä pääasiallisena esimerkkinä tota Pondea, kun sen olen tehnyt ihan alusta asti itse toki taitavien ihmisten avustamana eli siis stuntteja on käytetty, mutta homma on silti pääasiassa ollut omissa hyppysissäni..! :)

      Poista
  4. Kivaa! Ja ymmärrän kyllä että on laaja alue, mutta tosiaan oman aikasi ja mielenkiintosi kehyksissä jonkinlainen tiivistetty pakkaus olisi ihan mahtava! :)

    VastaaPoista