lauantai 5. huhtikuuta 2014

Sitä sun tätä

Hohhoijaa, josko sitä kohta puolin alkaisi saamaan tätä blogiakin ajan tasalle kaikkien tapahtumien ja treenien osilta... :) Viikonloppuna on tiedossa taas uutta hauskaa ohjelmaa, joten jos vaan saisi kaikki tärkeimmät menneet raportoinnit suoritettua nyt tässä postauksessa. Odotettavissa on siis pitkä ja sekalainen teksti.

Koska sekä Eemeli että Murde saivat omat treenipostauksensa aiemmin, joutunen kirjoittelemaan herra Moniponinkin kuulumisia. Pondeponi on palannut kuvioihin mukaan varsin vakuuttavasti. Jaksan olla sen hyvinvoinnista huolissani päivästä toiseen. Selkäongelmat ovat sen verran ikäviä omakohtaisen kokemukseni mukaan, että en aina jaksa niiden uskoa parantuvan sitten kuitenkaan. Joudun kuitenkin ehkä vähitellen uskomaan, että poni alkaa olla kunnossa. :)

Olen nyt tehnyt sen kanssa paljon vaihtelevaa duunia ja viimeiset kolmisen viikkoa säännöllisemmin ja enemmän ajatuksella. Siihen asti on tehty pohjien mukaan leikkiä ja laulua koko alkuvuosi lukuun ottamatta meiän vakavamielisiä estetreenejä tammikuussa... ;) Nyt olen juoksutellut Pondea säännöllisesti riimunaruvirityksellä, jolloin se venyttäisi selkää oikein superhuolella, sen liikutuksiin on lisätty paljon puomeja, jotta sen ristiselkä ja SI-nivel saisi mahdollisimman paljon liikettä ja lisäksi se on tietenkin päässyt maastoilemaan paljon ja hieman myös hyppäämään.

Moniponi tuntuu ihan superhyvältä ratsastaa tällä hetkellä. Välillä se toki ehkä innostuu hieman jostain ja saattaa tulla vahvaksi, muttei koskaan äärettömän vahvaksi. Se tekee hyvällä motivaatiolla duunia ja ihan mitä vaan pyydetään. Se pääsi superlikaisena myöskin kuviin sinä eräänä takatalven päivänä ja vaikkei se superedustuskuntoiselta kuvissa näytäkään, on ehkä pakko kuitenkin laittaa muutama treenikuva näytille.




Viikko sitten sunnuntaina Ponde pääsi kuin pääsikin pitkästä aikaa valmentautumaan. Sen kanssa kaikki on niin helppoa ja simppeliä, että se on yleensä se, joka vähiten tarvitsee valmennusta ja siten joutuu useimmin jäämään kotiin valmennusretkiltä. Nyt halusin kuitenkin käydä sen kanssa jossain ennen kuin ilmoitan sen Ypäjän kisoihin. Suunta otettiin siis kohti Vihti Dressage Centeriä ja tällä kertaa valmentajana oli Tiina itse.

Pitkästä valmentautumistauosta huolimatta poni suoriutui tehtävistään paremmin kuin hyvin. Se teki ihan kaiken mitä pyydettiin eikä pyynnöt olleet kovin vähäisiä. Tunti aloitettiin ihan perustyöskentelyllä, pidätteet läpi ja enemmän painoa takaosalle, etuosa kevenemään. Tämä toimi hyvin ja pikku hiljaa pidätteiden kautta sain myös jalat lähelle ja pääsin ratsastamaan ponia entistäkin paremmmin.





Näiden jälkeen lähdettiin tekemään vähän "temppuja". Aloitettiin pohkeenväistöillä, jotka sujuivat erittäin hyvin. Välillä ote hieman herpaantui muiden hevosten pyöriessä lähistöllä, mutta muutoin nämä sujuivat yllättävänkin hyvin. Kotona näistä on talven aikana neuvoteltu kun poni on ollut aavistuksen herkkänä jalalle ja saattanut vähän innostua liikaa väistättävästä jalasta. Ponde on lisäksi ihan superherkkä painoavuille ja jos paino ei ole prikulleen oikein kyydissä tehtävään nähden, hämmentyy poni helposti.




Pohkeenväistöjen jälkeen Tiina kyseli, olenko tehnyt avoja ponin kanssa ja totesin, että ennen oripäiviä viime vuonna ajateltiin paljon avoa, jotta saatiin raviin lisää ilmaa eli on meillä niistä käsitys. Jatkettiin avoilla siis. Avot tuntuvat olevan ponille vielä helpompia kuin pohkarit. Taivuttaa vaan ja antaa mennä ja kas vain, meillä on superavotaivutus.





Kun avotkin oli näytettynä, vaikeutti Tiina vielä meidän elämäämme ja halusi nähdä muutaman sulkutaivutuksen. Mietin mielessäni, että en todellakaan koskaan ole ponilla mitään sulkujen tapaistakaan tehnyt, mutta ei muuta kuin soitellen sotaan. Ja jälleen kerran tämä ihana poni teki työtä käskettyä ja suoritti sulut erittäin mallikelpoisesti. On se vaan ihan käsittämättömän yritteliäs poni ja ratsastettavuudeltaan täysi kymppi!




Sulkujen jälkeen alkoi pikku hiljaa riittämään, mutta vielä Tiina halusi nähdä muutaman lisäyksen. Lisäyksiä kun ei olla nyt päästy harjoittelemaan, oli ne varsinkin aluksi hukassa ja laukka herkässä. Muutamia harjoituskertoja suoritettua, alkoi poni taas muistamaan, mistä on kysymys. Ei se mitään huimia lisäyksiä edelleenkään vielä suorittanut, mutta Tiinan mielestä aivan riittäviä. Ja kyllähän ne näin kuvista katsottuna jälkeen päin ovat aivan tunnistettavissa lisäyksiksi.




Valmennuksen jälkeen oli loistofiilis. Poni on hieno ja sai todella paljon kehuja. Tästä ponista olisi kuulemma Suomen kouluponien kärkeenkin... Ja mä kun aina luulin, et tää on semmonen esteponi!!!! Niin sen vaan näkee, että kun ponilla on hyvä asenne ja ratsastettavuus, siitä on melkein mihin vain. Nyt pitäisi vaan sitten miettiä, että mitä tämän ponin kanssa tekee. Pitäisikö se myydä vai pitää vai kenties jossain vaiheessa leasata jollekin taitavalle poniratsastajalle. Jos jollain on hyviä ideoita tämän ponin suhteen niin saa toki laittaa viestiä. Siihen asti, että keksi ponille pläänin, se olkoot mun kouluratsuni ja startatkoot 5-vuotiaille sopivia juttuja Eemelin seurana. 

Sitten aletaankin olemaan aika pitkälti ajan tasalla noiden omien hevosten treenien kanssa. Tästä viikosta mainittakoot, että on menty maasto- ja estepainotteisesti. Yhtäkään varsinaista sileän treeniä ei ole vielä tehty. Huomenna sitten vihdoin niitä sileän treenejä ja sunnuntaina tähdätään jälleen kerran Dressage Centeriin harrastamaan!

Sitten voitaisiin käydä läpi muiden hevosten viimeaikaisia reenejä. 

Samin kanssa on keskitytty perustreeniin ja kunnon kohotukseen. Pikku hiljaa alkaa tulla ihan kivoja fiiliksiä ja se alkaa toimimaan vähän ryhdikkäämmässä muodossa ja pienemmillä avuilla herkemmin. Pitäisi vaan muistaa aina olla supertarkka itse treeneissä, että se reagoi jokaikiseen apuun eikä vaan joka toiseen tai joka kolmanteen. Kun sen ratsastaa pehmeäksi ja herkäksi, on vain taivas rajana. :) Kunhan kenttä vaan sulaa lopullisesti, päästään jatkamaan vaihtoharjoituksia. Huomenna olisi taas tarkoitus reenailla Samin kanssa ja ensi viikon viikonloppuna olisi tarkoitus startata Ypäjällä kansallista He A:ta todella pitkästä aikaa. :) Jännä nähdä, missä vireessä ollaan...

Kerma-ponia on höystetty tuttuun tapaan ja sen kanssa käytiin ne yhdet kilpailutkin töräyttämässä. Treeneissä on keskitytty etsimään malttia ja suoruutta ja ajoittain kumpaakin on nähty. Tänä viikonloppuna Kerma onkin sitten Samia tuuraamassa Henrik Höperin valmennuksissa Ypäjällä ja valmistautuu kauden avauskisaan Ypäjällä loppukuusta. Sen jälkeen alkaakin höylääminen kohti kantakirjausta ja ehkä jopa mahdollista aluekisadebyyttiä..? Mene ja tiedä.

Vilppu on palannut tositoimiin kaiken maailman kova kenttä-ongelmien sun muiden jäljiltä ja kävi myös Tiinan tunnilla viime sunnuntaina. Koska en ollut päässyt juurikaan Vilpun kanssa reenailemaan ennen sitä, sujui tuntikin hieman alavireisesti. Oli mukana joitakin hyviäkin pätkiä, muttei yhtään niin paljon kuin edellisellä kerralla muutama kuukausi sitten. Tunti kuitenkin herätti meidät siihen todellisuuteen, että jos mielii kasvattajakilpailuun, on aloitettava ihan oikeat treenit heti ja nyt. Tästä tulistuneena ratsastin Vilpun keskiviikkona ja torstaina ihan uudella asenteella ja tähän hyvin asenteelliseen suomenhevostammaani minun uusi asenteeni puri. Pääsin kuin pääsinkin ongelmiamme ratkaisemaan ja teimme monia asioita paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Rastin paikka seinään! Muutama kuva vielä meidän tämän hetkisestä menosta Tiinan tunnilta: 








Tokaj on keskittynyt tällä hetkellä täysillä työhönsä omistajansa ratsuna. Keskiviikkona kuitenkin kävin senkin kyydissä näyttämässä Viivulle jotakin tehtävää ja kun sitä siinä sitten ratsastelin, tuli meille jostain mieleen, että kokeillaanpa ratsastaa läpi Pyhä Yrjö. Niinpä mä sitten kurvailin läpi Pyhän Yrjön pariin otteeseen. Eipä se nyt vielä mitenkään loisteliaasti onnistunut, mutta tuli kuitenkin sellainen fiilis, että se päivä, jolloin se onnistuu riittävän kivasti, ei ole enää kaukana. :) Sarjojen kanssa mulla on Toksun kanssa eniten tekemistä, sillä sen mielestä on kiva lisäillä pari kakkosta nelosen sarjaan ja sen semmosia hauskuuksia.... Mut kyllä mä ne sarjatkin vielä selätän! 

Tällä kuluneella viikolla olen näiden normiratsujen lisäksi päässyt vielä monien muidenkin ratsujen selkään. Joukossa mm. Murden pikkusisko Minimurde ja Jillan Torsten! Viimeisimmästä voitte lukaista postausta tietenkin Jillan blogista!

6 kommenttia:

  1. Ihanaa lukea pitkästä aikaa Ponde-kuulumisia, on se upea poni!!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeeeee! No se on ihan superupea! <3 <3 <3

      Poista
  2. Onpa Ponde Poni ihan huippuhieno !
    Upeita kuvia, jälleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks! Kyllä se aika hieno munkin mielestä on ja etenkin ihan super ratsastettavuudeltaan. :) Ja kuvaajalla oli kyllä hyvä päivä, jälleen kerran!

      Poista
  3. Hei sähän olit viikonloppuna Ypäjällä kisoissa. Mä olen se joka heilu siellä verkka alueella kamera kädessä. Jos haluat niin voin lähettää sulle kuvia sieltä kisoista? Kun mulle niitä taisi kertyä teistä ihan mukava määrä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joooo, jeeeeee! Ihanaa, koitinkin etsiä sua käsiini hevostalli.netistä. :) Eli ihanaa, kun otit yhteyttä. Sähköposti on rantamilja@gmail.com, jos sinne haluat laittaa tai jos lataat nettiin ne, niin kerro ihmeessä mihin. :) Kiitokset tsiljoonittain jo etukäteen!

      Poista