Letkistelyä

Torstaina oli ohjelmassa paljonpaljon heppailua. Kävin ensiksi Murden kanssa puuhastelemassa ja koska sillä on meneillään vähän kepeämpi viikko kaikkien rankkojen reenien välissä, päädyin sen kanssa vain radalle kävelemään ja ravailemaan sekä myös pellolle kävelemään ja ravailemaan. Pellolla oli niin paljon lunta, että siellä oli jopa jokseenkin haastavaa ravailla, mutta välillä sain muutamia askeleita ravia kuitenkin irti Murdesta. :) Ravissa oli kohtuullisen haastavaa pysyä kyydissä, sillä Murde kauhoi menemään aika isosti siellä lumenpaljoudessa. Hengissä selvittiin ja taas on yksi kerta enemmän käyty aitaamattomalla alueella hengaamassa... Oli aika ihanaa!

Siitä jatkui matka Jöpölle, jonka kanssa harrastettiin myös hankitreeniä. Tehtiin vähän laukannostoja hangessa ja siinä olikin puuhaa vanhalle herralle. Oli kyllä varsin hauskaa senkin kanssa. Pitää vielä muistaa nauttia lumesta, sillä kohta sitä iloa ei taas ole hetkeen! Vaikka kyllähän muakin toki välillä toi lumenpaljous ahdistaa, mutta ei niin paljon, ettenkö jaksaisi siitä iloita, että pääsee lumessa pompottelemaan pokujen kanssa...

Jöpöltä jatkui matka Samille ja Kermalle. Kermalle oli tilattu uusi satula kokeiluun, sillä tähän asti se oli saanut lainata Samin satulaa, mutta nyt oli kokeiluvuorot käytetty. ;) Kermalle istui Batesin Caprilli kuin nenä päähän ja sillä sitten mentiinkin kentälle töröttelemään. Pidettiin vielä tiukasti kiinni taluttajasta, sillä en ollut kovinkaan varma edelleenkään ohjauksen toimivuudesta. Mentiin ensin pitkät pätkät käyntiä ja sitten ravia kumpaankin suuntaan. Harjoiteltiin samalla vähän tunnistamaan, että mitäs se oikea pohje mahtaakaan tarkoittaa ja myös, että voiko pysähtyä luvatta portin kohdalle. Homma sujui huomattavasti paremmin kuin edellisviikon ratsastelut ja lopuksi jo menin ihan ilmankin taluttajaa/liinassapitäjää ja taivuttelin vähän ponia, kun on niin kovin jäykkä ja haluaisi mennä vähän miten päin sattuu... Kerma tuntui lopuksi varsin lupaavalta pieneltä ratsun alulta!

Sitten Samin selkään ja menoksi. Sami tuntui Kerman jälkeen niin kovin isolta... :) Tehtiin sen kanssa vähän siirtymisiä ja jumppaa, sillä se oli hieman vahva taas kovan reeniviikonlopun ja sen jälkeisten vapaiden jäljiltä. Lopuksi kuitenkin irtosi ja keveni oikeinkin kivasti ja tehtiin vähän vaihtoreenejä ja lisäyksiä. Lisäykset olivat loppujen lopuksi niin hienoja, että oli pakko vaan taputtaa ja lopettaa. Sami on kyllä aivan uskomaton poni, se vaan tekee ja tekee ja tekee ja aina vaan paremmin ja laadukkaammin. Ei voi kuin ihmetellä sen työmoraalia ja intoa!

Pienten ponien jälkeen oli aika ison hevosen! Kävin reenailemassa Akun kanssa vähän Helppo A:2:n juttuja, josko vaikka päästäisi sen kanssa kilpailujen makuun ihan kohta puolin ja lisäksi toki reenailtiin ihan muitakin hauskoja juttuja. Aku on helposti jäykempi vasemmalle, joten sen kanssa on saanut tehdä töitä, että letkistyisi sinne puolelle. Aku ei ollut tällä kertaa ihan niin superhyvä kuin mitä on pitkään ollut, muttei alkuunkaan huonokaan. Tällä viikolla meillä olikin vain tämä yksi treenikerta, sillä Aku on menossa lauantaina harjoituskisoihin hyppäämään. Ensi viikolla sitten jatketaan kouluratsastusharjoituksia ja mennään käymään maneesillakin treenaamassa ihan oikeasti! :)

Päivän viimeiseksi pääsin vielä istumaan pitkästä aikaa Esmeralda-ponin kyytiin. Oli vähän kuin olisi kotiin astellut. On se vaan niin tuttu pieni ratsu, kun on sillä jo muutaman vuoden körötellyt menemään. Taitaa olla tämän hetkisistä ratsuistani pitkäaikaisin, vaikken sillä nyt ole uuden omistajan aikana niin hirvittävästi ratsastanutkaan. Nyt se oli kuitenkin aika pitkälti oma mukava itsensä ratsastaa. Oli kiva fiilistellä sen kanssa vähän vastalaukkoja ja laukanvaihtoja ja huomata että siitä fiilistelystä oli vielä apua Maaritillekin!

Torstai oli siis ihan luksuspäivä, johon kuului monta ihanaa ponia ja pari mukavaa hevostakin! Tommosena päivänä sitä tietää olevansa harvinaisen onnellinen yksilö, kun saa ratsastaa niin pirun hienoja hevosia ja poneja!

Perjantaina homma jatkui ensin Tokajin kanssa. Tokaj oli mielettömän hyvän tuntuinen heti alkuunsa, tehtiin todella hyviä vaihtoja kumpaankin suuntaan täsmällisesti avusta ja säilyttäen koko ajan aivan saman tahdin. Lisäksi käynti-laukka-käynti-siirtymiset onnistuivat todella hyvin ja pehmeästi. Myös ravityöskentely oli ok, vaikkei nyt ehkä ihan niin hyvää kuin laukka. Viivun kanssa Tokaj oli myös todella hyvä. Teetin sekä vasta- että myötälaukan nostoja pitkillä sivuilla ja Tokaj tsemppaili ihan kympillä, jopa vähän kuumeni tästä harjoituksesta! Oli ihana katsoa, miten yhtäkkiä palaset loksahtivat kohdalleen ja ne välillä niin mielettömän vaikeat laukannostot olivatkin yhtäkkiä aivan äärettömän helppoja tälle ratsukolle. Useasti tulee mietittyä, että kumpi on hienompi fiilis, se että itse onnistuu vai se, että näkee oppilaansa onnistuvan, mutten ole vieläkään saanut aikaiseksi ratkaisua tähän pohdintaan. Riittänee, että tietää kummankin fiiliksen olevan todella hieno!

Sitten ponihommiin. Ratsuina jälleen Sami ja Kerma. Samin kanssa tehtiin vähän avoja ja sulkuja ja ravilisäyksiä alkuun pohkeenväistösiksakien jatkeeksi. Sitten laukassa vähän kokoamisia ja ensimmäisen kerran tuntui, että Sami jäi etenkin oikeassa laukassa melkein piruettilaukkaan, WAU. Siitä piruettilaukasta lähdin sitten kokeilemaan vaihtoja, sillä siinä sai ne takajalat pieneen vähän nopeampaan askeleeseen eikä vain siihen normiin valtavaan harppaukseen ja olisi mahdollisesti helpompi vaihtaa. Ja kyllä! Saimme muutamia hyvin vaihdonkaltaisia tapahtumia aikaiseksi ja ainakin yhden ihan puhtaan vaihdon todistetusti. Eli toistoja toistoja ja vielä kerran toistoja ja kyllä ne vaihdot vaan sieltä lähtee irtoamaan. Selkeästi Sami tarvitsee nopeutta ja voimaa niihin takajalkoihinsa, jotta saa ne koordinoitua mukaan vaihtoihin. Etujalathan se kyllä vaihtaa aina ja takajalatkin usein jossain vaiheessa, mutta että saataisi kaikki samaan askeleeseen, vaatii todella paljon työstöä. Mutta nyt voi taas olla vähemmän epätoivoinen asian tiimoilta, sillä kyllä ne siellä jossain on, kunhan ne vaan saa sieltä löytymään! Kun taas hetken tauon jälkeen sain yhden lähes askeleessa tapahtuneen vaihdon, oli jälleen taputusten ja lopettamisen aika. Poni on edelleen taitava!

Sitten Neiti Kerman kyytiin. Ensin jälleen käyntiä, sitten ravia ja tänään jopa laukkaakin! Nämä kaikki ensin liinassa ja oikeinkin mallikkaasti. Eteenpäinpyrkimystä pienellä ponilla oli tänään vaikka muille jakaa... :) Sitten vielä hetken käyntiä ja ravia ilman taluttajaa ja hengissä selvittiin jälleen! Uusi satula tuntui edelleen hyvältä ja ponin omistajakin kävi katsastamassa poninsa kulkua.

Sitten vielä tunninpitoon ja töihin! Tunnillakin oli iki-ihana pieni poni, joka tsemppaili vallan mahdottoman paljon...

Lauantaina sitten luvassa Horse Fair Helsingissä. Pitää mennä katsastamaan kuolaimetonta kouluratsastusta ihan ehdottomasti ja Samin kanssa odotellaan kutsua moisiin geimeihin seuraavan kerran, sillä eiköhän meiltä se kuolaimetonkin meno onnistuisi! ;) Sami olisi vaan tyytyväisempi ilman niitä suukappaleita... *hih* Ja toki pitää meidän pokaaliakin "Poikaa" käydä siellä ihailemassa kun se on siellä kaiken kansan nähtävillä!